sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Esa Halttunen ja Veekmas Oy


ESA HALTTUSEN HENKILÖKUVA


 
Tämä liikekilpi oli käytössä vielä puolenkymmentä vuotta sitten. Nyt senkin ilme on muuttunut.

Erikoistunut perheyritys

Kiteeläisen Esa Halttusen ja hänen perheensä omistama Veekmas Oy on epäilemättä varsin ainutlaatuinen yritys kansainvälistyneessä, suuryritysvaltaisessa ja globaalisti toimivassa teollisuudessa. Iältään nyt 69-vuotiaalla Halttusella oli kyllä monenlaista aikaisempaa kokemusta. Sitä oli korjaamon työjohtajuudesta ja autojen myynnistä alkaen. Jopa taitoajon suomenmestaruuskin on miehen plakkarissa. Yli kolme vuosikymmentä sitten alkanut toiminta tiehöylien kanssa on nykyisin kasvanut pitkälle erikoistuneeksi teollisuudeksi, jonka markkina-alue on maailmanlaajuinen.
 
 
Halttusten yrittäjäperhe. Vas. Jarno, Esa, Pirjo ja Henna. Takana on Sanna-tytär.
 

Tämä FG-mallin höylä lähti Ruotsiin näyttelyyn ja sitten tositoimiin siellä.

Alkutaival oli ruotsalaishöylien peruskunnostusta

Noin kolmekymmentäviisi  vuotta sitten yrityksen puitteissa alettiin peruskorjata Ruotsista ostettuja, käytöstä jo poistettuja tiehöyliä. Yhdessä kiteeläisen moottorikoneistamon silloisen omistajan, Esa Pykäläisen kanssa tehtiin useita parannuksia mm. vaihteistoihin. Eräs suuri muutostyö oli, kun Esa Pykäläinen suunnitteli täysin uudenlaisen järjestelmän, jossa kytkinpakkojen ohjauksella ja voitelulla oli molemmilla oma, hyvin tehokas pumppu. Vaihteiston laakerointi muutettiin neulalaakereista molemmin puolin uiviksi liukulaakereiksi, mikä riittävästi korotetun paineen ansiosta nosti rakenteen käyttöiän alkuperäiseen verrattuna monikertaiseksi. Kaikkiaan kunnostettiin perusteellisesti yli kaksisataa konetta, joista lähes jokainen on yhä täydessä työssä. Pikkuhiljaa rakenneosien oman tuotannon osuutta yhdessä alihankkijaketjun kanssa kasvatettiin. Parikymmentä vuotta markkinoilla on ollut kokonaan omaa tuotantoa oleva mallisto.
 
 
Tämäkin uusi FG-höylä on lähdössä ostajalleen Ruotsiin. Kuva on toukokuulta 2008.

Maailmanlaajuiset markkinat

Kymmenkunta vuotta sitten, kesällä 2007, Veekmas Oy osti ainoan Skandinaviassa olevan kilpailijansa, Patria Vammas Oy:n tiehöyläliiketoiminnan, liittäen sen osaksi Veekmas-yritystä. Samalla perustettiin Ruotsiin tytäryritys, joka osti Patria Vammas Ab:n liiketoiminnan. Vammalassa, (nykyisin Sastamala) toimii tätä nykyä enää tekninen suunnittelu. Entiset Vammas-tiehöylät rakennetaan aiemmalla konseptilla, mutta nekin kootaan nykyisin Kiteellä. Kaikilta osin Veekmas-tuotannon perusta lepää omistajaperheen vahvassa osaamisessa ja yrittäjähenkisessä johtamispanoksessa. Toinen osa onnistumisessa on moniin kymmeniin kasvanut alihankkijajoukko.

 
 Cummins-diesel rakenteilla olevassa tiehöylässä. FG-mallit varustetaan noin 300 hv:n Cummins-moottoreilla (kuvat ylä- ja alapuolella).
 
 
 
 FG-höylän teränkallistusautomatiikan näyttö on ohjauspyörän edessä.

 
 
 Hydrauliikan elektronisen esiohjauksen hallintavipu ja muita sähköisen toiminnan kytkinlaitteita. Tämän päivän työkoneiden hallintaan ei tarvita enää hartiavoimia. Kaikki tekniikkaa koskevat kuvat ovat noin kuuden vuoden takaa. Sen jälkeen koneita on edelleen kehitetty, joten komponenteissakin on muutoksia.
  
Nykyisin moottorit tulevat osaksi Volvolta, mutta enimmäkseen edelleen Cumminsilta. Oman maakunnan, Pohjois-Karjalan osaajia on alihankkijaketjussa paljon. Loppukokoonpanossa Kiteen Tolosenmäessä sijaitsevalla tehtaalla työskentelee kymmenkunta asentajaa. Logistisen taustatyön ja uusien koneiden lopputestauksen taas hoitaa Jarno-poika.
      Konttoritoiminnoissa on noin viisi toimihenkilöä. Siinä joukossa on puoliso, Pirjo Halttunen ja ekonomikoulutuksen saanut tytär, Sanna. Hänen hyvä kielitaitonsa onkin tarpeen, kun kauppaa tehdään suurelta osin ulkomaille.
     Yritys on historiansa aikana saanut lukuisan määrän eri organisaatioiden myöntämiä yrittäjäpalkintoja. Viimeisin on Suomen Yrittäjien Keskusliiton ja Fennia-vakuutuksen myöntämä valtakunnallinen yrittäjäpalkinto. Se ojennettiin Veekmas-yrittäjille Rovaniemellä marraskuun alussa 2008.
    Talouden tunnusluvuista ilmenee yrityksen omavaraisuus, joka on ollut jatkuvasti yli 80%. Liikevaihto vaihtelee tilauskannan mukaan ja tulokseen vaikuttavat tämä kokoluokan yrityksessä paljon myös varaston muutokset. Viiden viimeisen vuoden ajalta parhaat tulosvuodet ovat olleet 2012 ja 2014. Jälkimmäisen vuoden liikevaihto oli noin 7 miljoonaa euroa ja tulokseksi siitä kirjautui jokseenkin tasan 1,3 miljoonan euron summa. Vuosina 2015 ja 2016 liikevaihtoa kertyi vähemmän, joka tietenkin näkyy tuloksessa. Sijoitetun pääomaan tuotto oli silti edelleen varsin hyvä.
 
 
Tämä huomionosoitus on todella arvokas: Vuoden Yrittäjä-kunniakirja vuodelta 2008.


Veekmas Oy on vuosien kuluessa saanut lukuisia kunniakirjoja ja tunnustuspalkintoja.
Keväällä 2010 otetun kuvan jälkeen niitä on tullut vielä lisää. Viimeisimpiä huomiointeja on Veekmas Oy:n palkitseminen vuoden 2013 valtakunnallisessa kasvuyrittäjäkisassa.
 
 
Esa Halttunen neuvottelee kokoonpanohallissa uusia kauppoja. Vieressä Kazakstaniin lähdössä oleva kaivoshöylä. Kuva on muutaman vuoden takaa.

 
Kaivoshöyliin asennettiin 2010-luvun alkuun saakka Mercedes-Benzin dieselit

Veekmas Oy:n valmistuksessa olevia erikoismatalia höyliä on myyty kaivoskäyttöön niinkin kauas kuin Ghanaan, Boliviaan ja Australiaan. Keväällä 2008 lähti kaksi kaivosmallin höylää IVY-alueelle, Kazakstaniin. Tuotannon painopisteenä on normaaliin maanrakennuskäyttöön tarkoitettu FG -mallisarja. Suomessa tieliikelaitos Destia ei nykyisin uutta kalustoa hanki. Sen sijaan Baltiaan ja muualle Eurooppaan, sekä erityisesti Ruotsiin ja Norjaan toimitetaan kiteeläisiä tiehöyliä.

Taantuma aiheutti notkahduksen tilauskantaan

Maailmanlaajuinen talouden taantuma vaikutti merkittävästi tilauskantaan vuoden 2009 puolella, kun heikentyneet Ruotsin ja Norjan valuutat menettivät ostovoimaansa euroalueella. Siksi ostajat sieltä siirsivät hankintojaan Pohjois-Amerikan toimittajille. Ilmiö oli onneksi tilapäinen.   Sen vaikutuksia nähtiin tosin usean vuoden ajan. Nyt kruunut ovat jälleen arvossaan ja ostajat ovat palanneet. Ruotsin lisäksi markkina on vahvistunut myös Norjassa.  Tilauskirjoihin on jo saatu uusia toimeksiantoja Skandinaviasta. Tyypillistä on edelleen, että ostajat tulevat pääosin ulkomailta. Poikkeus oli vuosi 2013, jolloin kotimaahan myytiin 9 uutta tiehöylää. Viime vuonna  kotimaan kauppoja syntyi viidestä koneesta, joista neljä meni yksityisille urakoitsijoille.  Kokonaiskysyntä kuitenkin kattaa valmistajan tuotantokyvyn. Se on parhaimmillaan 1,5 valmistunutta tiehöylää kuukaudessa. Vuonna 2016 tehtaalta luovutettiin 16 uutta konetta.

Yrityksen uusinta toimintaa - kuljettajakoulutus

Pitkään jatkunut hiljaiselo suomalaisessa tiehöyläkaupassa on aiheuttanut senkin, että kuljettajien ammattitaito on päässyt rapautumaan. Uusimpia konemalleja ei ole ollut käytössä, joten viimeisimmän kehityksen suomat mahdollisuudet ovat jääneet oppimatta. Lasertekniikka on nostanut työstöntarkkuuden kenttien tasauksessa uudelle tasolle. Lisävarustelistalla olevat uudet työlaitteet antavat nekin paljon uusia mahdollisuuksia koneen tehokkaaseen hyödyntämiseen myös tienrakennustöissä. Siksi Veekmasilla nähtiin alalla oleva ilmeinen lisäkoulutustarve.
 

Koulutus käynnissä paikallistiellä Rääkkylän Jaamalla. Yrityksen toimitusjohtaja Esa Halttunen on tummassa asussaan kuvassa vasemmalla.

Ensimmäinen koulutustahtuma oli jo kesäkuussa 2010. Teoriaosa toteutui tehtaalla Tolosenmäessä ja käytännön tuntumaa työskentelyyn otettiin Rääkkylän Jaaman kankailla sijainneella soratien parannustyömaalla. Työosuuden kouluttajana olivat Esa Halttunen itse sekä Ossi Rämä Valkealasta. Kurssilaiset olivat silloin Länsi- ja Lounais-Suomesta, kauimmaiset olivat lähteneet Vaasasta ja Raisiosta. Ensimmäinen kurssi antoi niin järjestäjille kuin koulutettavillekin hyvin myönteiset kokemukset. Siksi toiminta onkin nyt jo vakiintunutta ja koulutustapahtumia järjestetään säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa. Perusjaksoja täydennetään tarpeen mukaan lisäkursseilla. Silloin voidaan puhua jo syventävistä ”höylämiehen” opinnoista. 

 
Jatkosodassa SA-käytössä ollut Bristol Blenheim-pommikone oli tämän näköinen. Kone on kuvassa suomalaisilla tunnuksilla.

 Isänmaan asialla - kesälomillakin

Viime vuosina on yhä uudelleen muistettu yli seitsemän vuosikymmenen takaisia torjuntavoittoja Tali-Ihantalassa ja Ilomantsissakin. Edelleen ihmetellään suomalaisen yhteiskunnan selviämistä sodasta, sekä erityisesti aikaa heti sen jälkeen.
     Esa Halttusen eräs harrastus liittyy vielä nykyisinkin tuon aikaisten tapahtumien jälkihoitoon: Hän on yli kymmenen viimeisen kesän aikana ollut johtajana ryhmässä, joka on etsinyt taistelupaikoille jääneitä suomalaissotureita, sitä mikä tomumajoista on vielä jäljellä.
     Esan ja muutaman hänen toverinsa työn tuloksena on lähes kolmenkymmenen kentälle jääneen sankarivainajan leposija voitu siirtää kotiseurakuntien kirkkomaan multiin. Kaikkiaan tämä toiminta on laajempaa ja perustuu valtioiden väliseen sopimukseen. Ampumapesäkkeeseen hautautuneen oman sedän tuntolevyn ja jäännösten löytäminen viidenkymmenenkahden vuoden jälkeen on yksi merkittävimmistä saavutuksistani, Esa Halttunen sanoo.
     Vajaat kymmenen vuotta sitten, marraskuun alussa 2008, Esa Halttunen teki jälleen erään operaation Venäjän Karjalassa. Sekin liittyy häntä kiinnostavaan sota-ajanhistorian tutkimus- ja etsintätyöhön.
 
 
Koneen hylyn osia alkaa paljastua. Esa Halttunen on oikealla.
 
 
Tähtimoottorin rakenteita näkyy kun turpeikkoa poistettiin metsäkoneen kahmarilla.

 
Mikko Luukkainen, Esa Halttunen ja Marina Väyrynen tutkivat lentokoneen ohjaussauvaa. 

Elokuun 1.päivänä 1944 Värtsilän Tyrämön kylän liepeille putosi, vihollisen kanssa käydyssä ilmataistelussa, pommituksen paluulennolla ollut suomalainen Bristol Blenheim -kone. Tähystäjä luutnantti Ilkka Kaukovalta haavoittui vaikeasti ennen koneen putoamista ja konekivääriampuja alikersantti Sven Rosendahl kuoli jo ilmassa, kun otsaan osui vihollisen kk-luoti. Lentäjä, silloin 22-vuotias vänrikki Paavo Alava, jäi koneesta laskuvarjolla hypättyään henkiin. Niin tähystäjä, kuin kk-ampujakin, löydettiin kuolleina koneen putoamispaikalta hylyn vierestä. Alue oli jatkosodan siinä vaiheessa Suomen puolella. Nykyiseltä valtakunnanrajalta paikalle on matkaa noin 20 kilometriä. Esa Halttusen venäläinen yhteistyökumppani ilmoitti kesällä 2008 löytäneensä maastosta koneen jäännökset.

 
  Hylystä löytynyt konepistooli oli säilynyt miltei ampumakuntoisena. Ruostetta aseessa ei ole.
 

Lentäjäveteraani eli virkeän vanhuuden Kotkassa

Heinäkuun 28.päivänä 1922 syntynyt lentäjäveteraani on nyt jo maan povessa. Lähdöstä on aikaa pari- kolme vuotta. Esa Halttunen kävi syyskuussa 2008 tapaamassa lentäjää ja putoamispaikka selvitettiin karttoja apuna käyttäen tarkasti. Marraskuun 4. päivänä Esa Halttusella oli viranomaisluvat sikäläisiltä vallanpitäjillä siinä kunnossa, että hän voi mennä etsijäryhmänsä kanssa paikalle. Pintaa kaivettiin metsäkoneen kahmarilla auki ja lopulta kauha kolahti metalliin. Löytynyt moottori oli tunnistettavassa kunnossa. Paikalla otetuista valokuvista näkyy sylintereitä kansineen Yksittäisinä osina kuvista voi tunnistaa myös pienempiä osia, kuten venttiileitä jousineen ja keinuvipujen rakenteita. BL-koneessa oli kaksi 9-sylinteristä, 840 hv:n tehoista ja ilmajäähdytettyä Mercury VIII-tähtimoottoria. 
 
 
Blenheim-lentäjä Paavo Alava on tässä kuvassa 88-vuotiaana.
 
 
Putoamispaikan karttaa tutkitaan. Kuvassa vas. Marina Väyrynen Värtsilästä, Esa Halttunen, entinen taistelulentäjä Paavo Alava ja venäläinen tulkki.


 Esa Halttunen kättelee Paavo Alavaa tämän kotiportailla Kotkassa 30.9.2008 
 
Venäläiset viranomaiset eivät ole tähän mennessä luovuttaneet koneen osia tuotavaksi Suomeen. Konepistooli otettiin talteen ja se tuli kaiketi nähtäväksi johonkin sikäläiseen sotahistorialliseen museoon. Muiden osien osalta oli alkuun hyvät toiveet, että lupa niiden Suomeen siirtämiseen saataisiin muutaman vuoden kuluessa. Siinä suhteessa on siis koettu pettymys. Esa Halttunen tunnetaan laajasti ”sinivalkoisena” yrittäjänä, suomalaisen työn ja osaamisen puolestapuhujana. Samaa väriä hän tunnustaa vahvasti myös harrastuksessaan: Sotavuosien ajoilta on vielä paljon tutkimatonta ja toistaiseksi löytymättä jäänyttä historiaa ja esineistöä. Sen tutkimisessa ja kokoamisessa Veekmas-yrittäjä on tehnyt vapaa-ajallaankin arvokasta työtä. 
 
Blenheim-tietolähteenä oli mm kirja,
Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1939 -1944, 1982 Helsinki
 
Kuvat:
Veekmas-tarina: Pekka Havukainen
Blenheim-projekti: Olavi Lautamäki

Lisää tietoa yrityksestä: www.veekmas.fi

 
 

 
 

2 kommenttia:

  1. Rääkkylän Jaamalla, ei Jaamankankaalla. Jaamankangas on Kontiolahdella.
    T: Paikallinen

    VastaaPoista
  2. Kiitos tarkennuksesta! Paikannimet ovat kyllä hallussa. Oli vain välilyönti tipahtanut pois. Tekstin piti kuulua Rääkkylän Jaaman kankaalla. Lisäsin tuon välilyönnin ja vielä vaihdoin ssnaan yhden i-kirjaimen. Ehkäpä se noilla asettuikin?

    VastaaPoista