Eräs vanha arvokiinteistö joutuu vasaran alle

Harvinaisen upea myöhäissyksyn aurinko ja ruskan värit kaunistavat Sortavalan vanhaa raatihuonetta, joka on arkkitehti Frans Anatolius Sjöströmin suunnittelema. Sivumennen sanottuna; lähellä oleva arkkitehtityö on Kiteen kirkko, joka sekin on hänen piirtämänsä. Yllä oleva kuva on otettu 29.10.2014. Talolla on ikää noin 130 vuotta, sillä se valmistui vuonna 1885. Ennen sotia Suomen aikana raatihuoneen sali oli myös suosittu kulttuuritapahtumien näyttämö. Eräs esiintyjä oli oopperalaulaja Maikki Järnefelt-Pakarinen. Avioliittoja daamilla oli kaksi. Ensimmäinen aviomies oli säveltäjä ja pianisti Armas Järnefelt ja toinen niin ikään säveltäjänä tunnettu Selim Palmgren.

 

Nyt Sortavalan raatihuoneelle etsitään ostajaa huutokaupan avulla

Viimeksi kirjastona palvellut entinen Sortavalan raatihuone on myynnissä. Kirjasto siirtyi Petroskoin yliopiston filiaalina taannoin toimineeseen entiseen tyttökoulurakennukseen viime talvena. Kiinteistön sisäpuolinen peruskorjaus valmistui samoihin aikoihin. Ensi keväänä kunnostetaan vielä rakennuksen ulkopinnat.

       Keväällä 2014 Kiteellä pidetyssä Keski-Karjalaa käsittäneessä Suomi-Venäjä-ystävyysseuran 30-vuotisjuhlassa taloa puolivirallisesti tarjottiin Kitee-Tohmajärvi-Rääkkylä-alueelta mahdollisesti löytyvälle ostajalle. Asia ei ole täällä herättänyt kiinnostusta.

    

 

Raatihuoneen toimiessa kirjastona siellä järjestettiin monenlaisia kulttuuritapahtumia. Kuva on vuodelta 2006 ja vierasjoukossa oli mukana useita kiteeläisiä: Eturivissä vasemmalta alkaen Yrjö Timonen, keskellä jo edesmenneet Seppo Havukainen ja Teppo Mikkonen. Pentti Hurri istuu äärimmäisenä oikealla.

           

Luotettavasta lähteestä kerrotaan, että vanha arvokiinteistö tulee nyt julkiseen myyntiin huutokaupalla. Ajankohdaksi on ilmoitettu 19. marraskuuta 2014. Ostajien ennakkoilmoittautumisaika aika päättyi lokakuun 27. päivänä. Sortavalan kaupungin taholta on asetettu tarjousten lähtöhinnaksi viisi miljoonaa ruplaa. Nykyisellä kurssilla euroiksi muutettu avauspyyntö on siten satatuhatta euroa. Hirsirunkoinen rakennus on arkkitehtuurisesti arvokas, mutta vuosikymmenien ajalla tapahtunut rappeutuminen on alentanut sen käyttöarvon saneerauskohteenakin epäilyttäväksi.

       Paikalliset rakennuksen arvioijat puhuvat suurista kosteusvaurioista ja lahonneista hirsistä. Vesikaton kuntokaan ei aina ole ollut hääppöinen. Kerrotun mukaan Venäjältä on kuitenkin löytymässä ainakin muutama kiinnostunut sijoittaja, joka aikoo kunnostaa talon omiin tarkoituksiinsa. Jos kauppa toteutuisi, kiinteistön tulevasta käytöstä ei ole tietoa. Suunnitelmista sen sijaan on kuulunut, että vaativassa hirsityökohteessa tarvittavaa asiantuntemusta on ajateltu löytyvän vaikkapa Pohjois-Karjalan alueelta Suomesta. Kotimaassa vähenevien työkohteiden tilalle Sortavalan vanha ja rapistunut puurakennuskanta antaisi remonttimiehille runsaasti työtä. Halukkuutta saneerauksille on, mutta ongelmana puute maksajista. 

 

 

Kiteenlahden maisemakylän pakkasaamu

Syksyn ensimmäiset pakkaset

Lokakuun puolessa välissä sää saattaa olla parhaimmillaan vielä lähes kesäinen. Vaikka päivä on jo lyhentynyt, aurinko paistaa yhä melko korkealta. Lämpöäkin saattaa olla keskipäivällä kymmenkunta plus-astetta.Valon suunta on kesään verraten kuitenkin toinen. Päivän ollessa täysin jo valjennut, auringonsäteet valaisevat maisemaa nyt paljon loivemmasta kulmasta. Se antaa esimerkiksi valokuville uuden ilmeen. Alla on muutamia otoksia lauantailta 18.10. Silloin ilmassa oli jo talven tuntua; pakkasta noin 12 astetta ja järvien rantamatalikot alkoivat olla jääriitteessä.

 

Maisemakylä Kiteenlahti on herännyt aurinkoiseen pakkassäähän. Uunit on laitettu lämpiämään ja seuraavana työnä monella kylän emännällä on karjalanpiirakoitten jouduttaminen aamun ruokapöytään. 

 

Linnut ovat lähteneet, kyntömieskin on saanut työnsä tehtyä. Pellot ovat kuuran peitossa. Pakkasta on ollut jo monena yönä ja päivisinkin lämpötila nousee vaivoin plus-asteille. Siksi ainakin kynnöksillä on jo muutama sentti routaa.
 

 

Valkoposkihanhet jättivät kylän peltoaukeat lokakuun toisella viikolla. Kurkiaurat matkasivat etelää kohti jo aikaisemmin. Joutsenista sitkeimmät kylpivät Hyypiin sulassa vielä lokakuun loppupuolella. Kuvassa on pieni osa monituhatpäisestä  muuttohanhien joukosta.
 

Valon leikkiä loppusyksyn ruskassa. Lehtikuuset ja vielä lehtiä kantavat koivut ovat aamuvalaistuksessa samassa kullansävyisessä juhlapuvussa. Ei mene enää kauan, kun syysmyrskyt jo riipivät lehdet pois.

 

Pihlaja on lehdetön. Luonnon kattama ruokapöytä sen oksilla kuitenkin odottaa tilhiä ja punatulkkuja aterialle.

 

 

Kiteenjärvi purkaa vetensä Salmenjoen kautta Hyypiiseen. Rantoja peittää ohut riite. Talvipakkasillakin virtaus jaksaa pitää avoimen kielekkeen sillasta kohti vastarantaa. Tosin on käynyt joskus sitenkin, että nopeasti kiristynyt pakkanen on saanut pintaveden jäähtymään niin, että joen suuaukko on hetkeksi kuroutunut kiinni, Kun jääkansi on tullut, pintaveden jäähtyminen ilmaan päin loppuu. Silloin järviveden lämpö sisäisen kiertonsa ansiosta tasaantuu ja tuttu jäästä avoin kaistale palaa, pysyen ainakin jonkin suuruisena läpi talven pakkasten.

 

Järven jäätyessä on monesti täysin tyyntä. Niin oli tässäkin tapauksessa. Kirkas jääpeite antaisi mahdollisuuden jääkalan pyyntiin, sillä vesi on nyt kirkasta ja kalojen liikkeet niin ikään lasinkirkkaan jään läpi on helppo havaita. Toisaalta jääkerros on vielä niin ohut rannoillakin, ettei sinne ole asiaa. Joskus taas on niin, että jääpeitteen tullessa järveen vallitsee hienoinen tuulenvire. Silloin jäähän muodostuu syheröinen mattapinta. Samaa jäätä muuten, mutta sen läpinäkyvyys on usein varsin huono.

Sortavalassa panostetaan kulttuuriin

Sortavalan tyttökoulu muuttui kirjastoksi ja sai arvonsa mukaisen käytön

Sortavalassa Gagarininkadulla vieretysten sijaitsevat tyttökoulu ja lyseo säilyivät sotavuosien yli jokseenkin vahingoittumattomina. Arkkitehtuuriltaan talot ovat tyyliltään yhdenmukaiset ja ne on suunnitellut yliarkkitehti Johan Ahrenberg. Uudempi on tyttökoulu, joka valmistui vuonna 1911. Asia kerrotaan seinään kiinnitetyssä kivitaulussa. Sen suomalaiset koulun ystävät veivät sinne paikallisen hallinnon siunauksella muutama vuosi sitten.

 

Rakennuksen seinässä oleva kilpi kertoo, että täällä sijaitsee Sortavalan kirjasto. Alempana näkyy suomalaisten viemä kivitaulu kertomassa talon historiasta.

Viime aikoina tyttökoulu on palvellut Petroskoin yliopiston sivupisteenä. Noin vuosi sitten käynnistettiin hanke Sortavalan kaupunginkirjaston siirtämiseksi tähän upeaan rakennukseen. Aikaisempi sijoituspaikka oli Sortavalan entisen raatihuoneen kiinteistö, joka kirjaston poistuttua jäi tyhjäksi ja odottaa peruskorjausta. Vähintään puolen miljoonan euron kohteeseen on rahoitusapua Venäjän Karjalan lisäksi etsitty myös suomalaisista lähteistä, toistaiseksi tuloksetta.

Rahoitusta monesta lähteestä

Yliopiston jätettyä koulurakennuksen tyhjilleen, sitä kunnostettiin perusteellisesti sisätilojen osalta. Punatiilinen ja osaksi rapattu ulkopinta on ennestään kohtalaisessa kunnossa, mutta vaatinee lähivuosina ainakin pientä siistimistä. Vuodesta 2007 lähtien on ollut käynnissä kansainvälinen ja monialainen yhteistyöprojekti, josta voi katsella lähempää tietoa vaikka googlaten sanoja "Karelia ENPI CBC". Laaja hanke päättyy virallisesti tämän vuoden lopussa.

 

Toisen kerroksen lämpiö on avara. Sille on suunniteltu käyttöä myös yleisötapahtumien tilana. Istumapaikkoja saadaan helposti mahtumaan
 yli kuudellekymmenelle vieraalle.

 

Eräs projektin osa on kulttuurinen ja siinä on työskennelty mukana olevien kirjastojen kesken teemalla "Kirjastot muuttuvat: uudet toimintamuodot paikalliselle yleisölle". Mukana ovat sikäläisen sanonnan mukaisesti "Suomalais-ugrilaiset" kirjastot Joensuusta, Kajaanista, Kontupohjasta, Sortavalasta, Kostamuksesta ja Petroskoista. Kirjastoprojektille osoitettiin rahoitusta 330.000 euroa, osaksi EU:n kautta. Rahoja kanavoitui myös Sortavalan kaupunginkirjaston ja sen uuden toimintatilan kunnostamiseen. Mukana on ollut Karjalan Tasavalta, joka sekin suuntasi varoja Sortavalan kirjastolle.

 

Studio sijaitsee sekin toisessa kerroksessa ja on varustettu nykyaikaisella AV-laitteistolla. Sisustus on täysin uusi ja tilaa on noin neljällekymmenelle osallistujalle.



Uutta sisältöä kirjastotoimeen

Uusia käytännön toimenpiteitä kirjastoilla ovat erilaiset ja erityisesti paikalliselle asujaimistolle suunnatut näyttelyt, taide- ja kirjallisuusmatineat sekä vanhojen valokuvien ja muun aluetta kuvaavan aineiston tuominen yleisesti nähtäväksi. Tärkeä osa toimintaa on mukana olevien kirjastojen yhteistyö edellä kerrotuilla osa-alueilla. Kirjojen vaihtokokoelmien ylläpito esimerkiksi suomalaisten kirjastojen suuntaan on osa perinteistä yhteistoimintaa.

 

Karjalaisen kirjallisuuden osastolla on teoksia niin Suomen- kuin Venäjän Karjalasta. Mukana on lukuisia uusia julkaisuja, esimerkkinä suomalainen Asta Ruokolaisen kirja Postikortteja Sortavalasta. 

 
Sortavalan kaupunginkirjaston lainausosaston johtaja Natalia Zaitseva on tehnyt arvokasta työtä suomalaisen kulttuurin ja taiteen esillä pitämisessä omalla toimialueellaan. Hän on tuottanut lukuisia matineoita, kuten säveltäjä Oskar Merikannosta, Sortavalan seminaarin toiminnasta ja myös vanhasta ja uudemmasta suomalaisesta kirjallisuudesta. Parhaillaan hänellä on valmistumassa laaja työkokonaisuus suomalaisista taiteilijoista Laatokan alueella ennen sotia.

 

Natalia Zaitseva kuvattiin muutama vuosi sitten Sortavalan kirjastossa. Silloin oli eräs hänen järjestämänsä suomalaisen kirjallisuuden matineatapahtuma. 

 

Vuoden 2015 puolella on uusitussa kirjastossa Kalevalan päivänä, 28. helmikuuta, yhteinen konsertti, jossa Sortavalan akateeminen naiskuoro ja Kiteen mieskuoro juhlivat rajanylittävän kulttuurivaihdon 25-vuotisjuhlaa. Ajankohta on erityisen sopiva, sillä kirjastoprojektin alaotsikko on "Lönnrotin poluilla". Mukana olevat kirjastothan sijaitsevat alueilla, joilta Elias Lönnrot keräsi runoja 1800-luvun alkukymmeninä. Lisäksi kesällä 2015 juhlitaan Sortavalan laulujuhlilla myös Kalevalan julkaisemisen 180-vuotistapahtumaa.   

 

 

 

Pajapellon nurkasta, viisi ja puoli vuotta blogia

 

Luonto ja sen kauneus, kotiseutuhistoria ja harrastukset. Siinä taitavat olla kolme eniten esillä ollutta teemaa Pajapellon ukon jutuissa. Mikäpä tuossa, hyviä aiheita kaikki! Tämä kuva on otettu Savonlinnan torin vierestä, ajotien jakavalta nurmikkokaistalta.

Pajapellon nurkasta-blogi on perustettu 3.3.2009. Päivityksiä on tehty harvakseen, joten viiteen ja puoleen vuoteen tarinoita on karttunut noin 120. Lukijoita sen sijaan on ollut ilahduttavan paljon. Tämän ajan ilmiöitä onkin, että lukijakunta saattaa kattaa miltei kaikki maapallon mantereet. Asia ei oikeuta rinnanröyhistelyyn, sillä selityksenä ovat todennäköisesti satunnaiset google-haut. Kun sivusto on sitten löytynyt, kaukainenkin lukija saattaa palata sinne uudestaan ja uudestaan. Erilaiset kääntäjä-ohjelmat helpottavat vieraankin kielialueen lukijaa pääsemään "jyvälle" kirjoitusten aiheista.

Tilanteessa 12.10.2014 koko tämän blogin historian kattavaksi kokonaiskävijämääräksi on tallentunut 54.313 avausta. Google tarjoaa myös palvelua nimeltä "dynaamiset katselut", joka laskee kunkin blogin yksittäisten kirjoitusten avaajatilaston. Sen kerrotaan yleensä antavan keskimäärin 3,5 - 4 -kertaisen lukijamäärän normaalisti käytössä olleeseen laskuriin verrattuna. Siihen onkin uskominen, sillä käytössä nyt oleva laskuri ei todellakaan näy rekisteröivän läheskään kaikkia sivustolle tuloja.

Heinäkuun lopulla joku henkilö oli ystävällisesti laittanut linkin tuoreeseen blogiini Kuhmon romppeista ja VMPK:n kokoontumisesta Nilsiän Tahkolla juuri Veteraanimoottoripyöräkerhon omalle sivustolle. Yhden vuorokauden kuluessa linkki avattiin 454 kertaa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä samalla luettiin myös tuo kyseinen blogi. Omaan laskuriini kirjautui silti vain muutama kymmenen lukijaa siihen nimenomaiseen tekstiin. Tosin kokonaisavauksia kuitenkin sanotulla vuorokaudella Pajapellon nurkkaan kirjautui noin 250.

Toinen esimerkki on Rauta ja Petrooli-tapahtumasta tekemäni kuvablogi. Masinistit-sivustolla tapahtumat-osiossa oleva tieto tarinan olemassaolosta ja blogiosoitteesta on avattu 12.10.2014 mennessä miltei tasan tuhat kertaa. On kohtuullinen oletus, että ainakin puolet osoitteen katsoneista on myös käynyt katsomassa jutun. Aika monta on kirjautunutkin mukaan, mutta kuitennii..., laskuri kun näyttää kuukauden ajalle vaivaiset 62 avausta!

Mutta kaikesta huolimatta, hyvä luku se tämä liki 55.000 kävijääkin on.

 Avaukset 3.3.2009 - 12.10.2014           Kuukausi 12.9. - 12.10.2014

 Suomi         44754                                                             Suomi    876

Yhdysvallat 4.303                                                              Saksa     323

Saksa           1.538                                                            Yhdysvallat 61

Venäjä            945                                                              Ranska    31

Viro                251                                                              Irlanti      23

Ruotsi             247                                                              Romania 21

Englanti          207                                                              Venäjä    13

Ranska           205                                                              Ukraina   12

Kanada          138                                                               Espanja  12

Espanja          124                                                              Alankomaat 9

                                                                                           Englanti 8

 Suosituimmat tekstit lukijamäärinä alk. 3/2009

Rautaa ja petroolia Puhoksessa ynnä kaksipyöräiste... 14.8.2010 1457 Viimeinen palvelus ystävälle 29.4.2012 1210 Lapin lumoa ja Jäämeren rannikon jylhiä maisemia 1.10.2009 841 Usko siirtää vuoria, Kalevi Keinosen suurtyö 24.11.2009, 2 kommenttia 578 Suomen kesässä 4.7.2009, 1 kommentti 531 Kesää 2014, Kuhmon romppeet ja Weteraaniralli Nils... 19.8.2014 489 Kovia aikoja kohtiko Keski-Karjalassa? 8.1.2011 405 Tuomas Holopaisen ja Nightwishin luovuuden lähteet... 10.11.2012, 2 kommenttia 351 Ilo - ihmisen suuri voimavara 9.4.2009 315 Hietaniemi - kansallispyhättö 5.12.2009 282	Rautaa ja petroolia Puhoksessa ynnä kaksipyöräiste... 14.8.2010 1457 Viimeinen palvelus ystävälle 29.4.2012 1210 Lapin lumoa ja Jäämeren rannikon jylhiä maisemia 1.10.2009 841 Usko siirtää vuoria, Kalevi Keinosen suurtyö 24.11.2009, 2 kommenttia 578 Suomen kesässä 4.7.2009, 1 kommentti 531 Kesää 2014, Kuhmon romppeet ja Weteraaniralli Nils... 19.8.2014 489 Kovia aikoja kohtiko Keski-Karjalassa? 8.1.2011 405 Tuomas Holopaisen ja Nightwishin luovuuden lähteet... 10.11.2012, 2 kommenttia 351 Ilo - ihmisen suuri voimavara 9.4.2009 315 Hietaniemi - kansallispyhättö 5.12.2009

"Top ten" -lista, viimeinen  kuukausi

 

Rauta ja Petrooli 2014 - nostalgian juhlaa 22.9.2014	62
Laulun juhlaa Kiteen kivikirkossa 16.1.2012, 1 kommentti	33
Kesää 2014, Kuhmon romppeet ja Weteraaniralli Nils... 19.8.2014	28
Maisemakylä tuli entistä tutummaksi 13.8.2013	27
Rautaa ja petroolia Puhoksessa ynnä kaksipyöräiste... 14.8.2010	22
Usko siirtää vuoria, Kalevi Keinosen suurtyö 24.11.2009, 2 kommenttia	20
Havukaisten suku: Hallitus koolla 14.1.2012 14.1.2012	17
Jokaiseen syksyyn liittyy paljon luopumista 7.9.2014	15
Sävelten siivin 27.12.2011	14
"Kiteen keisari" ja osuustoimintamies Akseli der...14.5.2011 myös 14

Mahdolliselle lukijalle jälleen se vinkki, että luetellut blogitekstien nimet toimivat myös linkkeinä. Jos siis haluaa vilkaista tarinoita nimeä tarkemmin, se on helppoa, vain yhden klikkauksen takana!