tiistai 22. toukokuuta 2018

Olavi Turunen seniori-ikään


Ukki ja lastenlapset kuvattiin Kiteellä pidetyissä kekkereissä.
(Kertauksena se, että kun klikkaat hiirtä kuvien päällä, ne avautuvat suuremmassa koossa). 
Puhossalosta lähtöisin olevalla Olavi "Olli" Turusella on takanaan mielenkiintoinen elämä työn ja harrastusten parissa. Seitsemäntoista viimeistä talvikautta hän vaimoineen on asunut Espanjan Aurinkorannikolla, Fuengirolassa.
OLAVI SATTUU olemaan ikäluokkaa, jonka aikuisiän työura osui erääseen Kiteen parhaista kehityskausista. Hän oli juuri palannut armeijasta, kun Puhoksen lastulevytehtaalle alettiin kouluttaa sen tarvitsemaa työvoimaa. Mies oli mukana "Puhos I"-ammattikurssin opiskelijoissa. Lastulevytehtaan käynnistyttyä siellä meni työnjohtajan pestillä seuraavat 34 vuotta. Opiskelu ei silti unohtunut, sillä työn ohessa Olavi valmistui teknikoksi.  
MELKO VARHAIN mies joutui mukaan kiteeläiseen kunnallispolitiikkaan. Lautakuntatyö, tilintarkastustoimi, myös toiminta käräjäoikeuden lautamiehenä, tulivat tutuiksi. Kiteen Omakotiyhdistystä hän luotsasi kymmenen vuotta. Sama määrä puheenjohtajuutta kertyi Pursiseura Ilmarisen kommodorina. Taustaksi voi lisätä veneilyharrastuksen, jota on jatkunut jo 35 vuotta.

 
Olliboy III juhlaliputettuna Savonlinnan satamassa.

OLAVILLA PUOLISOINEEN on ollut kolme retkivenettä. Viimeisin, 14-metrinen teräsrunkoinen matka- ja asuinvene Olliboy III, on heillä ollut jo viitisentoista vuotta. Sillä on tehty lukematon määrä risteilyjä Saimaan vesireiteillä. Yksi matkoista on ulottui Välimerelle saakka. Arkistomateriaalia kertyi niin paljon, että Olavi on parhaillaan laatimassa tuosta vuoden kestäneestä "purjehduksesta" kirjaa. Tällä näkymällä siihen tulee noin 300 runsaasti kuvitettua sivua.
 
 
Olavin ystäviin Fuengirolassa kuuluu myös tämän karrikatyyrin piirtäjä. Syntymäpäivälahja tämäkin lienee, ja aika paljon esikuvaansa muistuttavia  piirteitä kuvassa kieltämättä on.
VAIKKA TALVET kuluvat nykyisin Espanjan talvikodin maisemissa, kotimaa on silti monessa suhteessa ykkönen. Sepänniemessä sijaitseva omakotitalo ja parin vuokrattavan lomamökin yritys vaativat oman panoksensa hoitotöissä kesäajan kuukausina. Talo on kännykän kautta etävalvonnassa ja maalämpöön kytkettynä melkoisen toimintavarma. Lähin naapuri, entinen poliisimies, antaa ainakin henkisessä mielessä turvallisuudentunnetta, joka ulottuu Los Pacosiin saakka.
OLAVI TIETÄÄ syitä, jotka ovat vetäneet yli 20.000 suomalaista talvien viettoon Manner-Espanjaan. Muutaman tunnin lento vaikkapa Malagaan vie matkaajansa kokonaan uuteen ilmastovyöhykkeeseen. Sinne muodostunut suuri suomalaisyhteisö on kotoisa ympäristö monelle harrastustoiminnalle. Alueella toimii myös suomalainen koulu ja Sofia-opisto koulutuspalveluineen.
 
 
Etelässä viihtyviä kiteeläisiä Olavin vieraina. Luonnontieteiden emeritus-lehtori Veikko Makkonen seisoo ensimmäisenä vasemmalla.
 
 
Suomelan mieskuoro Örisevät  tervehdyskäynnillä, tämäkin otos sieltä etelästä.
 
ASOCIACIÓN Finlandesa Suomela-yhdistyksessä on jäseninä noin tuhat suomalaistaustaista ihmistä. Yhdistyksen puitteissa golf-harrastajia on pyöreät 400, on kuoroa ja monta muuta mahdollisuutta toimia yhdessä. Omat kerhotilat Los Pacosissa tarjoavat 200 neliön salin, keittiön ja kirjastotilat. Tiloja käyttää hyväkseen ainakin 25 erilaista harrastuspiiriä.
TURUNEN EI OLE oppinut väistelemään vastuuta. Oman sanontansa mukaan hänelle on yleensäkin ollut tyypillistä ajautua aina haasteellisimmille paikoille. Viimeisin niistä on ollut Suomelan puheenjohtajuus, jota on kestänyt tähän kevääseen mennessä kuusi vuotta. Täälläkin yhdistyksen säännöt ovat olleet hyvä selkänoja hallitukselle ja puheenjohtajalle. Helpotuksena kevätkokouksessa päätettiin, että puheenjohtaja vaihtuu ensi kesäkuussa. Paikka saattaa olla tuulinenkin: moni edeltäjä on lentänyt leppäkeihään lailla ulos jo kesken tuon ajanjakson. Turusen aikana Suomela-yhdistyksen kerhotiloja on kunnostettu mittavasti ja toiminnan laajuus kasvanut entisestään.
MIES TÄYTTI 70 vuotta menneenä kevättalvena. Olavi kokee olevansa oman tiensä kulkija, mutta silti on joskus tarpeen vilkaista elämänpolkua taakse päin. - Mikä sinusta on nyt tärkeintä, kysyn. Hetken mietittyään hän vastaa: Ehkä kaikkein tärkeintä on, että minulla on lähelläni puoliso, Ulla, poika ja tyttö, kaksi elämässään menestyvää lasta tuolla kehäkolmosen sisällä, sekä yhteensä kuusi lastenlasta. Kun nämä silloin tällöin pyrähtävät luoksemme on tunne, ettei elämästä enää mitään puutu

lauantai 5. toukokuuta 2018

Kari Kuronen - muusikon uralle Öllölästä

Tuupovaaran Öllölässä syntynyt Kari Kuronen on kiistatta eräs "self made man" - itse uransa luonut mies. Nyt keväällä 2018 on aihetta juhlaan – 40 vuotta muusikkona on takana. Oma ikä 60 vuotta täyttyi viime vuotena. Eräs juhlavuoden tapahtumista oli taiteilijauran 40-vuotisjuhlakonsertti Kiteellä perjantaina 20. huhtikuuta.

 
Moneen kertaan kehuttu Koulukeskus Ilmarisen Kipakka-ravintola on toimiva monikäyttötila, jonka arvo myönnetään Kiteellä. On valoa ja avaruutta - viihtyisyyttä. Siksi täällä järjestetään koulukeskuksen tapahtumien lisäksi paljon muidenkin toimijoiden kulttuuritilaisuuksia, jopa sukuseurojen kokouksia. Samaan kokonaisuuteen liittyvä ravintola on hyvä lisä muutenkin tasokkaaseen "palvelupakettiin"..

KARI KERTOO olevansa pienen maatilan kasvatti, tilan jonka mäkiset pellot olivat varsin kivikkoiset. Seitsenlapsisen perheen vanhimpana poikana oli oikeastaan pakko suunnata leivän ja särpimen hakuun muualta. Alle kaksikymppisestä hän työskenteli kaupanalalla varastomiehenä. Musikaalisuus oli varmaankin sukuperintöä ja armeijan jälkeen tuli perustettua ensimmäinen oma bändi.
PERHEELLINEN MIES Karista tuli 1980-luvun alussa. Vuosien mittaan ruokakuntaan syntyi kolme poikaa, Jani, Toni ja Joona. Musikaalisuus oli siirtynyt myös heihin. Jo ennen omaa rippikouluikäänsä kaikki pojat tulivat soittajina Kari Kurosen yhtyeeseen, jonka nimi oli nyt kirjoitettu hauskaan muotoon VeljeXet. Rumpupatterin taakse asettautui pojista vanhin, keskimmäiselle luontuivat kosketinsoittimet ja nuorimmalle jäi vielä puuttuva pakollinen instrumentti, bassokitara. Isä oli yhtyeen solisti joka saattoi toimia laulun ohella myös kitaristina ja nuorin pojista toimi tarvittaessa taustalaulajanakin.
TUUPOVAARAN ollessa vielä itsenäinen kunta, siellä toimi oma alueellinen kansalaisopisto. Kari oli silloin useita työkausia opiston musiikinopettajana kouluttaen bändi-ryhmiä. Työnä se oli varmasti palkitsevaa, sillä ryhmissä olleilla usean eri instrumentin kokoonpanoilla voitiin tuottaa yksittäistä soitinta monipuolisemmin valmiita esityksiä. Mukana olleet harrastajat saivat samalla arvokasta harjoitusta harmonisen yhteissoiton osaamiselleen.

 
Ilmarisen ravintolasali on oiva ympäristö kulttuuritapahtumille. Orkesterillekin on reilusti tilaa.


Kari Kuronen esiintymässä. Juhlaorkesteri taustalla osoittaa parasta osaamistaan.

SUURI MÄÄRÄ etenkin Keski-Karjalan alueen harrastemuusikoista on tullut Kuroselle tutuiksi. Näin siksi, että neljän vuosikymmenen aikana hän on täällä ollut mukana lukuisissa yhtyekokoonpanoissa. Veljexet on kuitenkin ollut pitkäaikaisin miehen yhtye, oikeammin perhekokoonpano, sillä se ennätti toimia aktiivisesti viisitoista vuotta. Lähimmän ympäristön lisäksi Kurosten bändi tunnetaan laajasti Suomessa, olipa esiintymisiä joskus Ruotsissa asti. Ravintolamuusikkoinakin Veljexet-yhtye on ollut eräs joensuulaisten Hotelli Kimmelin ja Karelian sekä Lomakeskus Huhmarin vakioesiintyjistä.
PERHEPOHJAISEEN soitinryhmään  tuli vajaus, kun vanhin pojista muutti Etelä-Suomeen. Yhtye on tarvinnut ja saanutkin täydennystä seudun muista muusikoista. Silloin lavalla on nähty Tuomo Makkonen ja myös Marko Jolkkonen. Nyt uraansa juhliva Kari on iässä, jolloin alkaa olla aika suunnitella eläkepäiviä. Siinäkin suhteessa näkymät ovat hyvät: Puoliso on edelleen se sama Marja, jonka kanssa nuo kolme musiikkia harrastavaa poikaa on aikaan saatu. Lapsenlapsia on jo sen verran, että niin mummon kuin ukinkin polville riittää lekuteltavia.
KOULUKESKUS Ilmarisen ravintolassa perjantaina oli iltaa varten koottu juhlaorkesteri.  Päähenkilö oli tietenkin uraansa juhliva solisti Kari Kuronen. Instrumenteista hanuria soitti Timo Hacklin, viulistina oli Katri Tolvanen, kosketinsoittajana Marko Ekborg, basistina Pekka Kalinen ja rummuissa Jani Leskinen. Juhlaohjelman orkesterisovitukset olivat kokonaisuudessaan Timo Hacklinin käsialaa. Tapahtuman yleisömenestys oli kohtalainen sillä ravintolasaliin varatuista istumapaikoista jäi vapaaksi vain kolmisenkymmentä tuolia.

 
Niin kuin näkyy, yleisöä konsertissa oli kohtalaisen paljon.

 
Myös Anja ja Martti Kotiranta Tohmajärveltä olivat mukana. Martti voi olla tyytyväinen mies, sillä Kari Kuronen oli ottanut juhlakonsertin ohjelmaan useita hänen sanoittamiaan lauluja. Niiden säveltäjienkin kerrottiin olevan tohmajärveläisharrastajia.   .

KUN PUHUMME taakse jääneistä vuosista, julkisuuden saaneita omia sävellyksiä Kari arvioi vuosien mittaan syntyneen useita kymmeniä. Onhan hänen musiikistaan tehtyjä kaupallisia tallenteitakin viitisentoista. Voidaanpa Karia pitää jopa eräänä Jaakko Tepon manttelinperijöistä.
MUISTAMME ETTÄ 2000-luvulla järjestettiin useana vuotena Jaakko Tepon nimeä kantavia sanoitus- ja sävellyskilpailuja. Niissä Kari Kuronen valittiin kahtena vuotena peräkkäin loppukisaan, yhtenä kolmen parhaan ehdotuksen tekijöistä. Konsertin ”virallisen” osan päätöskappaleena ollut Kesävieraat on kilpailuun vuonna 2008 tehty sävellys. Jos katsotaan Kari Kurosen tunnettuutta kautta Suomen, tästä Ylen kanavillakin usein kuullusta humpasta hänet ehkä parhaiten muistetaan. Yhtenä ”piisinä” konsertissa oli myös Jaakko Tepon Tuupovaaran yössä, joka on kuin kotiseutulaulu Kuroselle. Suomen Humppakuningas-voitto tuli Karille Pyhtäältä kesällä 2016.
KAIKEN KAIKKIAAN yleisö sai kuulla ”samettisen” äänen laulajaksi luonnehditun Karin tulkitsemana laajan kattauksen suomalaisen kevyen musiikin suosikkeja. Miehen omien sävellysten lisäksi esillä oli muun muassa Rauno Lehtisen, Kari Tapion, Matti Eskon ja monen muun tutun säveltäjän ja artistin kappaleita. Lyhyen väliajan ja kahvittelun sisältänyt juhlaohjelma kesti kukitukset ja kuulijoiden aplodien kannustama encore mukaan lukien tasan kaksi tuntia. Sepänniemen martat antoivat orkesterin soittajille ja solistille kotiinviemisinä ison ruisleivän kullekin. Oman kukkakimppunsa Karille ojensi hänen vielä virkeässä kunnossa oleva äitinsä.