Suomalaiset viihtyvät veljeskansan vieraina

 

Komeat laivat ahmivat uskomattomat määrät suomalaisturistien busseja matkoille Viroon ja takaisin. Tallinnan satama 19.3.2016 ja Eckerö Linesin uusin laiva Finlandia.
 

Etelässä Suomenlahden takana asuvat naapurit ovat eläneet uudelleen saatua itsenäisyyttään pian 25 vuotta. Virossa juhlinta on ajankohtainen 20. elokuuta tulevana kesänä. Vielä suuremmat juhlat ovat ovella. Kaupungeissa näkee jo nyt julisteita, joissa kerrotaan vuonna 2018 esillä olevasta 100-vuotisen itsenäisyyden juhlateemasta. Virohan sai samassa Venäjän kaoottisessa tilanteessa itsenäisyyden kuin Suomi. Tosin molemmat kansat joutuivat siinä yhteydessä käymään raskaan sodan.

Viimeinen neljännesvuosisata on ollut koko Baltiassa valtavan muutoksen aikaa. Silmin nähtynä taloudellinen vauraus on harpponut eteenpäin uskomatonta vauhtia. Tallinnan kaupunki alkaa rakennuksiltaan muistuttaa maailman metropoleja hulppeine lasiseinäisine pilvenpiirtäjineen ja kansainvälisten pankkien kerskarakenteisine konttoreineen. Rinnastaminen sellaisiin kaupunkeihin kuin Dubai tai Hongkong ei ainakaan valtakunnan muihin mittasuhteisiin verraten ole kohtuuton. Jotkut suomalaiset asiantuntijat ovatkin sanoneet Tallinnaa nykyarkkitehtuurin villiksi länneksi.
Huiman kehityksen vuosikymmenet
Itsenäistymisen jälkeen ensimmäiset vuodet kuluivat vapautumisen tuomissa euforisissa tunnelmissa. Lisää vauhtia siihen antoivat läntisen maailman avokätinen henkinen myötätunto ja etenkin vahva taloudellinen tuki. Varsinkin ruotsalaispankit lainoittivat auliisti kaupan, matkailupalveluiden ja maatalouden investointeja. Jälkeenpäin arvioiden Baltian maissa osoitettiin ennenäkemätöntä kykyä omaksua uutta vaikkapa tietotekniikan ja muun lännessä pitkällä olleen teknisen ja taloudellisen kehityksen piirissä. Kun ensimmäinen kymmenvuotisjakso uutta itsenäisyyttä oli takana, yhtenä kehityksen mittarina helpoimmin nähtävä Tallinnan kaupunki oli miltei täysin pessyt pois kasvojensa neuvostoaikaiset tunnusmerkit.
     Nyt uuden Viron 25-vuotisjuhlaan valmistautujat ovat jo kauan eläneet kohtaamassaan kapitalistisessa arjessa. Kohta vuonna 1991 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen pieni kansa huomasi olevansa sellaisena turvaton kohtaamaan ainakin ulkoa tulevia haasteita. Siihen tarpeeseen tulivat avuksi sotilasliitto NATO ja Euroopan Unioni. Tarpeellisen odotusajan jälkeen virolaislompakoissa rahana olleet kruunutkin vaihtuivat euroiksi. Kaikki nämä asiat merkitsivät Viron laajaa integroitumista läntiseen maailmanpiiriin.
Asioita voi katsella monesta näkökulmasta    
Taakse jäänyt aika antaa mahdollisuuden tehdä kauemmaksi ulottuvaa tarkastelua menneeseen. Neuvostoajan monenlainen henkinen ahtaus ja tunne olemisesta osana totalitaristista järjestelmää näyttäytyi 1990-luvun vuosina mielikuvissa vielä vain pahoina asioina. Nyt nähdään jo se, että ainakin tämän päivän heikko-osaisiin verrattuna taloudellinen tasa-arvo toteutui silloin nykyistä paremmin: niukkuutta tosin jaettiin, mutta ketään ei helposti jätetty "yhteisestä pöydästä" pois.
     Suomessa kiistellään tulotason säilyttämisen prosenteista tai niiden osista vaikka yhteinen etu vaatisi laajempaa näkemystä. Silloin on hyvä muistaa vaikkapa se, että Baltiassa, esimerkiksi Virossa, keskimääräinen tulotaso ja eläkkeet ovat meikäläisin verraten niin paljon alemmalla tasolla, ettei todeksi uskoisi. Siksi ei ole ihme, että lukuisat suomalaiset rakennuskohteet ja monet palvelut toteutuvat veljeskansan auliisti ojentamilla käsivarsilla. Muutama vuosi sitten virolaisten oma arvio oli, että silloin 50.000 heikäläistä elätti perhettään Suomessa ansaituilla tuloilla. Virossa laadittu tuore tilasto kertoo vuoden 2015 toisella neljänneksellä keskipalkaksi 1082 euroa. Vuonna 2014 taas IT- ja viestintäalan palkkoja pidettiin sikäläisittäin mojovina; hieman päälle 1500 euroa kuukaudessa!
Viron kansantalous lepää liikaakin palvelusektorin varassa
Julkinen sektori arvosti työtekijöitään maksamalla 1037 euron keskimääräistä kuukausipalkkaa. Yksityisellä palkkansa tienaava joutui vastaavasti tyytymään summaan 994 euroa. Tuntipalkan keskiarvo oli vuonna 2014 6,14 euroa ja vuonna 2015 minimipalkka oli säädösten mukaan vain 390 euroa kuukaudessa. Viron kansantalous lepää vahvasti palvelusektorin varassa. Sen osuus BKT:sta on peräti 68,8%. Ala on silti keskiarvoa huonommin palkattu; majoitus- ja ravintola-alan keskipalkka oli viime vuotena 678 euroa, ja kiinteistöalallakin tienasi vain 847 euron kuukausitilin. Palkoista pidätetään vielä yhteinen tasavero, 21%.
     Viron kylpylöissä fysioterapeutin päiväpalkka saattaa jäädä pariinkymmeneen euroon, jopa sen alle. Eräs äskettäin tavattu jo eläkeikään ehtinyt naishenkilö kertoi saavansa 20 minuutin mittaisesta osahieronnasta 1,5 euron korvauksen. Päivälle oli sijoitettu 10 asiakasta. Varsin niukka toimeentulo siis, ellei muutaman sadan euron suuruinen eläke olisi lisätukena. Eläkkeitä rukattiin viimeksi 1.4.2015. Silloin keskimääräisen eläkkeen määräksi asetettiin 375 euroa/kk. Suomalainen ET-lehti kertoi, ei kovin kauan sitten, että minimieläke silti on käsittämättömän pieni, 141 euroa kuukaudessa.
     Maatalous Virossa on kutistunut bruttokansantuotteena vain 2,5 prosentin suuruiseksi. Se ei silti ole tuonut harjoittajilleen kilpailuetua. Kun vuosi sitten Valio tipautti maidon tuottajahinnan 40 sentistä 35 senttiin litralta, suomalaiset maidontuottajat alkoivat ajautua lähes kestämättömään kustannuskriisiin. Virossa samaan aikaan koettiin jo täysi katastrofi: aikaisemmin tuottajille tilitetty 40 sentin litrahinta pieneni tasolle 23-25 senttiä.
     Nyt itsenäisyyden auvoa eivät häiritse vain entisen vallanpitäjän ja nykyisen ison naapurin puolelta nousevat uhat: kapitalistisen markkinatalouden kovat kourat tarraavat pahimmin alityöllistettyjen, ikääntyneen kansanosan, samoin kuin maatalouden piirissäkin työskentelevien niskavilloihin.

Viron kylpylöissä panostetaan asiakkaiden viihtyvyyteen. Viimeisimpiä alan investointeja Pärnussa on viime vuoden heinäkuussa kylpylähotelli Viiking Spa:han avattu vesi- ja saunamaailma Aida. Siihen kuulu isojen allasalueiden lisäksi puolenkymmentä erilaista saunaa, vesiputouksia ja suihkuja, sekä virrassa-uintipaikka. Komeutta täydentävät monet porealtaat sekä hyvin varustettu allasbaari.