Kiteenlahden oppilastapaamisen uusimmat uutiset

 

Eräs vanhimmista kuvista, joka kertoo kyläkoulun tapahtumista on tämä: Oppilasjoukko jäkälänkeruussa syksyllä 1914. Ensimmäinen maailmansota oli syttynyt ja opettaja Eemil Nikkonen vei lapset Kalterille keräämään leivänjatketta. Jäkälää ja mäntypuun kuoren alta irrotettua nilaa ensin kuivatettiin ja sitten jauhettiin "pettua" jatkamaan vähiin jäänyttä leipäviljaa jo 1870-luvun nälkävuosina. Tämä sama kuva, jonka kyläkirjan tekoaikaan laitoin blogiini, on nyt maailmanlaajuisessa levityksessä. Alkuperäisen tekstini käännökseen on ulkomaisella palvelimella, joko jenkeissä tai Englannissa, lisätty monelle uusi tieto, että jäkälää on aikoinaan käytetty rintamilla haavoittuneiden sotilaiden hoidossa. Edelleen kerrotaan jo intiaanien tunteneen niiden lääketieteelliset vaikutukset. Ilmeisesti jäkälästä tehtyä jauhetta siroteltiin haavoihin ennen muuta sidontaa ja naavaa saatettiin levittää haavalle sellaisenaan.

 

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

 Luontaislääkkeisiin perehtynyt Irja Laamanen on vuonna 2014 todennut muun muassa:

Naava on jäkälää, joksi sanotaan  sienen ja levän yhdistelmää. Siinä kumpikin osapuoli hyödyttää toistaan. Naavat ovat näöltään erilaisia kuin muut jäkälät. Naava on kuin vanhan ukon partakarvoista muodostunutta harjaamatonta takkua puun oksilla. Naavoilla on hauskoja nimiä: Tupsunaava, tukkanaava, riippunaava, korpiluppo. Luppoja on useita erilaisia ja nimisiä kuten tupsuluppo ja tummaluppo valistaa Jouko Rikkisen Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa kirja (Otava 2008).Naavoja on kirjan mukaan yli 400 lajia. Saman puun lie valloittanut useakin laji, kilpailevatko naavat  keskenään vai aina vain pelkkää symbioosiako kaikkien välillä? Liekö joku niistä haitallinen puun terveydelle vai muuallako syy puukuolemiin? 
Naavoista on myös hyötykäyttöön. Niitä  on käytetty myös antibioottien tapaan, sillä niissä on antibioottisia aineita. Niitä käytettiin haavojen hoitoon, ennen kuin antibiootteja oli edes keksitty. Jopa akvaariokalojen tulehdusten torjunnassa niistä on apua.  

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

 Vielä silloin, kun oma ikäluokkani oli koulussa Havukkalanmäellä, koulun ullakolla oli melkoisen paljon jäkälää tallessa. Onneksi niin pahaa puutetta ei tullut, että se olisi pitänyt ottaa mukaan ruoan jatkeeksi.

Tämän tarinan otsikkokuvassa on meille kiteenlahtelaisille monta tuttua tai omaa vanhempaa, jotka ovat syntyneet vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä. Onhan siellä ainakin Kalmistolan Toropaisen emäntänä myöhemmin ollut tyttönimeltä Tilda Hakulinen. Hän on takarivissä kuvan vasemmalla reunalla ja kookkaana tyttönä hänen valkoinen huivinsa on ylimpänä. Kuvassa ovat myös Joakim Pirhonen Kankaanperältä ja isäni Kankaalan Taavetti, joka seisoo takarivissä viidentenä oikealta. Musta villapipo miltei peittää silmät.

 

Oppilaskokoontuminen 6. elokuuta on otettu uutisena hyvin vastaan. Jo nyt on listattu noin 50 ilmoittautunutta. Lisää tulee koko ajan. Tavoitteemme on saada paikalle satakunta entistä kyläkoulun oppilasta eri aikakausilta. Kuten on kerrottu, tapahtuma on yhteinen niin seurojentalolla kuin Havukkalanmäelläkin koulua käyneille. Iso osa ilmoittautujista lähtee mukaan kylään tutustumista varten suunnitellulle bussikiertoajelulle. Kiertoajelun yhteydessä pääsemme tutustumaan Havukkalanmäellä sijainneen koulun nykyiseen käyttöön. Omistajat Harri Muhonen ja Sari Kokko ottavat meidät vastaan esitellen yritystään koululla. Meille on lisäksi luvattu kouluteemainen näyttely, jonka Harri ja Sari pystyttävät tätä tapahtumaa varten. Se on kiinnostava ja tervetullut lisä kiertoajelulle. Kiitos siitä jo etukäteen!

 

Ilmoittautuminen kannattaa tehdä lähiviikkoina. Järjestelijöiden olisi hyvä tietää ajoissa henkilömäärä, joka on tulossa tapaamiseen. Emännät varautuvat tulijoita vastaavalla määrällä ruoka-annosten suunnitteluun ja seurojentalon tarjoiluun. Bussikiertoajeluun osallistuminen on syytä mainita, jos aikoo lähteä. Kiertoajeluun lähdetään seurojentalon pihasta klo 9.00. Rantakalalle kokoonnumme Partalaan klo 12.00. Ruokailun jälkeen siirrymme seurojentalolle. Sinne kuljetuksen hoitaa bussi niille, jotka sieltä lähtivät kyläkierrokselle. Seurojentalolla on muisteluohjelmaa ja mahdollisuus puheenvuoroihin. Entisiä opettajiakin on lupautunut mukaan. On varmaan mukava yllätys nähdä, ketä heistä on paikalla. Kertauksena vielä se, että rantakalan ja kakkukahvituksen hintana peritään yhteensä 20 euroa. Kiertoajelun hinta on 5 euroa. Kuljettajana on kylän oma poika, "Opottalan" Pekka Havukainen, hänkin entisiä kyläkoulun oppilaita.

 Toivomme ilmoittautumisia sunnuntaihin 23.7 mennessä. Soita siis numeroihin joko 0500-428211 tai 050-4942095. Jos taas käytät sähköpostia, osoite on: kankaalanpekka39@gmail.com

                                     

Maalaiskansakoulun opettajan eräs luontoisetu oli mahdollisuus pienimuotoiseen viljelyyn ja muutaman kotieläimen pitoon. Opettajapariskunta Nikkosillakin oli ennen sotia kaiketi lehmä tai pari, muutama sika ja kanojakin. Sitä varten oli navetta ja peltoakin jokunen hehtaari. Tämä kuva on 1910- ja 1920-lukujen taitteesta. Silloin koulua ympäröi karja-aita tarpeellisine portteineen ja veräjineen.

 

 

Opettaja Aarre Nikkonen oli Eemil ja Viola Nikkosen nuorin lapsi. Hän tuli Kiteenlahteen opettajaksi syksyllä 1949 ja toimi koulunjohtajana virkauransa loppuun. Isänsä tavoin Aarrekin oli kuoromies. Kuvassa on hänen johtamansa Kiteenlahden kyläkuoro keväällä 1957. Viola Nikkosella oli silloin jo ikää, mutta oli yhä mukana kuorossa. Hän seisoo eturivissä oikealla.

 

Seurantalo jäi koulukäytöstä pois keväällä 1977. Omistavat seurat kuitenkin pitivät taloa kunnossa. Laajennuskin tehtiin vielä kesällä 1985.