Terveiset etelänaapurista!

 

 

 

 Megastar-aluksen keula on kohti Tallinnaa - taustalla autokansilta johtavien poistumisramppien suunnassa näkyy keväistä Helsinkiä

Kevättalvinen viikko 19.-25.3. vierähti Pärnussa ja sen reissun muuhun antiin kuuluivat tutustumiset niin uuteen terminaaliin kuin vasta eräitä viikkoja liikennöineeseen Megastar-laivaan. Länsiterminaali-"kakkosessa" ei ole pitkiä kävelyramppeja, joten laivaan on helppo mennä. Megastarissa autokansia on kaikkiaan kolme. Ajo niille tapahtuu kahden ajorampin kautta, siis kahdessa kerroksessa. Se nopeuttaa suuresti autojen lastausta ja lyhentää satamassa oloaikaa. Autokansista ylin on kannella seitsemän. Tässä tapauksessa sitä kutsutaan autotalliksi. Sinne mahtuu noin 150 henkilöautoa. Poikkeus tavallisiin autokansiin on, että sinne voi mennä matkan aikanakin ja vaikkapa viedä mahdolliset ostokset autoon ennen poislähtöruuhkaa. Laivassa on lukuisia hienoja ja avaria ravintoloita sekä paljon myymälöitä. Laivan "supermarket" on sekin kaksikerroksinen, myyntipinta-alaa on paljon, joten kahden tunnin matka-aika kuluu kauppoihin tutustuttaessa, hyvä jos kahvikupposen ennättää jossakin välissä siemaista.

Helsingin käyntikortti etelästä laivalla Suomeen saapuville on uusi Länsiterminaali 2. Tämä kuva tosin on terminaalin tulosuunnasta, kun Suomesta lähdetään laivaan. Terminaali muistuttaa ilmeeltään länsimaista lentoaseman lähtöhallia. Lasi on vallitseva materiaali ja siirtymät laivaan tehdään lyhyillä liitosrampeilla. Satoja metrejä ei täällä tarvitse enää harppoa.

 

Lähtöhalli on todella avara, joten sekin auttaa suurten matkustajamäärien nopeaa siirtymistä laivaan.

 

 

Ennätimme jo äimistellä hallia liiankin suureksi. Niin ei asia ole, tässä on otos puolisen tuntia ennen laivan lähtöä Tallinnan suuntaan.

 

Värikäs Megastar ulkoakin katseltuna korea kuin karamelli. Kuvassa näkyvät neljä kappaletta imukuppi-kiinnityslaitteita imeytyneenä kiinni laivan kylkiin (Vielä kerran monesti jo toistettu ohje: kun klikkaat hiiren vasenta painiketta kuvan tai kuvien päällä, ne aukeavat isommassa katselukoossa!).

 

Uusinta uutta olevana, ja tässä vaiheessa ainoana Euroopassa, Länsiterminaali 2 on ottanut käyttöön Uudessa-Seelannissa kehitetyn laivan kiinnitysjärjestelmän, joka perustuu puomien päässä oleviin ja kauko-ohjattaviin isokokoisiin imukuppeihin. Niiden avulla laiva saadaan köysikiinnitystä huomattavasti nopeammin kiinnitetyksi laituriin. Alipaineen avulla järjestelmä pitää aluksen laiturissa kiinni, eikä köysiä tarvitse käyttää ollenkaan. Laitteita voidaan hallita kauko-ohjauksella maista käsin tai vaihtoehtoisesti laivan komentosillalta.

Edelleen teemassa Megastar: ravintolat ovat ilmavan tyylikkäitä.  Megastar-aluksen  pääsuunnittelija Samuli Hintikka ja sisustuksesta vastannut arkkitehti Vertti Kivi ovat ehtineet jo liikennöimisen alkukuukausien aikaan saada paljon kiitoksia onnistumisestaan.

 

Kauppakäytävillä riittää tarjontaa. Supermarket-myymälä toimii kahdella kannella, kuten kuva alla kertoo.

 

 

 

 

Ravintolakannen peräpäähän kuuluu mittava aurinkoterassi. Kesäisin sen lasitusta voidaan avata hyvinkin ilmavaksi. Kylminä vuodenaikoinakin siellä voi viihtyä. Iso asia sille ovat infrapunalämmittimet, joiden suuntaama lämpö ohjautuu  tiloissa olevia ihmisiä kohti ja lämmittää auringonsäteiden tapaan. Se on ihmeeksi hyvinkin energiatehokas tapa luoda viihtyisyyttä.

 

Kylpylämatkoja Pärnun ja muitten Viron kaupunkien kylpylöihin on tullut harrastettua lähes joka talvi vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Suosituin kohde omalta kohdalta ja monen tutun valintana on ollut juuri Pärnu. Se on kohtuullisen matkan takana, Tallinnasta sinne hurautetaan bussilla reilun parin tunnin huikosella. Viiking-kylpylästä on tullut niin tuttu, että sinne palaa aina uudelleen, lähes kuin omaan kotiin.

 

Siellä se enää pienen kävelymatkan takana on ystävämme Pärnussa: Spa Hotelli Viiking.

Pärnun pikkukaupungissa on säilynyt paljon vanhoja puutaloja, jotka ovat rakennettu jo ennen sotia. Nykyisin nekin ovat hyvässä kunnossa ja omalta osaltaan kaunistavat katunäkymää.

 



 

Nykyaikaa Pärnun varhaiskeväässä edustaa tämä pitopalveluyrityksen koreaksi maalattu jakeluauto.

 

Jäätilanne eteläisemmällä Itämerellä ei estänyt rahtitavaraliikenteen toimintaa Pärnun satamassa. Kuljetukset ulkomaille ovat useimmiten sahatavaraa ja muita teollisuuden jalosteita. Tuonnissa energia, kuten kivihiili ja polttonesteet, ovat ehkä yleisintä rahtia. 



Jo aikaisemmin olen kertonut hurahtamisestani Viron siisteihin ja viihtyisiin kohvikeihin. Tässä on kuva Pärnun autobus-jaamin, linja-autoaseman kohvik-ravintolan leivonnaistiskistä. Sen annista vastaa pärnulainen Paakaripoisid-yritys. Se on saanut lukuisia yleisöäänestysten palkintoja viime vuosina. Linja-autoasemalle se tuli yrittäjäksi uutena toimijana muutama vuosi sitten ja on palkittukin vuosina 2015 ja 2016.

Kuoroporukalla kevättä vastassa



Toinen Viron matka tuli eteen vajaat pari viikkoa edellisen jälkeen. Nyt porukka koottiin Kiteen mieskuoron laulajista seuralaisineen. Kymmenkunta kuorolaisten ystävääkin saatiin houkutelluksi matkaan. Oli mukava elämys olla yhteisellä turneella veljeskansan kevääseen.

 

Tässä sitä ollaan lähdössä. Porukkaamme terminaalin lähtöaulan ravintolassa. Kohta päästään laivaan!

 

Muutamalla kuvamuistolla palautamme mieliin yhteisiä tuokioita menomatkalta, päivällisiltä keskiviikkoiltana, näkyminä TV-tornista, niin ulos suunnatulla kameran katseella, kuin näköalatasanteen ravintolasta sisältäkin. Jokunen otos on myös kaupungilta  vanhankaupungin portilla oleva upeaa kukkatoria unohtamatta.

 

 

Tallinnan vanhassa kaupungissa on paljon ravintoloita. Yksi sellainen valikoitui ryhmämme päivällispaikaksi keskiviikkoiltana 5.4. Valittu kuva on tarkoituksella hieman hämyinen - intimiteetinsuojaa ajatellen

 

"Teeveestä tuttu" asia on tarjoiluannosten estetiikkaan panostaminen. Jotakin sellaista voi aistia tästä päivällisemme eräästä jälkiruoasta. Se oli talkkunarahka virolaisilla metsämarjoilla höystettynä.

 

Viru-hotelli on ollut toiminnassa noin 45 vuotta. Viron itsenäistymisen jälkeen se monimutkaisten liikejärjestelyjen kautta, jopa bulvaanin avulla, siirtyi SOK:n suomalaisomistukseen. Sen jälkeen rakennusta on täydennetty kylkeen nousseella Viru-kauppa- ja ravintolakeskuksella. Sisustus saneerattiin muutamia vuosia sitten. Huoneet ovat nyt siistejä ja täyttävät muutenkin tämän päivän hotellivieraan toiveet. Kokolattiamatot on korvattu parketeilla, mikä merkitsee parempaa hygieniaa ja sitä, että allergikotkin voivat viihtyä tiloissa.

 

Suomalaiset rakensivat Viru-hotellin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Elettiin vielä syvää neuvostoaikaa. Se on yhä eräs Tallinnan maamerkeistä, vaikka lukuisia sitä korkeampia rakennuksia on ympärille noussutkin.

 

Tallinnan TV-torni oli eräs keskeisin näyttämö Viron itsenäistymiseen liittyneissä tapahtumissa syksyllä 1991. Nyt se on suosittu turistinähtävyys ja näköalapaikka. Ravintolatasanne on noin 170 metrin korkeudessa ja sieltä avautuvat hulppeat näkymät kaikkialle ympäristöön.

 

TV-tornissa edelleen: Ryhmämme kuuntelee tarkkaavaisena oppaan kertomuksia tapahtumista  kahdenkymmenenviiden vuoden takaa.

 

 

Syksyllä 2016 Virossa juhlittiin 25 vuotta sitten palautunutta itsenäisyyttä. Tapahtuman kunniaksi puistoalueelle tornin viereen tuotiin neuvostoarmeijalta syksyllä 1991 jäänyt tykinvetovaunu. Tallinnan kaupungin rajalle pysähtynyt sotilasajoneuvokolonna lähti Pihkovan tukikohdasta tarkoituksena voimakeinoin pysähdyttää itsenäistymishaaveet. Tapahtumat kehittyivät lopulta nopeasti hyvään suuntaan eikä Tallinnassa syntynyt avointa yhteenottoa. Tämä  yksi sotilassaattueen ajoneuvo jäi tekniikan pettäessä "kentälle", oikeammin maantienvarteen ja tuli hylätyksi sinne. Virolaiset kunnostivat sen autenttisena muistoesineenä.

 

Matkamme pääkohde oli oopperavierailu Tallinnan Estonia-teatteriin. Esityksenä oli Carmen-ooppera, jota pidetään eräänä maailman suosituimmista kappaleista. Libretto on ranskankielinen joten se on esityskielenä, mutta lyhennettynä tekstejä heijastettiin näyttämön yläpaarteeseen viron- ja englanninkielisinä. Taide-elämys jää useimmilta maallikoilta kuitenkin lähinnä tutun musiikin kuulemiseen ja lavastuksen sekä solistien ihmettelyyn - tai ihasteluun. Oopperassa käytiin, voi kaikesta huolimatta kotinurkilla kehaista.

 

 

Vanhankaupungin portilla on todella komea kukkaistori. Kauppiaita on kymmenlukuinen määrä. Kelpaa sieltä tuliaiskukat valita.

 

Aamunäkymä Tallinnan Vana Turg-tarjontaan. Kesä on tulossa, mutta villaiset vaatteet ja pukineet ovat vielä hetken esillä. Sitten tulee harsomekkojen ja pitsihepeneitten aika. Tullaan sitten uudemman kerran! 

 

 

Kaksi kuvaa kohti vanhaa kaupunkia. Porttien takaa avautuu keskiaikainen hansakaupunki. Kun se Tallinnassa sijaitsee välittömästi ydinkeskuksen vieressä, ainakaan matkan takia se ei jää tutustumiskohteista pois.

 

 Kotimaata kohti. Laiva on valmiina lähtöön ja miltei haikein tuntein Tallinna jää kohta meren taakse. Mutta kun näin kiltisti siellä oltiin, tuskinpa nimemme tuli kirjatuksi mihinkään mustaan listaan. Se antaa meille luvan tulla uudemman kerran. Ja tullaankin, jos ikää piisaa!

 

Moneen kertaan todettiin nytkin koko Virossa ja etenkin Tallinnassa tapahtunut uskomaton kehitys itsenäistymisen jälkeisinä kahtenakymmenenäviitenä vuotena. Uusia rakennuksia nousee koko ajan, vaikka vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen taantuma jätti jälkensä Viroonkin. Etenkin pienemmissä kaupungeissa se näkyy yhä tyhjiksi jääneinä liiketiloina, kun kaikki ei mennytkään optimistisimpien toiveiden mukaan. Ilmiöön voi tutustua vaikkapa Pärnun Port Arthur-kauppakeskuksissa. Tallinnassa  taantumasta päästiin helpommin yli.

Meren alittavaa tunnelia Helsingin ja Tallinnan välille on alettu vakavasti pohtia. Alustavia laskelmia sellaisen hinnasta on jo tehty. Kaksiväyläinen junayhteys toisi Tallinnan suomalaisille vajaan tunnin pituisen matkan taakse. Samalla tavalla se toisi ajallisesti mielekkään matkustamisen piiriin koko Baltian. Matkat Puolaan ja pohjoiseen Saksaan olisivat nekin niin kulkuajoiltaan kuin kustannuksiltaan tavallisenkin tallaajan ulottuvissa. Näinkin Baltia on yltömatkan päässä. Jos asiaa mitataan ajassa, Länsiterminaali 2 ja uusi Megastar-alus ovat tuoneet noita kohteita entistä lähemmäksi - ja ennen kaikkea matkat sinne matkustamisen osalta paljon miellyttävämmiksi. Suomalaisten lähimatkailukohteena Tallinnan ja muun Viron vetovoima varmasti jatkossakin pysyy.