keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Kiteen Mieskuorolla on 110v. juhlat 30.10.2016

Kiteen Mieskuoro kuuluu Suomen vanhimpiin, sillä kaikkiaan joukossa on vain puolenkymmentä vielä iäkkäämpää laulajajoukkoa. Vielä harvinaisempaa on, että kiteeläiskuoro on koko 110-vuotisen olemassaolonsa ajan, alkaen vuodesta 1906, esiintynyt  sanatarkasti samalla nimellä.
 

Mieskuoron laulajat pitivät lauantaina 22. lokakuuta harjoitusleirin konsertin laulujen viimeistelyä varten. Kuva on koulukeskuksen Kipakka-ravintolasta, joka on myös tulevan juhlakonsertin ympäristö.
 

Kiteen mieskuoron ensimmäinen johtaja Eemil Aleksanteri Nikkonen oli Puhoksen sahan työnjohtaja Pekka Juhana Nikkosen poika. Eemil aloitti opinnot Sortavalan seminaarissa syksyllä 1901 ja valmistui opettajaksi keväällä 1905. Vain muutamia viikkoja myöhemmin hänet valittiin Kiteenlahdessa toimintansa alkavan kansakoulun opettajaksi. Vuokratiloissa aloitettu toiminta voitiin siirtää juuri valmistuneeseen uuteen kouluun Havukkalanmäelle syksyllä 1909. Kuva on otettu ehkä vuonna 1929. Pariskunta Eemil Aleksanteri ja Viola Nikkonen (omaa sukua Jaatinen) ovat kyläläisten ja ystävien tuomien hopeahääkukkien ympäröiminä kodissaan Kiteenlahden koululla.
 
Kuoron ensimmäinen johtaja oli Kiteenlahden kyläkoulun opettaja Eemil Nikkonen, joka tarttui "puikkoihin" syksyllä 1905. Myöhemmin, 1930-luvun alussa, johtajaksi tuli kirkonkylän kansakoulun johtajaopettaja Emil Eloranta. Parhaan toiminnan vuodet ovat sodanjälkeiseltä ajalta. Kuoro merkittiin yhdistysrekisteriin niinkin myöhään kuin vuonna 1946.
     Vuonna 1960 ääniraudan otti Onni Hakulinen Vaaran Hakulisten musiikkimiessuvusta. Värtsilästä kiteeläistynyt opettaja ja säveltäjänäkin tunnettu Teuvo Tikka aloitti kuoron seuraavana johtajana syksyllä 1975. Eija Muinosen 1980-luvulta alkanut johtajuuskausi kesti yli 20 vuotta.
Vahvinta aikaa oli 1970-luku
Kuoro oli suurimmillaan 1970-luvulla. Esimerkiksi sopii vuosi 1976, jolloin laulajia oli lähes viisikymmentä. Nykyinen tilanne on, että osaksi paikkakunnalta muutoista tai laulajien ikääntymisestä johtuvat poisjäännit pienentävät joukkoa. Nuoria miehiä rivistöön saadaan vain harvoin.
     Onneksi tukea on tullut Tohmajärven suunnasta. Tätä nykyä sieltä on mukana puolenkymmentä harrastajaa. Kaikkiaan laulajina on nyt 25 miestä. Laulun intoa mukana olevilla riittää eikä kuoroa hevin jätetä. Sitoutuneisuutta hyvään harrastukseen osoittaa, että kolme pitkäaikaisinta laulajaa on ollut joukossa jo yli 50 vuotta.
Kuoro monesti arvokas tuki vaikeina hetkinä
Itse tulin mukaan syksyllä 1962. Vuosikymmenten kuluessa olen ollut puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana kaikkiaan liki kaksikymmentä vuotta. Kuorohistorian kirjoittaminen oli kiinnostava haaste. Se oli luottamustehtävä, josta kuitenkin katson selvinneeni kunnialla. Kuoroveljien vahva tuki antoi uskallusta ja voimia.
     Syksyllä 2015 lauluveljet antoivat kauniin kiitoksen kaikesta kuoron hyväksi tekemästäni työstä. Kunniapuheenjohtajuus on asia, jolle annan arvoa. Omaa laulajanuraa Kiteen mieskuorossa on jäänyt taakse jo 54 vuotta.
Kuoron johto palasi alkujuurilleen
Viimeiset viisi vuotta kuoroa on johtanut kiteeläisille juurilleen palannut musiikin maisteri ja diplomilaulaja Hannu-Heikki Hakulinen. Tätä nykyä puheenjohtaja on Matti Saukkonen Kiteeltä ja varapuheenjohtajan roolissa toimii Matti Majoinen Tohmajärveltä.
     Ohjelmisto on yleensä koottu perinteisistä suomalaista lauluista. Isänmaallista sisältöä tarvitaan paikkakunnan juhlissa. Hengellisiä laulujakin on ohjelmistossa, sillä kuoro tekee yhteistyötä Kiteen seurakunnan kanssa. Esitettävinä on myös ulkomaisia sävellyksiä, eikä kevyt musiikkikaan ole unohtunut.  
     Juhlakonsertissakin kuullaan perinteisen mieskuoro-ohjelmiston lisäksi muutamia ikivihreitä kevyen musiikin kappaleita. Kuoron historialliseen alkuun vie Kiteellä 52 vuotta virassa olleen kanttori Johan Pärnäsen Paimenpoika-laulu 1890-luvulta. Solistina siinä on kuoron johtaja Hannu-Heikki Hakulinen.
Matkat ja retket tuovat vaihtelua rutiineihin
Kotimaan esiintymisten lisäksi miesjoukko on tehnyt lukuisia matkoja ulkomaille. Muutamia mainiten on konsertoitu Budapestissa, Brysselissä, Taalainmaalla Rättvikissä ja Aurinkorannikolla Espanjassa. Kesällä 2012 kuorolaiset seuralaisineen olivat Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukaupin kutsumalla vierailulla Pyhän Marian kirkossa Pietarissa ja Kelton uuden kirkon 20-vuotisjuhlassa.
     Perinteiseksi  kehittynyttä yhteistyötä on ollut Sortavalan luterilaisen seurakunnan avustaminen. Erityisesti Kalevi Keinosen vuosina myös Ruskealan kirkossa oli lukuisia esiintymisiä. Ystävyyskaupunkitoiminta Sortavalan suuntaan on jatkunut yli 25 vuotta. Kulttuuriyhteistyön tuloksena  sikäläisen kuoron kanssa on tuotettu useita konsertteja. Esityksiä on ollut Kiteellä, Tohmajärvellä, ja usein Sortavalassakin.


Kuorohistoriakirja "Niin paljon on aihetta lauluun" Kiteen mieskuoro 1906-2006 julkistettiin 2.joulukuuta 2005. Juhlatilaisuus oli sijoitettu silloin "funkistalossa" toimineeseen Rebekka-ravintolaan. Kirjan taitto tehtiin paikallislehti  Koti-Karjalan suosiollisella avulla. Kuva on tilanteesta, kun kukitamme kuoron puheenjohtaja Teppo Mikkosen kanssa Pirjo Kettusen. Kirjan kirjoittajana tein taiton hänen kanssaan hyvässä yhteistyössä.

 
Kuorohistoriassa on kuvia ja kerrontaa myös ystävyyskaupunkitoiminnasta Sortavalan suuntaan. Kävimme 10.12.2005 viemässä uunituoreet kappaleet kirjasta Sortavalan Akateemisen naiskuoron laulajille. Kuoro on rajantakainen partnerimme kulttuuriyhteistyössä. Kuvassa alkaen vasemmalta: kuoron puheenjohtaja Maria Kolobuk, sitten kuoron johtaja Valentina Voronetskaja, edelleen kuorosta Marina Kudlai oikealla puolellaan kuoron pianisti Ludmila Novikova. Kirjan tekijän oikealla puolella taas seisoo Galina Uzli, siviiliammatiltaan erityisopettaja ja englanninkielen lehtori.
 
Satavuotis-historiakirja oli yhteinen ponnistus
Keväällä 2006 satavuotista ikäänsä juhlineen kuoron historia koottiin kirjaksi vuonna 2005. Teoksen sivuille on tallennettu paljon tietoa Kiteellä kauan vaikuttaneesta laulajajoukosta. Kirjan loppuosaan liitetyssä esiintymistapahtumien luettelossa kerrotaan sekin, että kuoro lauloi presidentti Urho Kekkoselle Kiteen maatalousnäyttelyjen pääjuhlassa kesällä 1969.
     Presidentti Mauno Koivisto taas oli etupenkin vieraana, kun kuoro nousi Kiteen Puhoksessa esiintymislavalle "Höyrylaiva 150 vuotta Suomessa" -juhlassa vuonna 1983.
     Kiteen Mieskuoron 110-vuotisjuhlakonsertti pidetään 30. lokakuuta koulukeskuksen Kipakka-ravintolassa. Tilaisuus alkaa klo 14.00. Istuinpaikkoja salissa on yli kahdellesadalle vieraalle. Väliaikakahvit tarjoillaan samassa tilassa. Laulajajoukko nähdään nyt ensimmäistä kertaa uudessa "kostyymissä". Esiintymisasua kaunistaa lisäksi juuri valmistunut 110-vuotisjuhlamerkki. Siinä kuoron perinteistä logoa ympäröi kultainen seppelekehys.

 
 Mieskuoro on historiassaan järjestänyt lukuisia konsertteja kotiseurakunnan kirkossa. Jumalanpalvelusten avustaminen on sekin perinteistä yhteistyötä. Pitkäperjantain messuihin mieskuoro on niin ikään tuonut juhlavuutta kymmenien vuosien ajan.
 

Lisää nostalgiaa historiallisina kuvina: Kiteen Mieskuoron 100-vuotisjuhla pidettiin Arppen koulun salissa 23.4.2006. Kuoroa johti niihin aikoihin Janne Piipponen. Silloinkin konsertissa kuultiin kuoron omia solisteja. Toinen heistä oli Eero Prauda Tohmajärveltä toisen ollessa kiteeläinen Osmo Leppänen. Prauda muutti myöhemmin Etelä-Suomeen eikä Leppänenkään enää ole laulajissa mukana.
 
Jos jaksoit lukea tänne asti, olepa hyvä ja käy kuuntelemassa kuoromme tallenne laulusta Kuljen yksin autiolla tiellä syksyltä 1998. Nyt ajattelemme, että tuo slaavilaisen musiikin konsertti ja siihen liittynyt harjoitusprojekti kokonaisuudessaan ovat olleet harvinaisen upeita tähtihetkiä mieskuoron historiassa:
https://www.youtube.com/watch?v=UgY4aNnsKIs
 

1 kommentti:

  1. Kiitos linkistä, oli kuin terveiset kotikylästä!

    Mari

    VastaaPoista