"Taas seurojentalolla tanssitaan"

Vanhan ajan tanssit Kiteenlahden seurojentalolla pyörähtävät käyntiin ensiviikon perjantai-iltana. Siis 12. päivä elokuuta kellonaikaan 19.00.
      Kylässä on jo 110 vuotta toimittu nuorisoseurassa, vaikka viime vuodet on nukuttu prinsessa Ruususen unta. Tanssiaisten yksi teema onkin tehdä kunniaa sille työlle, jota nuorisoseuraliike maaseudulla 1900-luvun alusta lähtien on tehnyt. Siitä huolimatta emme juhli pitämällä pitkiä puheita. Sen sijaan nyt pistetään jalalla koreasti ihan kuin ennen vanhaan.
     Musikantteina ovat kylän oma hanuristi Tapio Matikainen ja toisena Värtsilästä kotoisin oleva Kuisma Lipponen. Puhvetissa tarjoillaan kylän emäntien loihtimia herkkuja: kotisimaa, munkkeja, voisilmäpullia ja tietenkin myös kahvia.

 

 

Kiteenlahden seurojentaloa kunnostettiin ulkopuolelta viimeksi vuosituhannen vaihteessa. Osa seinälaudoituksista uusittiin ja maalauskelpoiset entiset pinnat hiekkapuhallettiin. Maalaus tehtiin hyvälaatuisella öljyvärillä. Hyvin se on seinissä pysynyt, nyt jo noin 15 vuotta. Sen jälkeen on kunnostettu sisätiloja, kuten ravintolaa. Talossa on öljyllä toimiva ilmalämmitys, joka asennettiin syksyllä 1985. Samoihin aikoihin taloon tehtiin laajennus, jossa ovat kattilahuone, WC-tilat ja keittiö. Nykyisin talon toiminnasta vastaa lähinnä kyläyhdistys. Vakituista toimintaa tiloissa ei tätä nykyä ole. Metsästysseuran järjestämä hirvipaisti on sentään jokavuotinen yhteinen tilaisuus. Viime vuonnakin vieraita tapahtumassa oli noin 250. Satunnaista käyttöä on ollut silloin, kun taloa on vuokrattu vaikkapa perhejuhlia varten. Kylän väki haluaa säilyttää oman seurantalonsa, vaikka sen ylläpito pienen aktiiviporukan voimin tuntuu joskus jopa hankalalta sinnittelyltä.

 

     Tapahtuman vuosipäivä liittyy Kiteen mieskuoroonkin. Päivämäärällä 18.2.1906 kokoonnuttiin Ylävaaran Hakuliseen tarkoituksella laittaa jo käynnissä oleva soittokuntatyö viralliseen muotoon. Perustettava yhdistys sai nimen Kiteen Torvisoittoyhdistys, mutta pöytäkirjaan merkittiin, että se tulee toimimaan nuorisoseurahengessä. Kiteenlahdessa aloitettiin koulunpito syksyllä 1905. Puhoksen sahan työnjohtaja oli laittanut Eemil-poikansa Sortavalan seminaariin. Valmistuttuaan keväällä 1905, hänet valittiin  opettajaksi syntymäkuntaansa ja siellä Kiteenlahden kylään.

     Kylän väki yllätti opettajan jo ensimmäisessä kokoontumisessa Hovin Tiaisten talon pirtissä: Vuokratiloissa alkaneella koululla tupaan kannettiin tuliterä urkuharmoni. Varat oli hankittu myyjäisillä ja kylän asukkaiden lahjoituksina. Siksi oli luonnollista, että musiikkiin yleensäkin innostunut Eemil Nikkonen pisti hetimmiten kuoron pystyyn ja viritteli harjoitukset vajaan kymmenen miehen joukolla käyntiin. Sekin oli selvää, että kun oli perustettu tuo kerrottu torvisoittoyhdistys, mieskuoron toimintakin mahtui alussa tuon yhteisen "sateenvarjon" alle.
     Myöhemmin toiminnat erkaantuivat. Nuorisoseuran toiminta-alue kattoi ensimmäiset reilusti yli kymmenen vuotta ison osan pitäjän itäistä puolta. Kun alkuun oli lähdetty musiikkiyhdistyksenä liikkeelle, nuorisoseuran erkaantuessakin nimeen haluttiin ottaa historian alkuun viittaava sana. Se oli peruste, kun kiteenlahtelaiset päättivät seuransa nimeksi Kiteenlahden Nuorisoseura Sointu. Nuorisoseura siis jakaantui kahdeksi ajan mittaan. Länsipuoli alkuperäisestä alueesta jäi Kiteen kirkonkylän Nuorisoseura-nimen saaneelle uudelle yhdistykselle.
     Kiteenlahdessa nuorisoseura toimi erittäin aktiivisesti ennen sotia ja pitkälle niiden jälkeen. Viimeisiä vilkkaan toiminnan aikoja oli 1980-luku. Jo kauan ennen sitä yhteiskunnan nopea muutos oli vienyt kylien nuorison  joko opintielle kotinurkkia kauemmaksi, tai uusille asuinsijoille työpaikkojen perässä. Monesti suunta Kiteenlahdesta muualle töihin lähteneille oli pääkaupunkiseutu tai vähintään Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa sijaitsevat teollisuuslaitokset.
     Kiteenlahtelainen järjestötoiminta on saanut melko kattavan kirjallisen taltioinnin marraskuussa 2012 julkistetussa kylähistoriakirjassa Kiteenlahti - Vatjan perukasta maakunnan maito- ja maisemakyläksi. Se löytyy monien kiteeläisten kirjahyllystä, sillä tänne myytyjen ja lahjoitettujen teosten määrä lienee pitkälti yli 500 kappaletta. Jos haluaa kirjan kautta tutustua tarkemmin Kiteenlahden maisemakylän elämään menneinä aikoina eikä sitä itsellä ole, teosta voi lainata kirjastoistakin.
     Aika on muuttunut yhä edelleen. Maaseudulla on nykyisin entistä vähemmän väkeä. Emme voi pysäyttää kehityksen pyörää, vaikka se meistä pyörii joko väärään suuntaan, tai ainakin liian nopeasti. Mutta nyt kokoonnumme Kiteenlahteen, vanhat tutut ja toivottavasti suuri joukko muita ystäviämme. Kaikki olette tervetulleita!
     Mahdollisesti kertyvillä iltamatuloilla katetaan Kiteenlahden seurojentalon ylläpitokustannuksia. Pääsylippu maksaa kymmenen euroa. Kaikki "piletin" ostaneet osallistuvat automaattisesti arvontaan, jossa on hyvät voittopalkinnot: Ykkösenä on Pohjolan Matkan lahjakortti Tallinnan risteilylle. Se sisältää kuljetukset Kiteeltä satamaan ja takaisin sekä risteilylipun. Kiteenlahden kylähistoriakirja on ollut jo kolmisen vuotta loppuunmyytynä. Nyt irrotetaan vielä yksi kirja kirjoittajan vähistä arkistokappaleista erääksi kyläjuhlan arpajaisvoitoksi. Muutakin arvottavaa on, kuten kiteeläisen marttatyön historiakirja Tahtonaisia sekä mahdollisesti vielä yllätyspalkintoja on onnettaren hallussa.

     Tulkaapa siis seuralaisinenne tai muulla ystäväjoukolla Kiteenlahden maisemakylään, meidän kaikkien yhteisiin kesätanssiaisiin. Tavataan perjantaina 12.8. kello 19.00.!