Frans Anatolius Sjöström, kolmen kirkon mies

 

Kuurainen talvikuva Kiteen kirkonmäeltä. Kiteen kivikirkko on kaunis ja arvokas rakennus omassa tehtävässään, mutta se on myös hieno suomalaisarkkitehtuurin monumentti. Arvoa nostaa erityisesti se, että kirkon piirsi F.A. Sjöström, jota pidetään kansallisen arkkitehtuurimme isänä. Hänen piirtämistään kirkoista ovat jäljellä enää Lapinlahden ja Kiteen kirkot. Kurkijoen kirkkokin säilyi sotien ja sen jälkeisen neuvostoajan yli. Kurkijoen evakot aloittivat vuonna 1990 kunnostaa entisen kotiseutunsa temppeliä. Rakennustyöt olivat vielä kesken, kun kirkko tuhoutui tulipalossa. Syttymissyy jäi epäselväksi, eikä tuhopolttoakaan pystytty sulkemaan pois. Alempana olevissa kuvissa ovat mukana kaikki neljä Sjöströmin Itä-Suomeen aikanaan suunnittelemaa rakennusta.

 

Vuonna 1886 valmistunut Kiteen kirkko kesäisessä ympäristössä. Luonnonkivi ja poltettu tiili ovat aikaa uhmaavia materiaaleja. Uusi kirkko koki tulipalon 1887, mutta sen jälkiä ei enää ole helppo löytää.

 

Lapinlahden kirkko on puurakenteinen. Arkkitehti Sjöströmin mieltyminen seinäpintojen jakamisella tehtyyn koristeluun näkyy tässäkin työssä. Sortavalan raatihuoneen ulkoasusta voi löytää yhteneviä piirteitä tämän rakennuksen kanssa. Lapinlahden kirkko valmistui vuonna 1880 ja palvelee edelleen savolaista seurakuntaansa. Kuva on Esa Heikkisen kamerasta.

 

Kun Kiteen kirkko kuvattiin talvisessa asussa, tässä Lapinlahden kirkkoa ympäröi samanlainen kuurapeite. Oikeastaan tämä voisi olla joulutervehdys suuriruhtinaskunta-Suomesta. Vuonna 1880 Jean Sibeliuskin oli vasta 15-vuotias. 

 

Kurkijoen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880. Sjöströmin suunnitelman mukainen rakennus kuvattiin pahoin rappeutuneena kesällä 1989.

Tämäkin otos Kurkijoen kirkosta on neuvostoajalta 1980-luvun lopulla. Kuvaussuunta on kohti Laatokkaa ja kirkon takana virtaavaa Kurkijokea. Torialueella näkyy arkipäivään liittyvää elämää, ihmisineen ja ajoneuvoineen. Kuormaa puretaan ja tavaraa siirretään entiseen kirkkosaliin. Neuvostovuosina tämäkin kirkko sai kokea kovia vaiheita. Eräs käyttö sille oli palvella ympäristöään viljavarastona ja myllynä. Lähes uskomaton nöyryytys kirkolle oli, että se lopulta muutettiin teurastamoksi. Ihmeeksi rakennus tuon kaiken kesti. Sitten tuli uusi aika ja sen mukanaan tuoma toivokin. Ikävää vain, että onnistumisen kalkkiviivoilla kaikki unelmat uudesta noususta tuhottiin. 

Tämä on enää jäljellä, surujen muistomerkki Kurkijoen kirkon raunioilla. Ristin pystyttivät entisen Kurkijoen kotiseutuihmiset muutama vuosi tuhon jälkeen.
 

Tarinan alussa oli kuvissa kolme kirkkoa, mutta millainen mies oli tämän kaiken takana? Hän oli nuorena kuollut Frans Anatolius Sjöström (1840 - 1885): arkkitehti, Polyteknillisen Opiston arkkitehtuurin opettaja ja alan uranuurtaja Suomessa:
Tähän alle olen pariin alkukappaleeseen koonnut tietoa F.A.Sjöströmistä. Mies eli vain 45-vuotiaaksi, joten työkausi ei ollut täysimittainen. Hänen suunnitelmistaan mm. Kiteen kirkko rakennettiin vasta miehen kuoleman jälkeen. Sortavalan 1882 suunniteltu raatihuone valmistui hänen kuolinvuotenaan 1885.
     F.A. Sjöström (1840–1885) lukeutuu Suomen merkittävimpiin uusrenessanssia edustaneisiin arkkitehteihin. Hän opiskeli Tukholman taideakatemian arkkitehtikoulussa, minkä jälkeen hän oleskeli kaksi vuotta Saksassa ja Italiassa. Helsingissä Sjöström toimi ensimmäisessä yksityisessä arkkitehtitoimistossa ja hänellä oli arkkitehtuurin opettajan virka Helsingin Polyteknillisessä opistossa.
     Sjöströmin muusta tuotannosta tiedetään Kuopion ja Turun kaupungintalot, Polyteknillinen opisto Helsingissä sekä Malmgårdin kartano Pernajassa. Sjöström suunnitteli  myös kolme kirkkoa: Kurkijoelle, Lapinlahdelle ja Kiteelle. Turun kaupungintalo suunniteltiin isona arkkitehtuurisena saneerauskohteena. Alkuaan kiinteistö oli Turun Seurahuone.
     Sortavalan seminaari aloitti vuonna 1881 ja raatihuoneen piirustukset ovat seuraavalta vuodelta. Sortavalan raatihuone lieneekin ollut nykyaikaistuvan koulukaupungin ensimmäinen rakennus, jonka oli suunnitellut nimekäs arkkitehti. Seminaarirakennuksetkaan eivät alkuun kovin vaikuttavia olleet.
     Kivitaloja alkoi nousta 1900-luvun ensimmäinä vuosina. Silloinhan rakennettiin mm. Sortavalan Lyseon ja tyttökoulun komeat kivitalot. Sitten tuli upeita pankkirakennuksia, Leanderin talo, Sisälähetysseuran kirjapaino, osuustoiminnallisia ja yksityisiä liikerakennuksia ja niin edelleen.     
     Pienen "puuseurahuoneen" jälkeen rakennettu toinen Seurahuonerakennus oli Pekka Tarjanteen ukin Onni Tarjanteen piirtämä ja Seurahuoneen kolmas "versio", kuten tunnettua, on SOK:takin palvelleen ja myöhemmin rakennushallituksen pääjohtajana toimineen Erkki Huttusen funkkiskäsialaaa. Siitoinin talona tunnettu kiinteistö on aikanaan ollut todella vaikuttava rakennus ja on se sitä nykyäänkin. Edelleen käytössä olevana se toimii Sortavalan kaupungintalona, siis hallintorakennuksena.

Sortavalan raatihuone on esiintynyt syksyn mittaan Pajapellon nurkan blogeissa ennenkin. Väistämätön asia on, että se nostetaan esille vielä kerran. Onhan se Kiteen kivikirkon eräänlainen sisar tai veli - samoin kuin Lapinlahden kirkko.

 
     Sortavala oli 1930-luvulle tultaessa jo saavuttanut hienon karjalaisen kulttuurikaupungin aseman niin ihmisten mielikuvissa, kuin tosiasiallisilla mittareilla. Sortavalan raatihuone oli uraa uurtava rakennus karjalaisessa pikkukaupungissa. Sen tilaaja ajatteli varmasti pitkälle tulevaisuuteen.  
    Uusrenessanssi-tyylisessä puurakennuksessa rakennuttajakaupungin varallisuus näkyy koristelun runsaudessa. Ikkunavuorilaudoissa toistuu arkkitehdin ote. Ikkunat olivat aluksi ristikarmilliset, mutta myöhemmin ne muuttuivat venäläistyyliä muistuttaviksi T-ikkunoiksi. Seinäpinnat jaettiin komeromaisilla kehyskoristelulla osiin. Myös palkistovyöhyke oli koristeltu "komeroiden" avulla. Sisäpuolella seinäpinnan jakajina toimivat myös sirot koristellut pilasterit, joita edelleen voi ihailla vaikkapa talon isossa salissa.
    Kaiken kaikkiaan on sanottava, että Sortavala, professori Reijo Pajamon ilmaisuin "Laatokan laulava kaupunki", sai 1880-luvulla upean maamerkin arkkitehti F.A.Sjöströmin piirtämästä talosta!


.