maanantai 22. kesäkuuta 2015

Juhannuksen aikaan

Juhannusta juhlittiin aina vuoteen 1955 niin, että aatto oli 24. päivänä kesäkuuta, jolloin viikolle sattuneena juhannuksena kansa sai muutamia "ylimääräisiä" juhlapäiviä. Työmarkkinajärjestöjen paineessa tehdyllä muutoksella järjesteltiin muitakin perinteisiä juhlapyhiä viikonlopun yhteyteen. Oikeastaan nyt juhannuksen aikaan onkin tuon juhlapyhämuutoksen 60-vuotis-merkkipäivä.

 
Vaikka juhannusaatto olikin tänä vuotena jo 19.6., sydänkesän merkit näkyivät luonnossa. Sireenien kukinta oli jo taittumassa jälkipuolelleen. Juhannusruusut sen sijaan puhkeavat kukkaan vasta lähempänä kesäkuun loppua. Sen verran on kylmä ja sateinen alkukesä viivästyttänyt kasvien kehitystä. 


Ensimmäisen juhannuspäivän aamunäkymä mökkirannasta Hyypiin selälle. Kuten näkyy, järvi oli peilityyni.
 
 
Kylän historiaan tiiviisti liittyvä Hännisenlampi on tieltä katsoen miltei kätkössä. Rantaan kasvanut puusto sen aiheuttaa. Lammen toisesta päästä maantietä kohti otetussa kuvassa paikan kauneus pääsee oikeuksiinsa. 
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
 

Puutarhassa näkyy kesän eteneminen. Vaikka sää on ollut viileä, marjasato kehittyy hyvää vauhtia. On kulunut vasta pari viikkoa kukinnasta, mutta  raakileet karviaispensaissa ovat jo melko suuria. 

 
Hyvää satoa enteilee myös tilanne punaherukoissa. Marjatertut ovat hyvän pölyttymisen ansiosta kehittyneet täyteläisinä, joten kypsyvästä marjamäärästä näyttää tulevan runsas.
 
 
 
Ruutiaisen puutarhan mansikoita oli kiteeläismarketeissa tarjolla jo juhannuksenalusviikolla. Aikainen sato on saatu tunneliviljelmiltä. Kotipuutarhoissa mansikka on vasta alkanut kukinnan, joten pääsato ehtii kypsymään heinäkuun loppuviikoilla.

 
 
Metsien marjasato on sekin kehittymässä. Varjoiselta suonreunamättäältä puhelimen kameraan raakilemarjoista tallennettu kuva kertoo mustikkasatotoiveiden olevan hyvät.

Samoilta mustikkamättäiltä on tämäkin otos. Kamerasta peräisin oleva vääristymä kertoo jo lähes kypsistä marjoista. Tosiasiassa näin sinisiä mustikat eivät vielä ole.
 

Puolukka on vasta kukkimassa. Paikoitellen kukkia on runsaasti, mutta voi olla, ettei tänä kesänä ennätyssuurta satoa ainakaan yleisesti noista marjoista saada.
 
 
Siellä missä olosuhteet ovat olleet suotuisat, puolukankukkia kuitenkin on miltei valtoimenaan.
 

 
Metsämansikka on nykyään lähes unohdettu marja. Kuitenkin se on  ehkä kesän ensimmäinen luonnonmarja, joka nytkin kypsyy poimittavaksi
 
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
 

Matkaan tekee ajopelin mieli, miksipä ei kuskinkin. Tähän mennessä kesän saldo tosin on vasta noin 2500 kilometriä. Mutta "vielä on kesää jäljellä" ! 



Tarina kertoo vanhasta rovastista, jolla oli aina muistivihko ja kynänpätkä taskussaan. Pitäjällä liikkuessaan hän usein kaivoi muistiinpanovälineet esiin ja raapusti sinne merkintöjään. "Sain taas hyvän saarnanjuuren", hän saattoi sanoa kuullessaan mielenkiintoisen tarinan tai tapahtuman. "Saarnanjuuria" on Pajapellon ukollakin taas tallessa. Äsken niitä kertyi valokuvina, kun viikkoa ennen juhannusta motoristiporukkana ajoimme kolmessa päivässä ensin Pohjanmaalle, edelleen Vaasasta etelään rannikkoa myöten Raumalle ja sitten Huittisten, Punkasalmen ja Urjalan kautta kohti itää. Lopputaival toi Janakkalasta Lammille, Asikkalaan ja sieltä Mikkelin ja Savonlinnan kautta kotimaisemiin. Kuvaotoksia mielenkiintoisia kohteista on paljon, ja niihin siis vielä palataan. Yllä on kuva Porin eteläiseen rantatiehen liittyvästä Reposaaresta. Siellä sijaitsee tuulivoimapuisto, jota yhtenä matkakohteena myös kävimme katsomassa.
 

 
Tässä loppukuvassa poseeraamme Yyterin hiekkarannoilla. Ajankohta oli kesäkuun 10. päivä ja keskiviikkoilta.
 
 

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Sukukokous 4.7. Muistin virkistämistä Havukaisille


 
Kokouspaikkamme on Kiteen koulukeskuksessa

Kokouskutsu

Havukaisten sukuseuran varsinainen sukukokous
lauantaina 4.7.2015 alkaen klo 12.00

Paikka on Sivistys- ja Kulttuurikeskus Ilmarinen, Kipakka-ravintola.
(Sama rakennus Kiteesalin kanssa) osoite Koulutie 3 82500 KITEE

Kokouksen jälkeen on yhteinen lounas viereisessä huonetilassa. Ruokailun jälkeen siirrymme Kiteesalin puolelle seuraamaan Kyläparin Myllyteatterin tuottamaa sketsinäytelmää. Sen kestoaika on noin tunti.

Tapahtuma päättyy kakkukahveihin samassa paikassa jossa kokous pidettiin.
Kokouspaketti tarjoiluineen ja teatteriesityksineen on sukuseuran jäsenille maksuton.

Tärkeää! Kokoukseen ja ruokailuun tulevilta pyydetään tarjoilun mitoitusta varten ilmoittautumiset viimeistään 20.6.2015 mennessä.

Yhteyshenkilö on sihteeri Liisa Pirhonen, p. 050-5359743.

Varsinainen sukukokous alkaa 12.00 ja käsiteltävinä ovat säännöissä
määrätyt asiat.
Niihin kuuluvat mm. hallituksen jäsenten vaali
(sääntöjen mukaan kaikki ovat samanaikaisesti erovuorossa),
tiliasiat sekä jäsenmaksun määrääminen seuraavalle
tilikaudelle.

Hallitus odottaa jäseniltä vireää keskustelua ja ohjeita tulevan 2-vuotisjakson toiminnalle.

Jos sukuseuran jäsenillä on mukana näyttely- ja myyntiesineitä, ne ovat tervetulleita. Kokoustilan yhteyteen järjestetään sopiva paikka niiden esillepanoon.

Tervetuloa kokoukseen!

Havukaisten sukuseura ry
hallitus


Heinäkuussa 2013 kokoonnuimme Juvan Rapionmyllyllä. Joukko oli melkoisen suuri. Tapahtuman muistoksi otetussa kuvassakin meitä on yli 50 henkilöä.
 

Muutamia ajatuksia sukuseuran jäsenille, lähinnä mietintään toiminnan jatkosta:
 
Koettakaahan saada väkeä tähän sukumme tapahtumaan mukaan! Sukuseuran toiminnan jatko on paljon tämän kokouksen varassa. Uhkana on arvokkaan työsaran näivettyminen ja koko mukavan yhteisön vaipuminen unholaan. Onnistuneena lähiesimerkkinä Kiteen Gröhnit tekevät joka toinen vuosi matkan jonnekin lähialueiden ulkomaan kohteeseen ja saavat toistuvasti mukaan yli 50-paikkaisen bussillisen väkeä.
 
Omat kokemuksemme takavuosilta ovat saman suuntaisia: Olemme oppineet, että yhdessä matkustaminen tekee hyvää yhteisöllisyydelle. Tärkeää on sekin, ettei hanke ole pelkästään matkatoimiston markkinoinnin varassa. Saimme muutamia vuosia sitten kahdesti bussilastin kokoon, kun kävimme ensin Saarenmaalla ja paria vuotta myöhemmin Pärnussa ja Riiassa. Uskon samaan tulokseen päästävän jatkossakin - tosin se vaati silloin ja vaatii jatkossakin tiivistä ja suoraa yhteydenpitoa potentiaalisiin lähtijöihin. Miettikää tätäkin asiaa ja ottakaa rohkeasti yhteyttä seuramme hallituksen jäseniin. Yleensä ideat ja kommentit ovat meille puuhahenkilöille arvokasta palautetta - suuntaviittoja minnekä meidän pitäisi toimintaa kehittää!
Terveisin, sukuseuran hallitusjoukossa mukana oleva Pajapellon ukko

tiistai 2. kesäkuuta 2015

"Niin kaunis on maa" - askeleita kesään


Pitkän talven ajan ajatukset ovat usein suunnattu kohti kesää. Kesän ajan noin viisi kuukautta tuntuvat kerta toisensa jälkeen huiskahtavan ohi nopeammin ja nopeammin. Siksi on syytä tietoisesti pysähtyä katselemaan ympärilleen. Juuri nyt Kiteenlahdessakin touot on saatu maahan. Ensimmäiset kylvöt ovat orastuneet niin, että pellon pinta näyttää kauempaa katsoen jo täysin vihreän kasvuston peittämältä. Viimeiset kylvöt tehtiin viikon vaihteessa. Nyt kun mullos on lämminnyt hyvään itämislämpöön, loputkin pellot orastuvat nopeasti. Pajapellon nurkalta kohti Kiteenjärveä otetussa kuvassa on jo kesän värit. Asiaan vaikuttaa paljon se, että kuvaan tulleet pellot ovat kauttaaltaan nurmea.

 
Talon nurkalla olevassa kukkapenkissä kasvava vuohenjuuri on alkukesän kukkia. Nyt se on täydessä loistossaan ja läheisenä seurana ovat erivariset kevätesikot.

 
Vuorenkilpi kukkii.
Vuorenkilpi on mielikuvissa viherkasvi, joka leveine lehtineen sijoitetaan usein kiveyksiin peitekasviksi. Onhan se oikeastaan kukkakin, vaikka kukinta-aika on lyhyt ja sijoittuu ajallisesti kesän alkuun. Monesti vuorenkilpeä on sijoitettu rakennusten seinustoille. Siinä varoituksen sana on paikallaan: On viisautta leikata kasvia tai sijoittaa se siten, etteivät sen lehdet yllä seinäpintaan. Hyvä olisi pitää vähintään parikymmentä senttiä vapaata tilaa seinän ja kasvin lehtien välissä. Tuttavapiirissä on sattunut tapauksia, joissa vuorenkilpi seinässä kiinni kasvavana on pitänyt lehdillään puisen rakennuksen seinäpintaa kosteana niin, että panelointi on alkanut lahoa. Vaara on suurin rakennuksen varjoisilla sivuilla. Vaikuttaa siltä, että lahoamista aiheuttavat sienirihmastot viihtyvät erityisen hyvin siellä, missä kosteat vuorenkilvenlehdet ovat kosketuksissa puurakenteisiin.

 
Sitten pari kuvaa kotipuutarhasta. Herukat ja karviaiset kukkivat parhaillaan. Kukinnan runsaus lupailee hyvää satoa, mutta tarvitaan lämpimiä päiviä ja pensaissa hyöriviä pölyttäjiä. Maanantaina 1.6. puutarhassa kuuluikin melkoisesti lupaavaa kimalaisten aiheuttamaa pörinää.


 
Metsien marjasadosta voidaan tässä vaiheessa puhua vasta mustikoista. Asiantuntijat veikkaavat ennätyssatoa, joka saattaa päihittää jopa kesän 2012 mustikkasaaliit. Silloin Pohjois-Karjalassa arvioitiin saadun yli 40 kilon keskimääräisiä hehtaarisatoja. Yllä ja alla on kuvattuna tilannetta ajankohdassa 2.6. Aurinkoisilla ja lämpimillä pellonreunoilla mustikka kukkii jo valtoimenaan. Varjoisilla paikoilla ja pohjoisrinteillä kukinta on vasta alkamassa.

 

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

 
Kylän pelloilla on vähintään kahdenlaista karjaa. Yksi osa on siivekkäitä, jotka ovat viihtyneet peltoaukeilla jo kolmisen viikkoa. Asia ei ole pelkästään myönteinen. Parhaimmillaan laskettiin hanhien pääluvuksi noin 15.000 yksilöä. Niillä peltokuvioilla joissa lintuparvet eniten viihtyivät, näkyy selvästi alkaneen nurmikasvuston paha vaurioituminen. Saattaa olla, että noitten lohkojen ensimmäinen tuorerehusato jää enintään puoleen normaalista. Yksittäiselle tilalle osuneena vahinko on merkittävä. Tässä kesän vaiheessa lajiksi on muuttunut joutsen, joita pelloilla on vaihtelevasti parista kymmenestä yli sataan lintuun kohoavina laumoina. Nyt ruokapeltoina ovat jo melkoisen pitkälle kehittyneet tuorerehunurmet.

 
Maantien toisella puolella karja on viljelykylän perinteistä laatua. Normaali ajankohta laidunkauden alkamiselle on tavallisesti touko-kesäkuun vaihde. Tänä keväänä osa karjasta oli laitumilla jo toukokuun viimeisellä viikolla.


Nurmiin pyrkii mukaan kutsumattomiakin kasvilajeja. Voikukka on sitkeä rikkaruoho, joka käyttää osan kylvönurmille tarkoitetuista ravinteista. Tuorerehun maittavuuttakaan moinen kasvi ei paranna. Runsastumisen eräänä syynä voi pitää nurmivaltaista viljelykiertoa, jossa pelto saattaa olla kynnettynä ja uudelleen nurmeksi perustettuna vain yhden välivuoden. Myös pientareiden ja muiden vierialueiden hoitoniittojen unohtuminen on yksi lisäsyy voikukan leviämiselle.
 
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤


Omaan tuttavapiiriin kuuluu vanhan tekniikan harrastajia kauempaakin, Yläkuvassa on heistä erään, Janakkalassa asuvan Erkki Suikkarin kunnostama 1976-mallinen Jawa. Tämä ajokki on versiona 350-kuutioinen, 2-sylinterinen malli. Alakuvassa on saman miehen entisöimä "pappa"-Tunturi. Ei muuten uutta häpeä tämäkään! 

 

 
Erkki Suikkarin kokoelmasta ovat myös alla olevat neljä kuvaa. Tämä yllä oleva kuva on hänen entisöimästään 2-tahtidieselillä varustetusta Hanomagista. Traktori on ollut hänellä noin 35 vuotta ja alkuvuosina se palveli omalla tilalla sokerijuurikkaan viljelytöissä.
 

Hieman  lähempää otetusta kuvasta voi ihailla Hanomag- entisöinnin upeaa laatua.

 
Erkki kunnosti myös tämän 1950-luvun alkuvuosilta olevan pikku-Valmetin. Kyseessähän malli 15, joka myöhemmin korvattiin hieman tehokkaammalla Valmet 20-versiolla.


Tässä otoksessa näkyvät jälleen työn yksityiskohdat. Joiltakin osin laatu on parempi kuin alkuaan on ollut  tehtaan jäljiltä.

 
Nämä kaksi kuvaa palauttavat mieliin MC-Kitee motoristikerhon kevätajon lauantaina 23.5.2015. Kiteen torille kokoontui tällä kertaa yli 40 kerhomme jäsentä. 

 
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤


Lopetuskuvina perhejuhlatunnelmia lakkiaisviikonvaihteesta. Loviisassa asuvan tyttären perheessä juhlittiin heidän nuorimpansa ylioppilaaksi pääsyä. Koti oli kaunistettu ja odottaa tässä vieraita.

 
Pitkä välimatka on monesti esteenä serkusten tapaamisille. Nyt se oli juhlien takia mahdollinen ja tässä nuoret ovat ulkona kahvittelemassa.


Päivän sankarille lankesi tehtävä kahvipöydän täytekakun aloittamiseen.

 
Keväinen kuva lauantain 30.5 juhlatalosta Loviisan Tesjoella
 
Lopuksi jälleen muistin virkistystä lukijalle: Kun klikkaat hiirtä ensimmäisen kuvan päällä, saat kaikki kuvat kavalkadina katseltaviksi suuressa koossa. Niin otosten yksityiskohdat tulevat hyvin esille.