Ensimmäinen päivä kului matkustamiseen. Lappeenrannan, Kouvolan, Lahden ja Forssan kautta Turkuun matkalta tuli lisää lähtijöitä. Viimeiset liittyivät joukkoon vasta Turussa. Menomatkan lounas oli tilattu Lahden hiihtokeskuksen ravintolaan hyppyrimäkien juurelle. Hotellimme Turussa oli Cumulus, jossa olimme jo koko porukan voimin yhteisellä päivällisellä. Hyvin nyhtöpossu lisäkkeineen illan siinä vaiheessa maistui. Seuraavana aamuna sitten satamaan ja siellä odottavaan upeaan Tallink Siljan m/s Galaxy-laivaan. Matka Maarianhaminaan vie aikaa noin viisi ja puoli tuntia. Melkoinen meriristeily siis alkajaisiksi. Sää oli upea, aurinkokannella lämpöä ja auringonpaistetta riitti "piisalle asti", niinhän Kalle Päätalo tapasi sanoa.
(muista, klikkaamalla saat kuvat avautumaan isoina tiedostoina!)
Turun satamaterminaalissa, kohta päästään laivaan....
Meri oli peilityyni, kuten kuva kohta satamasta lähdettyä todistaa.
Turun seudun ja Ahvenanmaan saaristo ovat purjehtijoiden suosiossa. Mutta kun ei tuule, purjeet eivät matkaa jouduta. Nämäkin vastaan tulleet purjehtijat huristelivat eteenpäin apumoottorin voimin.
Vauhdikasta vastaantulijoiden menoa avomerellä. Nyt pinnalla on jo hieman tuulenviriäkin.
Olipa sitä ulappaa! Tässä sentään maata näkyvissä - niin kuin Ahvenanmaan saaristossa yleensäkin.
Tuttavuutta ehtii syventää ja uusia ystäviä saattoi löytää laivalla. Tässä rupatellaan rattoisasti ja matka taittuu siinä sivussa.
Maarianhaminan satamassa meitä tervehtivät monet liput. Lienevätkö kertoneet saarella olevien matkailijoiden kansallisuuksista.
Ahvenanmaa on yksikielinen maakunta. Siksi suomenkieltä ei juuri näy liikekilvissä eikä opasteissa.
Kohta noustaan taas bussiin ja suunnataan kiertoajelulle iltapäivän tunneiksi.
Satamassa oli hulppeita huvialuksia. Taustalla oleva jahti on oppaan kertoman mukaan joskus ollut Kimi Räikkösenkin omistuksessa.
Motoristina tuli noteeratuksi tämä meillä harvinainen BMW C1-mallin katettu moottoripyörä. Kansainvälinen hyväksyntä ei vaadi kypärää turvavöihin vyöttäytyneeltä kuljettajalta. Matkustaja on "taivasalla" ja hänelle kypärän käyttö on pakollinen.
Ensimmäinen pysähtymispaikka saarikierroksella oli Jan Karlsgårdenin kotiseutumuseo Kastelholmassa. Siellä on täydellinen vanha talonpoikaispihapiiri monine rakennuksineen. Tässä Havukais-suvun edustajat ovat tanssilavalla ja ihmettelevät, oikeastaan töllistelevät, lähellä olevaa korkeaa juhannussalkoa.
Sama juhannussalko näkyy tässä lähempänä.
Ylä- ja alapuolella on kaksi kuvaa museoalueen pihapiireistä.
Ahvenanmaalla asuttiin menneinä aikoina talonpoikaisissa pirteissä. Ruotsalaisvaikutus näkyy sisustuksissa. Tässä on tuvassa sijainneet nukkumasijat. Viihtyisältä näyttää, ehkäpä hyvät unet näissä vuoteissa onkin saatu.
Pelargoniat ikkunoilla ja isännän nurkkakaappi. Pirtin sisustusta nämäkin.
Talon vierashuone ja ruokapöytä. Seiniä koristavat isot maalaukset.
Kamarin kaunista koristelua näissäkin kuvissa. Upeita seinämaalauksia ja katossa kipsiornamentin asemesta on komea ruusukemaalaus (kuvat yllä ja alapuolella).
Kastelholmassa on yksi saaren suosituimmista ruokailupaikoista. Smakbyn-ravintolan ja moni-ilmeisen puodin omistaja Michael Björklund on monille tuttu Strömsö-nimisen televisio-ohjelman kokkina.
Hyvin maistuu isännän loihtima lounas. Jälkiruokana oli tietenkin Ahvenanmaan
pannukakkua.
Tässä on Smakbyn lounaalta lisää kuvia. Miestarjoilija, niin kuin hienoissa paikoissa yleensä tapaa olla.
Smakbyn-ravintola on saanut oikeudet myös alkoholijuomien valmistukseen. Tuotteita ovat muun muassa omenalimonadit, erilaiset mehut, viinit ja täysväkevät viinat. Kuvassa näkyy tislauskolonneja.
Talon tuotteitta pulloihin pakattuina. Tässä "osastossa" on väkeviä.
Ja tässä taas on mehu-"limunaatia".
Karkkia ja matkamuistoja on Smakbyn-ravintolan myymälästä myös saatavana.
Kastelholman linnoituksella on monisatavuotinen historia. Siihen kannattaa tutustua muissa lähteissä, sillä kuvatekstistä tulisi muuten liian pitkä. Linnoitus on kärsinyt monista hävityksistä, mutta se on aina rakennettu uudelleen kuntoon. Nytkin kunnostustöitä on vireillä.
Sundissa sijaitseva Bomarsundin linnoitus on mielenkiintoinen kohde. Alueeseen liittyy paljon muitakin rakennuksia majoitustaloineen ja sotilassairaaloineen. Kuvassa on nähtävissä se, millainen linnoituksesta suunnitelman mukaan piti tulla.Kaikki rakennelmat ovat nyt raunioina, eikä kaikkea suunniteltua saatu koskaan valmiiksi. Linnoitus toimi taistelutilanteessa huonosti. "Oolannin sota" oli kaikkea muuan kuin menestystarina: sehän kesti vain muutamia päiviä ja kaikki linnoituksen taistelijat joutuivat antautumaan.
Retkeläisiä kuuntelemassa oppaan kertomaa historiaa.
Bomarsundin linnoituksen tykit olivat korkealla paikalla ja suunnattu kohti mereltä mahdollisesti tulevaa vihollista.
Linnoituksen sijainti on myös komea näköalapaikka.
Suustaladattavien ja sankkireiästä sytytettävien tykkien kaliiberi on miehekästä kokoa.
Havukaisten sukuseuran matkalaiset yhteisessä potretissa Bomarsundissa.
Hotellimme Cikada Maarianhaminassa oli kodikas majoittumispaikka. Kuva on sen ravintolasta.
Täällä ollaan meren kansaa. Purjeveneitä on paljon ja satamapaikkoja niille useita.
Museolaiva Pommern on eräs paikallinen nähtävyys. Se onkin ainoa säilynyt nelimastoinen rahtilaiva koko maailmassa. Viimeisen valtameripurjehduksensa alus teki vuonna 1938 tuodessaan viljalastin Australiasta.
Olihan siellä muitakin. Ruotsalaisvarustamon risteilyalus lähti kohta aamusta matkalle kotimaahansa.
Oma matkamme jatkui kohti Brändöä autolautalla. Matka kesti reilut pari tuntia. Aurinkokansi oli nytkin suosittu oleskelu- ja auringonottopaikka.
Brändössä ollaan. Tässä näkymä pienaluslaiturille satama-alueella.
Vuonna 1893 valmistunut Brändön kirkko on nimetty Pyhälle Jaakobille.
Saaren väkiluku on vain 470 henkeä. Brändön kunta koostuu lukuisista saarista ja osa niistä on silloilla yhdistetty toisiinsa. Pinta-ala on 1643 neliökilometriä. Se merkitsee, että alue on noin kaksinkertainen Kiteen kaupungin pinta-alaan nähden. Kuvassa on hautausmaa kirkon vierellä.
Pyhän Jaakobin kirkon alttarikaappi on hyvin vanha ja harvinainenkin. Se on peräisin 1400-luvulta ja valmistettiin aikanaan todennäköisesti Saksassa. Se miten se Brändöön kulkeutui, on osittain tuntematon asia. Arvokas reliikki se joka tapauksessa on.
Kirkkoon ovat saarelta peräisin olevat merenkulkijat lahjoittaneet monenlaisia esineitä. Tämä kattoon ripustettu purjelaivan pienoismallikin on yksi niistä.
Kaksi kuvaa kirkon sisäpuolelta. Yllä on kirkon saarnastuoli ja alla yleisnäkymä kirkkosalista.
Brändössä majoituspaikkamme oli hotelli-ravintola Gullvivan. Taso oli hyvää motellitasoa ja henkilökunta jäi mieliin ystävällisenä ja palveluhaluisena. Illan vietimme joukkona terassilla ja hyvin siellä viihdyttiin!
Viimeisen matkapäivän aamu ja lähtöpuuhat Gullvivanin pihalla. Kuljettajamme Tarmo Mielonen järjestelee matkatavaroita bussiin. Turvallista kyytiä saimme tälläkin reissulla paljon ja suurelta osin kuljettajamme ansiosta. Yhteinen kiitoksemme Tarmolle siitä!
Loppupään lauttamatkaa Bändöstä kohti Kustavia. Useampi etappi oli tälläkin välillä, myös lossitaipaleina.
Tämä lossi on huomattavasti sisämaan losseja isompi. Kuva on tilanteesta, kun ajoneuvot siirtyvät kuljetukseen.
Harrikkamiesten kalustoa lossilla matkallaan kohti mannerta.
Näitä merinäkymiä riitti. Matka on tehty ja siirtynyt muistojen joukkoon. Mikäpä tuota on muistellessa, kun kaikki meni suunnitelmien mukaan ja kokemukset taisivat kaikilla olla pelkästään myönteisiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti