Ruohonjuuritason kulttuurityötä 25 vuotta

 

Ystävyyskuorotoiminnan 20-vuotisjuhlat  olivat Kiteellä 30.10.2010. Yhteisesityksinä kuultiin osa juhlaohjelmasta. Tässä silloinen mieskuoron johtaja Teuvo Latvala toimii maestrona.

 

Yleisessä keskustelussa kaikki itärajan takainen näyttäytyy tätä nykyä suomalaisille perin kielteisenä. Silti järjestötasolla toimitaan valtakuntien rajan yli entiseen malliin. Myönteinen esimerkki löytyy Keski-Karjalasta ja Sortavalasta.

     Keski-Karjalan kunnat tekivät ystävyystoimintasopimuksen Sortavalan aluehallinnon piirissä olevien kyläneuvostojen ja Sortavalan kaupungin kanssa helmikuussa 1989. Suunnilleen yksi vuosi kehiteltiin muotoja mm. koululaitosten ja urheiluporukoiden suunnassa. Syksyllä 1989 Sortavalan kaupunki pyysi Kiteen vielä silloista kuntaa lähettämään 20-henkisen kulttuurivaltuuskunnan Sortavalassa helmikuun 25 päivänä 1990 järjestettävään ystävyystoiminnan 1-vuotisjuhlaan. Kiteen kulttuuritoimi heitti haasteen paikallisille järjestöille ja ainoa joka uskalsi siihen tarttua, oli Kiteen mieskuoro.

     Kuultuaan kiteeläisestä partnerista Sortavalan kaupunki asetti sikäläiseksi osapuoleksi Sortavalan Akateemisen naiskuoron. Vuonna 1977 perustettua laulajajoukkoa johti jo silloin aikanaan akateemisen loppututkinnon suorittanut valkovenäläistaustainen musiikin maisteri ja diplomilaulaja Valentina Voronetskaja. Aikaa myöten kehittyi olosuhteisiin nähden mittava kulttuurinen yhteistoiminta yli valtakuntien rajan. Kiteen mieskuoron taholta vastapuoli tutustutettiin mm. Oskar Merikannon luomaan sävelaarteistoon.

     Vastaavasti Kiteen mieskuorossa tuotettiin slaavilaisen musiikin konserttisarja ja samasta aineistosta muovattu CD-levy-, ja C-kasettimuotoinen musiikkitallenne Marianna. Oskar ja Aarre Merikannon musiikki taas oli esillä suuressa Merikanto-konsertissa, joka kuorojen yhteisvoimin pidettiin Sortavalassa kesällä 2009. Molemmat kuorot ovat ennättäneet vierailla nyt helmikuussa 2015 täyttyvän 25:n vuoden aikana rajantakaisilla ystävyyspaikkakunnillaan yhteensä kymmeniä kertoja. Ruohonjuuritason kulttuurinen yhteistyö on ollut jäntevää ja tuloksellista.
      Kiteen mieskuoron taiteellinen johtaja on nykyään Hannu Heikki Hakulinen,jonka ansiot Kiteellä tunnetaan. Kuluvan talven eräs harjoittelun aihe kuorolle on valmistautuminen jälleen konserttilavalle.
      Kuoroystävyyden 25v.-juhla on Sortavalan uudessa kirjastossa, entisen tyttökoulun kiinteistössä, Kalevalanpäivänä 28.2.2015. Tila antaa mukaanpääsymahdollisuuden vain ystävyystoiminnan piiristä tuleville vieraille, sillä istuimille mahtuu kuorojen lisäksi vain 40-50 henkeä. Konsertissa on arvokas kokoelma musiikkikappaleita niin venäläisiltä, kuin suomalaisiltakin säveltäjiltä.
      Helmikuun konsertin varsinaisiksi "helmiksi" voikin nimetä esimerkiksi Valentina Voronetskajan ja Hannu Heikki Hakulisen duettoesitykset ja soolokappaleet. Valentinan soolo on peräisin Mihail Glinkalta ja Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotismuiston merkeissä Hannu Heikki laulaa säveltäjämestarin upean kappaleen Ristilukki.
      Duettona kuullaan Oskar Merikannon Eino Leinon runoon säveltämä iki-ihana "Oi kiitos sa Luojani armollinen". Iso osuus ohjelmasta on luonnollisesti 25 vuotta yhteistyötä tehneillä kuoroilla, jotka nytkin eräänä osana ohjelmaa esiintyvät myös sekakuoromuotoisena juhlakokoonpanona. Tarpeelliset säestykset ovat Sortavalan Akateemisen naiskuoron konserttimestari ja pianisti Ludmila Novikovan käsialaa.

 

Kahden kuoron laulajista on aina löytynyt kumppani duettolauluihin. Edesmennyt mieskuoron puheenjohtaja Teppo Mikkonen esiintyi Valentina Voronetskajan kanssa usein  ja monesti laulut olivat suomalaisia sävellyksiä, joihin Valentina opetteli suomenkieliset sanat. Tämä otos on viiden vuoden takaa, kun Sortavalassa juhlittiin kuoroystävyyden 20-vuotista historiaa.

     Seuraava tapahtuma kuorolaisille on kesän 2015 laulujuhlat Sortavalassa. Pääosin juhlitaan lauantaina ja sunnuntaina  6-7. kesäkuuta. Teemaoja on useita: Yksi niistä kantaa nimeä Karjalaiset laulujuhlat, joita pidetään vuorovuosin myös Joensuussa ja Petroskoissa .Lisäksi juhlitaan Karjalan tasavallan 95-vuotista historiaa.
    Ainakin suomalainen  juhlayleisö noteeraa myös asian, mistä kuvanveistäjä Aapo Sailon vuonna 1935 paljastettu runonlaulajapatsas muistuttaa. Silloin oli kulunut 100 vuotta Kalevalan ilmestymisestä. Nyt kesällä 2015 voidaan Sortavalassa juhlia myös Kalevala-eepoksen 180-vuotista historiaa.