keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Korkeakankaan Matti Haaranen oli puuhakas liikemies


Entisen Kitee-Matkaselkä maantien varrelle noin 15 kilometriä kirkonkylästä osuu paikka, joka on maantieteellisen asemansa perusteella saanut nimen Korkeakangas. Siellä vaikutti vuodesta 1917 lähtien liikemies ja kauppias nimeltä Matti Haaranen.
 
 
Laajenevat bisnekset
Toimiala laajeni maatalouteen ja metsäkiinteistöihin. Kaupparakennuksiakin piti vuosien mittaan suurentaa. Liiketoimet olivat Kiteen mittakaavassa merkittävän isoja ja etenkin sotien jälkeen kauppa kävi hyvin. Rakennettiin paljon ja alueen maatalous tarvitsi koneita. Palkatun myymälänhoitajan lisäksi kaupassa oli lisätyövoimana kaksi  myymäläapulaisneitosta, sesonkiaikoina useampiakin.
     Maakauppiaan ammatin lisäksi iso osa toiminnasta oli myöhemmin puutavara-alalla. Siihen kuului muun muassa ratapöllien välittäminen rautateille sekä kuitupuupinotavaran hankinta ja kuljetukset lähimmille rautatieasemille. Käytössä oli kaksi kuorma-autoa. Vielä 1930-luvulle tullessa ne olivat Fordin AA-mallia. Niiden virallinen kantavuus, 1,5 tonnia, oli nykyisellä mittapuulla vain keskikokoisen pakettiauton luokkaa.

Vasemman yläkulman kuvassa Matti Haaranen on "virallisessa" potretissa.


Matti ja Elina Haaranen kauppiaan 60-vuotispäivänä vuonna 1955.


Elinan ja Matin kihlakuva otettiin jokseenkin tarkasti sata vuotta sitten. Nuoren parin kasvoilta on luettavissa kirkasotsaista uskoa hyvään yhteiseen elämään. Epäilemättä Elinan ja Matin elämässä oli ainakin perheen kesken paljon onnellisia aikoja. Vastapainoksi elämä toi heillekin huolta ja harmeja. Olihan Matin liiketoiminnassa menestyksen ohessa myös epäonnistumisia. Onneksi ihminen ei etukäteen osaa sellaisia arvata tai pelätä.
 
Jo ennen toista maailmansotaa Matti Haaranen oli perustanut kauppatalonsa lähelle sahalaitoksen. Yksilinjainen raamisaha jalosti puutavaraa rakennuksille. Jälkikäsittelyn laitteistoon kuului myös melko tehokas kuivuri, jolla saatiin höyläykseen menevä puutavara työstettävään kuntoon. Rimat hyödynnettiin hiilimiiluissa, joita niitäkin parhaisiin aikoihin oli miltei jatkuvasti sauhuamassa.

 
Haarasen liikekiinteistö Korkeakankaalla oli tässä asussa joskus 1930-luvun alussa.

 
Kauppaliikkeen myöhemmän vaiheen rakennuksia itäsuunnasta kuvattuina. 
Yritysrypäs oli huomattava työnantaja
Kaikkiaan yrityksissä työskenteli 1940-luvun lopulla ja pitkälle sen jälkeen kymmeniä miehiä. "Perusbisneksen" lisäksi Matti Haarasella oli samassa pihapiirissä maatalousrakennuksia. Peltoja oli viljelyssä silloisen ajan mitassa kohtalaisen paljon, nelisenkymmentä hehtaaria. Lypsykarjaa hoiteli päätoiminen karjakko. Pelloista taas huolehti monitoimimies August Levänen. Hänen muita puuhiaan oli toimia sahanasettajana, höyläkoneenkäyttäjänä ja tarvittaessa vielä kuorma-autonkuljettajanakin.
     Ympäristöön kohosi työväen rakentamia pieniä asuintaloja. Asukkaita kutsuttiin kansansuussa Haarasen mökkiläisiksi, vaikka monien asuminen olikin omistusmuotoista. Bisneskokonaisuus oli parhaimmillaan "kommuuni", jonka sisällä työntekijät saivat osan elintarvikkeistaan talon maatilalta ja lähes kaiken muun mitä tarvittiin naapurina olevasta valikoimiltaan monipuolisesta "omasta" kaupasta.

 
Korkeakankaan sahan raami toimi tässä rakennuksessa.


 
Matti autonsa vierellä. Tämäkin kuva on 1930-luvun vuosilta.
Jatkajia perheen jälkipolvesta
Elina ja Matti Haarasen perheessä oli kaksi poikaa ja tytär. Vanhempi pojista oli Jorma, jonka tehtäviin kuului huolehtiminen autokalustosta. Lisäksi hän oli mukana kuljettajissa. Lauri oli nuorempi veljes. Hän, kuten sisarensa Ilmakin, tulivat mukaan kaupanhoitoon. Aikaa myöten, sittemmin jo avioituneelle "Lassille", rakennettiin oma myymälä Uusi-Värtsilään. Lopulta Jorma perheineen oli kuitenkin viimeisin kauppias Matti Haarasen alkuperäisellä liikepaikalla.

 
Pitkäaikainen kuljettaja Antti Timonen Jorma Haarasen kanssa. "Sitikka" ja aurauspuuhat 1940-luvun lopulla.
 
 
Tämä ajopeli on 1930-luvun lopulta. Taitaa olla "Hävittäjä"-Foordi ja virtaviivaisuuttakin on jo enemmän. Jorma poseeraa auton vierellä talvisessa maisemassa.
 

Jorma ennätti kuljettajaksi jo pula-ajan vuosina, kun tuontipolttoainetta sai vain niukasti. Apuun piti ottaa puukaasutuslaitteet, paremmin "häkäpönttö"-nimellä tunnettuina. Kuvassa on sellaisella laitteistolla varustettu Haarasen kuormuri ja Jorma seisoo auton vierellä.
 
Ilma-sisar löysi puolison Varsinais-Suomesta. Hän oli ekonomi Eelis Heinonen, jolla myös oli kiinnostusta kauppiaan ammattiin. Matti oli vahva taustavoima, kun Kiteen keskustaan rakennettiin Heinosille uusi liiketalo vuonna 1954. Avajaiset olivat joulun alla ja liikkeen nimeksi oli valittu Kiteeläisten Kauppayhtymä. Uutta oli, että rahastuksen hoiti omassa "pömpelissään" istuva kassaneiti, jonka käteen maksaja ojensi myyjän antaman jo hinnoitellun ostoslistan. Talo on sama, jossa myöhemmin toimi muun muassa Kansallispankin Kiteen konttori. Edelleenkin kiinteistö on liikekäytössä. Kauppayhtymän toiminta päättyi joskus 1960-luvulla. Parhaimmillaan sillä oli oma leipomo ja myymäläautokin.

 
Henkilökuntaa Kauppayhtymän myymälässä noin vuonna 1955. Eelis Heinonen on äärimmäisenä vasemmalla ja Ilma taas oikealla. Takana keskellä seisova herrasmies Väinö Hurskainen oli osastonhoitaja, mutta myöhemmin hänet muistetaan toiminnasta omistamansa huonekaluliikkeen johtajana.
 
 
"Lassin" kauppa Uudessa Värtsilässä. Keskellä seisoo isä-Matti vasemmalla puolellaan kauppias ja  tämän perhettä. 
Hiljentynyt Korkeakangas
Korkeakangas on entisenä pikkutaajamana sekin hiljentynyt. Vielä 1960-luvun alussa siellä oli kolme kauppaa, Haarasen lisäksi  naapurikauppiaana toiminut Muhonen sekä siihen aikaan äskettäin rakennettu Kiteen Osuuskaupan myymälä. Haarasen liikekiinteistö on edelleen pystyssä, vaikka kauppana se ei ole ollutkaan enää pitkälti yli kolmeenkymmeneen vuoteen.
     Viimeksi entisellä sahalla toimi vielä kuivaamo. Silloin se palveli kiteeläistä huonekalutehdasta ainespuutavaran kuivauksessa. Entinen kaupparakennus sai uuden elämän Matti Haarasen tyttärentyttären perheen muuttaessa siihen vuonna 1982. Talo kunnostettiin asuntokäyttöön ja muita rakennuksia hyödynnettiin tuotantotiloina. Entisessä varastossa alettiin valmistaa metallisia kalusteita ravintola- ja liiketiloja varten. Sekin toiminta on hiljalleen hiipumassa. Omistajat ovat tulleet siihen ikään, että näköpiirissä on emeritusyrittäjien rooli.
Kaikella on aikansa
Matti Haarasen uuttera elämä päättyi jalankulkijana liikenneonnettomuudessa aivan entisen Kauppayhtymä-kiinteistön vieressä. Ikää oli jo paljon ja kyky havainnoida ympäristöä oli heikentynyt. Kiteellä on vielä paljon ihmisiä jotka muistavat vuonna 1976 manalle menneen kauppiaan. Joskus 1950-luvun alussa Matilla oli ajokkina amerikkalainen Ford Custom. Silloin liiketoimet olivat laajimmillaan. Se merkitsi kiirettä ja muistetaan, ettei hänen kaasujalkansakaan niihin aikoihin ollut kovin kevyttä lajia. Henkilönä Matti Haaranen oli leppoisa ja lämmin persoona. Ehkä juuri siksi hänellä olikin vielä ikämiehenä paljon ystäviä.
 
Matti Haarasen yritystä palveli 1920- ja 1930-lukujen taitteessa myös oma isäni "Kankaalan Taavetti" - Taavetti Havukainen. Hän oli firmassa autonkuljettajana ainakin kolmena kesänä.
Työtoverina oli Matin lähisukulainen Mikko Haaranen, joka ajoi toista Matin kuorma-autoista. Pitkään Haarasilla töissä oli Antti Timonen. Hänen uransa alkoi isä-Taavetin apumiehenä ja ajokorttikin tuli hankittua saman kuljettajan opastuksella. Alla on linkki tarinaan, jossa kerrotaan eräistä sattumuksista Matin kuorma-autojen kanssa. Klikatkaapa vielä sekin!

http://kankaalanpekalta.blogspot.fi/2009/04/autoilua-30-luvulla.html
 

Yllä on Taavetti ja Anna Havukaisen kihlakuva ajalta, jolloin mies vielä oli Haarasen palveluksessa. Morsian oli Potoskavaarasta ja tyttönimeltään Luukkonen.

Artikkelia laadittaessa kotiarkistonsa avasivat suopeasti Eila Arovainio sekä Raija ja Kake Matikainen.
Lämmin kiitos siitä.


 


 

tiistai 24. tammikuuta 2017

Kyläkoulun vaiheita ja muita vanhoja kuvia Kiteenlahdesta

 
Kiteenlahden koululaisten  muistelutapaamista tulevan kesän elokuulle suunnitellaan. Innostusta tulla mukaan tuntuu olevan kauempanakin. Toivottavasti saamme ajoiksi mieliinpainuvan tapahtuman. Kiteenlahden kylähistoriakirjassa on paljon asioita juuri kouluun ja sen oppilaisiin liittyen. Kuviakin samasta aiheesta kirjassa on kymmenittäin. Silti monia kuvia jäi kirjasta pois. Tässä niistä on pieni kokoelma, enimmäkseen aikaisemmin julkaisemattomina. Osa otoksista on kylän muusta elämästä 1950-1960-lukujen vuosilta. Klikkaamalla kuvat avautuvat isompaan kokoon.
 
 
 
Kiteenlahdessa opettajina toimineet Eemil ja Viola Nikkonen ovat 1920-luvun loppuvuosien perhepotretissa ja mukaan on päässyt nuorisoa naapureistakin.

 
 
Tässäkin otoksessa ovat mukana Nikkoset lapsineen. Lisänä on koulun oppilaita, joista useita Niemenpuolen taloista. Kankaalan Hilja, sittemmin Pirhonen, Tyyne Hakulinen, myöhemmin Kalliolan emäntä. Myös Kankaalan Niilo on joukossa. Hän seisoo takarivissä toisena vasemmalta.

 
1930-luvun vuosina koulu toimi 3-opettajaisena. Lapsia oli todella paljon, kuten kuva kertoo.

 
Valokuvan taustatiedot kertovat sen olevan vuodelta 1927. Opettaja on kuvassa perheineen. Vieraina olivat tässä jo aikuisikään ehtineet oppilaat. Vasemmalla takana on Koskelan Arvo. Eturivissä ovat myöhemmillä nimillä Kenkkulan Jenny Ja Lammin Heikin Hilja. Muitakin tuttuja on, kuten takarivissä kolmantena oikealta seisova Hovin Yrjö Tiainen.

 
Tämä otos on myöskin 1930-luvulta. Toinen vasemmalta on Virtalan Viljo ja kolmantena oikealta Losolan Toivo. Muutkin miehet ovat Losolan pohjukalta.

 
Tässä junasta purkautuu uusi 1930-luvun ikäluokka matkallaan armeijan harmaisiin. Kuva otettiin Sakkolan asemalla ja Virtalan Viljo on eräs alokkaaksi menijä.
 
 
Pihlaja kukkii. Neitonen kuvassa on kiteenlahtelainen Elsa Timonen. Puoliso Aarne Tiainen oli talvisodan alun ensimmäisiä sankarivainajia Kiteenlahdesta.
 
 
 
Tunnelma vaihtuu. Kuvassa on Kankaalan talo itäsuunnasta kohti Kiteenjärveä kuvattuna. Taloa laajennettiin kesällä 1932 ja kuva on otettu muutamia vuosia sen jälkeen.
 
 
Tässä kuvassa Kiteenlahden kyläkoulun johtajaopettajana on jo Eemil Nikkosen poika Aarre. Otos on 1950-luvun puolivälistä. Tuttuja koululaisia ja -tovereita alkaa löytyä tämänkin päivän katsojille.


Työn touhussa. Teuvo Vasarainen muuraa AIV-tornia Rauhalassa 1950-luvulla.

 
Veikko Toropaisen IFA F9. Tämäkin kuva 1950-luvulta.

 
Aarne Helminen ja uudenkarhea Jawa-CZ 250. 1960-luvun taite.

 
Kiteenlahden nuorisoseuran näytelmäryhmä Artturi Leinosen Sakset-näytelmän lukuharjoituksissa kevättalvella 1963. Henkilöt vasemmalta alkaen myötäpäivään: Sirkka Markkula, myöh. Havukainen, Ylä-Timolan Anja Timonen, sitten Ilmi Matikainen (Havukainen), Kankaalan Pekka Havukainen, Sulo Halttunen, Antti Holopainen ja viimeisenä oikealla Hovin Martti Tiainen.

 
 
 

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Kiteenlahden koulun oppilaskokoontuminen 6.8.2017


 
Kiteenlahden kyläkoulun toiminta alkoi syksyllä 1905. Opettajaksi tuli edellisenä keväänä Sortavalan seminaarista valmistunut Eemil Aleksanteri Nikkonen. Toiseksi opettajaksi samaan aikaan aloittaneeseen pienten kouluun tuli hänen puolisonsa Viola. Koulu ennätti ennen sulkemistaan keväällä 2006 toimia kaikkiaan 101 vuotta. Kun oppilaita kylässä oli takavuosina paljon, 1950-luvulta aina 1970-luvun loppuvuosiin kylä oli jaettu kahteen koulupiiriin. Toinen koulunpitopaikka oli seurojentalo. Tosin loppuvuosina se oli jälleen osana alkuperäistä Kiteenlahden koulupiiriä. Kuvaan koulu on tallennettu vuonna 2011. Vanha koulurakennus on oikealla ja vuonna 1987 valmistunut lisärakennus vasemmalla.
 
Kesällä 2016 järjestimme seurojentalolla tanssit vanhaan malliin. Tapahtuma onnistui ja sali täyttyi yleisöstä. Jatkoa toivottiin, mutta uutena ideana nousi esiin myös kylän entisten koululaisten yhteinen muistelutapahtuma. Se ei kuitenkaan olisi varsinainen luokkakokous tiettyjen vuosien oppilaille.
    Kutsumme siis kaikkia halukkaita mukaan. Valittu ajankohta on sunnuntai 6. päivä elokuuta ensi kesänä. Olemme suunnitelleet miltei koko päivän mittaista yhdessäoloa. Jos ilmoittautujat niin haluavat, voisimme alkajaisiksi tehdä kylää kattavan kiertoajelun bussilla. Mukaan voisi lähteä omillakin autoilla, jos kaikki eivät yhteen linjuriin mahtuisi.
    Puoliltapäivin ohjelmassa olisi rantakala. Se tarjottaisiin mahdollisesti Partalassa  Muholankosken kupeella. Siellä on tilaa vanhassa kivinavetassa ja keittomahdollisuudet viereisessä katetussa ulkotilassa. Mikäli sää asettaisi esteitä Partalassa ruokailulle, toinen vaihtoehto on seurojentalo. Varsinainen kokous pidetäänkin siellä. Ajatus on, että halukkaat kouluvuosiensa muistelijat saisivat seurojentalon kokoontumisessa puheenvuoroja. Omaa elämänkaartaankin sopisi silloin kertoa. Jos rajaamme puheenvuorojen pituuden 5-10 minuuttiin, mahdollisimman monella on tilaisuus omalla tarinalleen.
    Iltapäiväkahvit kuuluvat seurojentalolla pidettyyn osuuteen. Alustava arvio on, että ateriapaketti kahvituksineen ja ehkä bussikyyteineenkin asettuu tasolle 20 euroa. Yritämme saada Kiteenlahden kyläyhdistyksestä talkooväkeä ruoanlaittoon ja kahvitukseen. Kylän emännät ovat luvanneet loihtia kahvipöydän tarvitsemat leivonnaiset.
    Hyvät ideat tapahtuman onnistumiseksi ovat tervetulleita. Niitä sopii kertoa puhelinnumeroon 0500-428211 tai lähettää sähköpostin kautta (vaikka alla olevaa linkkiä hyväksi käyttäen) osoitteeseen kankaalanpekka39@gmail.com  Mikäli omat suunnitelmat tulevalle kesälle ovat jo hahmottuneet, ennakkoilmoittautumisia voi alkaa jo tehdä. Niihin on hyvä liittää yhteystiedot siksi, että kevään ja kesän  mittaan voimme kertoa lisää suunnitelman lopullisesta etenemisestä. Jos kenellä tulijoista on erikoisruokavalio, sekin on hyvä saattaa järjestäjien tietoon jo ilmoittautumisen yhteydessä.
    Edelleen; kerromme asiasta jatkossa lisää tämän blogin lisäksi myös Kiteellä ilmestyvässä paikallislehdessä Koti-Karjala. Tervetuloa joukolla mukaan oman kotikylän entisten koululaisten yhteiseen juhlatapahtumaan!
 
 
Kiteenlahden koulun entisiä oppilaita koulun portailla. Ajankohta lienee 1920-luvun puolesta välistä. Koulurakennus on vielä vuoraamattomana alkuperäisellä hirsipinnalla.
 
 
Koulun vieressä Alatuvalle päin oli yhteinen mäenlaskupaikka, jonne ehdittiin välitunnillakin. Rinne oli nimeltään Putero, joka hyvin kuvasi paikan muotoa. Kuva lienee otettu joskus 1930-luvun alussa.
 
 
Koulurakennus on tässä kuvassa jo vuorattu. Maali, kuten pärekattokin, alkaa jo rapistua. Tämä otos on 1930-luvun puolesta välistä.
 
 
Opettaja Nikkosen perhe. Henkilöt takaa vasemmalta alkaen: Kauko, Toini, Aarre ja Teuvo. Etualalla istuvat Eemil ja Viola Nikkonen. Teuvo ja Aarre opiskelivat opettajiksi. Aarre oli Kiteenlahdessa opettajana alkaen vuodesta 1949 eläkeikäänsä asti. Kun Aarre oli syntynyt vuonna 1920, sisariinsa verraten hän oli kuvanottohetkellä ehkä 14-vuotias. Siten potretti  olisi vuodelta 1934.
 

Kiteenlahden koulun 50-vuotisjuhlat olivat kesällä 1955. Koulun portailla on kylän emäntiä ja isäntiä sekä muutama jo kypsään ikään ehtinyt neiti-ihminenkin.
 
 
Eräs seurojentalon koululla toiminut opettaja oli Pekka Lehtonen. Kuvassa 1960-luvun alun vuosilta ovat hänen jo yläluokilla olleet oppilaansa.


Kyläkoulun 100-vuotisjuhla pidettiin 10.12.2005. Koulun lakkauttaminen oli jo tiedossa, mikä teki juhlasta jotensakin haikean oloisen. Juhlassa esiintyi Kiteen mieskuoro, olihan Eemil Nikkonen sata vuotta aikaisemmin ollut sen ensimmäinen johtaja. Nyt johtaja oli oman kylän mies Seppo Havukainen. Hänen lisäkseen laulajissa oli mukana neljä kiteenlahtelaista miestä sekä kylässä aikaisemmin opettajana ollut Risto Hirvonen. Hän seisoo eturivissä oikealla, suoraan johtajamme Seppo Havukaisen edessä.