keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Korkeakankaan Matti Haaranen oli puuhakas liikemies


Entisen Kitee-Matkaselkä maantien varrelle noin 15 kilometriä kirkonkylästä osuu paikka, joka on maantieteellisen asemansa perusteella saanut nimen Korkeakangas. Siellä vaikutti vuodesta 1917 lähtien liikemies ja kauppias nimeltä Matti Haaranen.
 
 
Laajenevat bisnekset
Toimiala laajeni maatalouteen ja metsäkiinteistöihin. Kaupparakennuksiakin piti vuosien mittaan suurentaa. Liiketoimet olivat Kiteen mittakaavassa merkittävän isoja ja etenkin sotien jälkeen kauppa kävi hyvin. Rakennettiin paljon ja alueen maatalous tarvitsi koneita. Palkatun myymälänhoitajan lisäksi kaupassa oli lisätyövoimana kaksi  myymäläapulaisneitosta, sesonkiaikoina useampiakin.
     Maakauppiaan ammatin lisäksi iso osa toiminnasta oli myöhemmin puutavara-alalla. Siihen kuului muun muassa ratapöllien välittäminen rautateille sekä kuitupuupinotavaran hankinta ja kuljetukset lähimmille rautatieasemille. Käytössä oli kaksi kuorma-autoa. Vielä 1930-luvulle tullessa ne olivat Fordin AA-mallia. Niiden virallinen kantavuus, 1,5 tonnia, oli nykyisellä mittapuulla vain keskikokoisen pakettiauton luokkaa.

Vasemman yläkulman kuvassa Matti Haaranen on "virallisessa" potretissa.


Matti ja Elina Haaranen kauppiaan 60-vuotispäivänä vuonna 1955.


Elinan ja Matin kihlakuva otettiin jokseenkin tarkasti sata vuotta sitten. Nuoren parin kasvoilta on luettavissa kirkasotsaista uskoa hyvään yhteiseen elämään. Epäilemättä Elinan ja Matin elämässä oli ainakin perheen kesken paljon onnellisia aikoja. Vastapainoksi elämä toi heillekin huolta ja harmeja. Olihan Matin liiketoiminnassa menestyksen ohessa myös epäonnistumisia. Onneksi ihminen ei etukäteen osaa sellaisia arvata tai pelätä.
 
Jo ennen toista maailmansotaa Matti Haaranen oli perustanut kauppatalonsa lähelle sahalaitoksen. Yksilinjainen raamisaha jalosti puutavaraa rakennuksille. Jälkikäsittelyn laitteistoon kuului myös melko tehokas kuivuri, jolla saatiin höyläykseen menevä puutavara työstettävään kuntoon. Rimat hyödynnettiin hiilimiiluissa, joita niitäkin parhaisiin aikoihin oli miltei jatkuvasti sauhuamassa.

 
Haarasen liikekiinteistö Korkeakankaalla oli tässä asussa joskus 1930-luvun alussa.

 
Kauppaliikkeen myöhemmän vaiheen rakennuksia itäsuunnasta kuvattuina. 
Yritysrypäs oli huomattava työnantaja
Kaikkiaan yrityksissä työskenteli 1940-luvun lopulla ja pitkälle sen jälkeen kymmeniä miehiä. "Perusbisneksen" lisäksi Matti Haarasella oli samassa pihapiirissä maatalousrakennuksia. Peltoja oli viljelyssä silloisen ajan mitassa kohtalaisen paljon, nelisenkymmentä hehtaaria. Lypsykarjaa hoiteli päätoiminen karjakko. Pelloista taas huolehti monitoimimies August Levänen. Hänen muita puuhiaan oli toimia sahanasettajana, höyläkoneenkäyttäjänä ja tarvittaessa vielä kuorma-autonkuljettajanakin.
     Ympäristöön kohosi työväen rakentamia pieniä asuintaloja. Asukkaita kutsuttiin kansansuussa Haarasen mökkiläisiksi, vaikka monien asuminen olikin omistusmuotoista. Bisneskokonaisuus oli parhaimmillaan "kommuuni", jonka sisällä työntekijät saivat osan elintarvikkeistaan talon maatilalta ja lähes kaiken muun mitä tarvittiin naapurina olevasta valikoimiltaan monipuolisesta "omasta" kaupasta.

 
Korkeakankaan sahan raami toimi tässä rakennuksessa.


 
Matti autonsa vierellä. Tämäkin kuva on 1930-luvun vuosilta.
Jatkajia perheen jälkipolvesta
Elina ja Matti Haarasen perheessä oli kaksi poikaa ja tytär. Vanhempi pojista oli Jorma, jonka tehtäviin kuului huolehtiminen autokalustosta. Lisäksi hän oli mukana kuljettajissa. Lauri oli nuorempi veljes. Hän, kuten sisarensa Ilmakin, tulivat mukaan kaupanhoitoon. Aikaa myöten, sittemmin jo avioituneelle "Lassille", rakennettiin oma myymälä Uusi-Värtsilään. Lopulta Jorma perheineen oli kuitenkin viimeisin kauppias Matti Haarasen alkuperäisellä liikepaikalla.

 
Pitkäaikainen kuljettaja Antti Timonen Jorma Haarasen kanssa. "Sitikka" ja aurauspuuhat 1940-luvun lopulla.
 
 
Tämä ajopeli on 1930-luvun lopulta. Taitaa olla "Hävittäjä"-Foordi ja virtaviivaisuuttakin on jo enemmän. Jorma poseeraa auton vierellä talvisessa maisemassa.
 

Jorma ennätti kuljettajaksi jo pula-ajan vuosina, kun tuontipolttoainetta sai vain niukasti. Apuun piti ottaa puukaasutuslaitteet, paremmin "häkäpönttö"-nimellä tunnettuina. Kuvassa on sellaisella laitteistolla varustettu Haarasen kuormuri ja Jorma seisoo auton vierellä.
 
Ilma-sisar löysi puolison Varsinais-Suomesta. Hän oli ekonomi Eelis Heinonen, jolla myös oli kiinnostusta kauppiaan ammattiin. Matti oli vahva taustavoima, kun Kiteen keskustaan rakennettiin Heinosille uusi liiketalo vuonna 1954. Avajaiset olivat joulun alla ja liikkeen nimeksi oli valittu Kiteeläisten Kauppayhtymä. Uutta oli, että rahastuksen hoiti omassa "pömpelissään" istuva kassaneiti, jonka käteen maksaja ojensi myyjän antaman jo hinnoitellun ostoslistan. Talo on sama, jossa myöhemmin toimi muun muassa Kansallispankin Kiteen konttori. Edelleenkin kiinteistö on liikekäytössä. Kauppayhtymän toiminta päättyi joskus 1960-luvulla. Parhaimmillaan sillä oli oma leipomo ja myymäläautokin.

 
Henkilökuntaa Kauppayhtymän myymälässä noin vuonna 1955. Eelis Heinonen on äärimmäisenä vasemmalla ja Ilma taas oikealla. Takana keskellä seisova herrasmies Väinö Hurskainen oli osastonhoitaja, mutta myöhemmin hänet muistetaan toiminnasta omistamansa huonekaluliikkeen johtajana.
 
 
"Lassin" kauppa Uudessa Värtsilässä. Keskellä seisoo isä-Matti vasemmalla puolellaan kauppias ja  tämän perhettä. 
Hiljentynyt Korkeakangas
Korkeakangas on entisenä pikkutaajamana sekin hiljentynyt. Vielä 1960-luvun alussa siellä oli kolme kauppaa, Haarasen lisäksi  naapurikauppiaana toiminut Muhonen sekä siihen aikaan äskettäin rakennettu Kiteen Osuuskaupan myymälä. Haarasen liikekiinteistö on edelleen pystyssä, vaikka kauppana se ei ole ollutkaan enää pitkälti yli kolmeenkymmeneen vuoteen.
     Viimeksi entisellä sahalla toimi vielä kuivaamo. Silloin se palveli kiteeläistä huonekalutehdasta ainespuutavaran kuivauksessa. Entinen kaupparakennus sai uuden elämän Matti Haarasen tyttärentyttären perheen muuttaessa siihen vuonna 1982. Talo kunnostettiin asuntokäyttöön ja muita rakennuksia hyödynnettiin tuotantotiloina. Entisessä varastossa alettiin valmistaa metallisia kalusteita ravintola- ja liiketiloja varten. Sekin toiminta on hiljalleen hiipumassa. Omistajat ovat tulleet siihen ikään, että näköpiirissä on emeritusyrittäjien rooli.
Kaikella on aikansa
Matti Haarasen uuttera elämä päättyi jalankulkijana liikenneonnettomuudessa aivan entisen Kauppayhtymä-kiinteistön vieressä. Ikää oli jo paljon ja kyky havainnoida ympäristöä oli heikentynyt. Kiteellä on vielä paljon ihmisiä jotka muistavat vuonna 1976 manalle menneen kauppiaan. Joskus 1950-luvun alussa Matilla oli ajokkina amerikkalainen Ford Custom. Silloin liiketoimet olivat laajimmillaan. Se merkitsi kiirettä ja muistetaan, ettei hänen kaasujalkansakaan niihin aikoihin ollut kovin kevyttä lajia. Henkilönä Matti Haaranen oli leppoisa ja lämmin persoona. Ehkä juuri siksi hänellä olikin vielä ikämiehenä paljon ystäviä.
 
Matti Haarasen yritystä palveli 1920- ja 1930-lukujen taitteessa myös oma isäni "Kankaalan Taavetti" - Taavetti Havukainen. Hän oli firmassa autonkuljettajana ainakin kolmena kesänä.
Työtoverina oli Matin lähisukulainen Mikko Haaranen, joka ajoi toista Matin kuorma-autoista. Pitkään Haarasilla töissä oli Antti Timonen. Hänen uransa alkoi isä-Taavetin apumiehenä ja ajokorttikin tuli hankittua saman kuljettajan opastuksella. Alla on linkki tarinaan, jossa kerrotaan eräistä sattumuksista Matin kuorma-autojen kanssa. Klikatkaapa vielä sekin!

http://kankaalanpekalta.blogspot.fi/2009/04/autoilua-30-luvulla.html
 

Yllä on Taavetti ja Anna Havukaisen kihlakuva ajalta, jolloin mies vielä oli Haarasen palveluksessa. Morsian oli Potoskavaarasta ja tyttönimeltään Luukkonen.

Artikkelia laadittaessa kotiarkistonsa avasivat suopeasti Eila Arovainio sekä Raija ja Kake Matikainen.
Lämmin kiitos siitä.


 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti