Noin viikko sitten joutsenet majailivat aivan Pajapellon nurkalla. Mökin pihamaalta naapurin pellolle on vain jokunen kymmenmetrinen. Viime syksynä joutsenet popsivat suurin piirtein mullokselle tuon samaisen ruispellon. Keväinen oraspellon kasvuunlähtö on viimesyksyisestä selvästi kärsinyt. Silti sama ruokamaa oli taas käytössä. Toivottavasti pelto vielä elpyy. Ruista viljellään tämän päivän Kiteellä todella vähän. Entisaikaan sitä oli kasvamassa jokaisen talon pelloilla. (Kuvat ylä- ja alapuolella).
Vappuajelujen jälkeen Mökinukon konekanta on kokenut melkoisen myllerryksen. Huolella kunnostettu Fahr D177S-traktori ennätti olla talossa remontoinnin jälkeen puolisentoista vuotta. Edellinen omistaja varasi traktoria myydessään option sen takaisinlunastamisesta kuntoon laitettuna. Ensin piti saada rakenteilla oleva omakotitalo valmiiksi. Siihen rakennettiin oma talli myös Fahrille. Taloon päästiin muuttamaan toukokuun alkupuolella. Silloin tuli aika lupausten lunastamiselle - puolin ja toisin. Pari viikkoa sitten Fahr siirrettiin Hammaslahteen, samaan ympäristöön jossa se oli ennen Kiteenlahden reissuaan ollut 37 vuotta. Oikeastaan luopumiseen liittyi haikeutta, niin paljon vaivannäköä ja pohtimista remontointi oli aiheuttanut. Mutta oikeaan paikkaan se meni. Ostajapariskunta ennätti jo useamman kerran puhua tunnearvoista joita heillä oman talon pitkäaikaiseen palvelijaan oli syntynyt.
Vielä keväällä 2017 tein Fahrin hydrauliikkaan yhden muutoksen. Lisäsin nostolaitetta tehostamaan tehdasuuden apusylinterin. Näin parannettuna nostotehoa vetovarsien päihin saatiin liki kaksi tonnia.
Nuorenparin perheeseen kuuluu kaksi tytärtä. Vanhempi aloitti koulunkäynnin kolmisen vuotta sitten. Koko perhe oli matkassa kun traktoria tultiin hakemaan.
Siellä se peli mennä viilettää kohti Pyhäselkää ja Hammaslahtea. Sellaiset kaksi ja puoli tuntia kun huristelee, isäntä koneineen on taas tutussa pihassa.
Keväällä 2011 projektina oli Fordson Dexta. Perusteellinen kunnostaminen dokumentoitiin huolellisesti ja julkaistiin kahtena laajana artikkelina Koneviestissä. Julkaisuajankohdat olivat joulukuu 2011 ja tammikuu 2012. Traktorilla tehtiin mökkiläisen puuhia pienellä viljelypalstalla ja polttopuuhommissa. Keväästä 2011 lähtien mittaritunteja tuli vain satakunta. Vuodesta 1950 Fordsoneihin ja Fordeihin tutustuneena merkki on yhä kiinnostava.
Vuosien mittaan Dexta-versioita, perusmallia ja Super Dextoja, on ollut neljä. Fordin tonnisarjaa ja sen kehitelmiä taas on ollut kaikkiaan kuusi. Kankaalan nykyisellä isännällä on tätä nykyäkin yksi Ford 5000-malli. Tositoimissa on Ford-pohjainen New Holland TS110 ja toisena jo Iveco-Cummimsilla ryyditetty kuutoskoneinen "Nyykkäri". "
"Itseä varten" olin seuraillut markkinoita ajatuksella hankkia Dextan tilalle 1970-luvun lopun tai 1980-luvun alun mallia oleva turvaohjaamollinen Ford. Toukokuun puolessa välissä sitten tärppäsi: vähillä ajotunneilla oleva Ford 4100 tuli perikunnalta myyntiin Liperissä. Nopeita pohdintoja vaatinut tilanne ratkesi, kun Fahrista oli kaupat jo sovittu ja kesämökkiä rakentamaan alkava sukulaismies tarvitsi juuri Dextan kokoista traktoria työmaan monenlaisiin tarpeisiin. Kaupat tehtiin kohtuuden asiat mielessä. Perusteellisesti kunnostetun traktorin toisaalta halusinkin säilyvän "suvussa".
Tämä kuva otettiin kesän alussa 2011. Dextan remontti on takana ja työn tulosta kelpaa ihastella.
Dexta on tämän kuvan ottohetkellä jo myyty. Viisi vuotta kunnostuksen jälkeen ei pahemmin näy koneen kunnossa ja siisteydessä.
Harvinainen kuvaustilanne ainakin eläkeläisukon mökin pihalla. Kolme traktoria ovat vielä Pajapellon nurkalla. Ensimmäinen on juuri Kiteenlahteen "rantautunut" Ford. Askaretta tässäkin ainakin muutamiksi kevätkesän viikoiksi on tiedossa. Mutta perustekniikka on kunnossa. Moottoria ja voimansiirtoa ei tarvitse käydä korjailemaan. Renkaatkin ovat harvinaisen hyvillä kulutuspinnoilla varustetut.
Pari viikkoa on nyt mennyt kunnostuspuuhissa. Työn jälki näkyy ainakin asiantuntijalle monessa kohtaa. Traktori ei ole ollut rekisterissä sitten vuoden 1989. Sekin asia on nyt kunnossa ja sitä todistaa uusi kilpi ohjaamon yläkulmassa. Muutama rikkimennyt ikkuna on vaihdettu uuteen. Pahasti peräöljyä vuotanut oikeanpuoleisen jarrutangon tiivistekumi vaihdettiin sekin jo alkuhommina. Sähkölaitteita on fiksailtu vilkkujen ja takavalojen osalta. Samaan ryhmään kuuluu paloturvallisuutta parantavan päävirtakytkimen asentaminen. Uusi radiokin löysi paikkansa, kun entisten omistajien aikana se oli kaiketi rikkoontuneena otettu pois. Mittaristoakin on kunnostettu. Kun nyt ajokissa on lämmin ja varsin meluton ohjaamo, voi lähteä tienpäälle huonommallakin säällä. Lähiseudun sienimetsiin on mukava hurauttaa ja pääseepä nyt perille metsäisiä tieuria myöten - edellyttäen että maanomistajan lupa ajelemiseen on saatu.
Nyt Ford on taas kilvissä ja monta paikka on ennätetty käydä läpi. Mielenkiintoista ja palkitsevaa työtä, etenkin kun nyt jo melkoisen vanhana jaksaa näihin hommiin vielä syttyä.
Vetokoukku, sivurajoittimet ja nostolaitteen varsisto ovat 36-vuotiaaksi traktoriksi harvinaisen siistissä kunnossa. Se kertoo edellisten omistajien olleen huolellisia ja taitavia konemiehiä. Uutena Ford ostettiin Juuan Polvelaan keväällä 1981. Vuonna 1986 juhannuksen alla se palautui Kemiläiselle Joensuuhun. Muutamia vuosia traktori oli liikkeen myyntivarastossa. Heinäkuussa 1989 sen osti liperiläinen isäntä. Tänä keväänä hänen perikuntansa laittoi ajokin lopulta myyntiin.
Fordin ensimmäinen "savotta" Kiteenlahdessa tehtiin muutama päivä sitten kauniissa Pajarinmäen ympäristössä. Hyvin selvittiin, niin miehet kuin koneetkin. Piti tuo näkymä kevätkesän maisemana Kiteenjärveä kohti ikuistaa - ikään kuin muistoksi.
Vielähän kesän mittaan on mahdollista päästä uudella ajopelillä paraatitunnelmiin. Ehkäpä Puhoksen perinnepäivillä tavataan, niin Ford-miehet kuin muutkin vanhojen koneiden harrastajat. Eihän tässä ole aikaa siihenkään kuin puolisentoista kuukautta. Näkemiin siihen asti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti