Sortavalassa panostetaan kulttuuriin

Sortavalan tyttökoulu muuttui kirjastoksi ja sai arvonsa mukaisen käytön

Sortavalassa Gagarininkadulla vieretysten sijaitsevat tyttökoulu ja lyseo säilyivät sotavuosien yli jokseenkin vahingoittumattomina. Arkkitehtuuriltaan talot ovat tyyliltään yhdenmukaiset ja ne on suunnitellut yliarkkitehti Johan Ahrenberg. Uudempi on tyttökoulu, joka valmistui vuonna 1911. Asia kerrotaan seinään kiinnitetyssä kivitaulussa. Sen suomalaiset koulun ystävät veivät sinne paikallisen hallinnon siunauksella muutama vuosi sitten.

 

Rakennuksen seinässä oleva kilpi kertoo, että täällä sijaitsee Sortavalan kirjasto. Alempana näkyy suomalaisten viemä kivitaulu kertomassa talon historiasta.

Viime aikoina tyttökoulu on palvellut Petroskoin yliopiston sivupisteenä. Noin vuosi sitten käynnistettiin hanke Sortavalan kaupunginkirjaston siirtämiseksi tähän upeaan rakennukseen. Aikaisempi sijoituspaikka oli Sortavalan entisen raatihuoneen kiinteistö, joka kirjaston poistuttua jäi tyhjäksi ja odottaa peruskorjausta. Vähintään puolen miljoonan euron kohteeseen on rahoitusapua Venäjän Karjalan lisäksi etsitty myös suomalaisista lähteistä, toistaiseksi tuloksetta.

Rahoitusta monesta lähteestä

Yliopiston jätettyä koulurakennuksen tyhjilleen, sitä kunnostettiin perusteellisesti sisätilojen osalta. Punatiilinen ja osaksi rapattu ulkopinta on ennestään kohtalaisessa kunnossa, mutta vaatinee lähivuosina ainakin pientä siistimistä. Vuodesta 2007 lähtien on ollut käynnissä kansainvälinen ja monialainen yhteistyöprojekti, josta voi katsella lähempää tietoa vaikka googlaten sanoja "Karelia ENPI CBC". Laaja hanke päättyy virallisesti tämän vuoden lopussa.

 

Toisen kerroksen lämpiö on avara. Sille on suunniteltu käyttöä myös yleisötapahtumien tilana. Istumapaikkoja saadaan helposti mahtumaan
 yli kuudellekymmenelle vieraalle.

 

Eräs projektin osa on kulttuurinen ja siinä on työskennelty mukana olevien kirjastojen kesken teemalla "Kirjastot muuttuvat: uudet toimintamuodot paikalliselle yleisölle". Mukana ovat sikäläisen sanonnan mukaisesti "Suomalais-ugrilaiset" kirjastot Joensuusta, Kajaanista, Kontupohjasta, Sortavalasta, Kostamuksesta ja Petroskoista. Kirjastoprojektille osoitettiin rahoitusta 330.000 euroa, osaksi EU:n kautta. Rahoja kanavoitui myös Sortavalan kaupunginkirjaston ja sen uuden toimintatilan kunnostamiseen. Mukana on ollut Karjalan Tasavalta, joka sekin suuntasi varoja Sortavalan kirjastolle.

 

Studio sijaitsee sekin toisessa kerroksessa ja on varustettu nykyaikaisella AV-laitteistolla. Sisustus on täysin uusi ja tilaa on noin neljällekymmenelle osallistujalle.



Uutta sisältöä kirjastotoimeen

Uusia käytännön toimenpiteitä kirjastoilla ovat erilaiset ja erityisesti paikalliselle asujaimistolle suunnatut näyttelyt, taide- ja kirjallisuusmatineat sekä vanhojen valokuvien ja muun aluetta kuvaavan aineiston tuominen yleisesti nähtäväksi. Tärkeä osa toimintaa on mukana olevien kirjastojen yhteistyö edellä kerrotuilla osa-alueilla. Kirjojen vaihtokokoelmien ylläpito esimerkiksi suomalaisten kirjastojen suuntaan on osa perinteistä yhteistoimintaa.

 

Karjalaisen kirjallisuuden osastolla on teoksia niin Suomen- kuin Venäjän Karjalasta. Mukana on lukuisia uusia julkaisuja, esimerkkinä suomalainen Asta Ruokolaisen kirja Postikortteja Sortavalasta. 

 
Sortavalan kaupunginkirjaston lainausosaston johtaja Natalia Zaitseva on tehnyt arvokasta työtä suomalaisen kulttuurin ja taiteen esillä pitämisessä omalla toimialueellaan. Hän on tuottanut lukuisia matineoita, kuten säveltäjä Oskar Merikannosta, Sortavalan seminaarin toiminnasta ja myös vanhasta ja uudemmasta suomalaisesta kirjallisuudesta. Parhaillaan hänellä on valmistumassa laaja työkokonaisuus suomalaisista taiteilijoista Laatokan alueella ennen sotia.

 

Natalia Zaitseva kuvattiin muutama vuosi sitten Sortavalan kirjastossa. Silloin oli eräs hänen järjestämänsä suomalaisen kirjallisuuden matineatapahtuma. 

 

Vuoden 2015 puolella on uusitussa kirjastossa Kalevalan päivänä, 28. helmikuuta, yhteinen konsertti, jossa Sortavalan akateeminen naiskuoro ja Kiteen mieskuoro juhlivat rajanylittävän kulttuurivaihdon 25-vuotisjuhlaa. Ajankohta on erityisen sopiva, sillä kirjastoprojektin alaotsikko on "Lönnrotin poluilla". Mukana olevat kirjastothan sijaitsevat alueilla, joilta Elias Lönnrot keräsi runoja 1800-luvun alkukymmeninä. Lisäksi kesällä 2015 juhlitaan Sortavalan laulujuhlilla myös Kalevalan julkaisemisen 180-vuotistapahtumaa.