Tabe Slioor muistoissamme

Tervavaaran Matti ja "pallestettinainen"
 

Persialaisen isän ja suomalaisen äidin nuorimmaksi vuonna 1926 syntynyt Tabe Slioor oli maailmanlaajuisesti tunnetuin suomalainen daami 1950-60-luvuilla. Sanotaan, että jopa Miss Universumiksi  vuonna 1952 valittu Armi Kuusela jäi hänen rinnallaan varjoon. Uransa eräässä vaiheessa hän kävi muutaman kerran myös Kiteellä. Tässä tarinassa palataan niihin aikoihin.

 

 Yksi Tervavaaran käynti voidaan sitoa tarkasti ajankohtaansa. Slioorin Onni Turusen Hilda-vaimolle antamassa kuvassa on omistus: Hilda Turuselle Tabe Slioor 15/4 -64. Kuva on otettu hänen Helsingin kodissaan.

Kansainvälistä glamouria - Tabe Slioor oli tunnustettu kaunotar

Tabe Slioorin elämä on uskomaton tuhkimotarina, joka vei hänet äärimmäisessä köyhyydessä  tyttökotiin ja lopulta monien vaiheitten kautta maailman hienoimpiin seurapiireihin. Uran alkuvaiheessa itse UKK avitti häntä järjestämällä suuren määrän Ranskan frangeina annettua valuuttaa Suomen Pankista, vaikka 1950-luvun taitteessa elettiin lähes pahinta pula-aikaa. Rahat kuluivat Pariisissa käytyyn mannekiinikouluun. Siitä alkaen Taben kerrotaan kuuluneen "Urkin" läheisiin ystäviin. Kohusuhde Helsingin kaupunginjohtaja Erik von Frenckellin kanssa kesti vuosia. Eräs ystävistä oli naapurimaa-Ruotsin prinssi Bertil.

Brysselin maailmannäyttelyssä 1958 Slioor tutustui Englannin prinsessa Margaretiin. Prinsessan kunniaksi järjestetyssä juhlagaalassa Tabe ja Margaret soittivat yhdessä nelikätisesti pianoa. Tuosta tapaamisesta alkaen kerrotaan syntyneen pysyvää yhteydenpitoa. Myöhemmällä urallaan Slioor vaikutti Yhdysvalloissa ja kansainvälinen tunnettuus lisääntyi yhä. San Franciscossa hän tutustui jenkkien filmi- ja musiikkitaivaan tähtiin, ja poliitikoista jopa  Ronald Reaganiin sekä senaattori Robert Kennedyyn. Jo kahden kesken sovittu syvempi tutustuminen Kennedyyn jäi toteutumatta, sillä mies joutui salamurhaajan kohteeksi tapaamisillan myöhempinä tunteina.

Juuan nimismies oli eräs aviomiehistä - ja tyyliä daamilta löytyi

Juuan nimismies Kalevi Nietosvaara oli Tabe Slioorin aviomies  vuosina 1960-62. Liitto päättyi riitaisiin oikeudenkäynteihin omaisuuden osituksesta. Tabe osasi käsitellä miehiä ja näin muutti ihailun monenlaisiksi eduiksi itselleen ja myös yrityksilleen. Niinpä sanottiin esimerkkinä, että kun daami hienossa juhlapuvussa kumartui niiaamaan "syvälle" tervehtiessään jotakin merkkimiestä, tältä meni oitis "taju kankaalle". Syynä oli Taben iltapuvun siihen aikaan ennennäkemättömän antelias dekoltee, asia, jonka hohdon naisten nykyinen pukeutumistyyli on jo tyystin arkipäiväistänyt.

Tabe Slioor omisti arvostetun Helsingin Mannekiinikoulun ja oli aikansa johtava suomalainen malli. Hän julkaisi myös omaa Madame-lehteään, joka seurapiirien juorujulkaisuna oli nykyisen Seiskan suomalainen edelläkävijä. Tabe teetti Pariisissa oman parfyymisarjansa, jota näyttävästi mainostettiin Madame-lehdessä.  Arvokkuutta parfyymeille antoivat upeat pullot, jotka olivat Timo Sarpanevan käsialaa. Kaiken kaikkiaan tämän vuonna 2006 80-vuotiaana ajasta poistuneen liikenaisen elämä ja glamour olivat niin vertaansa vailla, ettei sen kaiken kuvaaminen tässä ole mahdollista.

Tervavaaran Matti - paikallinen Clark Gable

Puhossalon suunnassa Savonlinnantien varressa, Tervavaaran Karppalassa, asui komeaa tiilitaloaan Matti Turunen. Hän oli kylänväen  antamaa "miljoona-Matti"-nimeäkin kantanut mies. Sotien jälkeen ruokakunnassa oli kaksi ikäneidoiksi jättäytynyttä sisarta. Kyllä Matille olisi oma emäntä löytynyt, mutta miehen parhaassa iässä tarjokkaita taisi olla liiaksikin. Oliko valinnan vaikeus yksinäiseksi jäännin syy, sitä voi vain arvailla. Poikamies Matti oli - ja sellaisena pysyi!

Matti viihtyi nikkarihommissa ja myydä kopautti metsää, jos milloin sattui isompi rahantarvis yllättämään. Keinutuoliekspertiksikin Mattia sopi sanoa. Perinteisen rinnakkain istuttavan mallin mestari huomasi hankalaksi - seurustellessa piti kääntää päätä sivuun, jos halusi tarinoissa katsekontaktiin päästä. Karppalan isäntä ratkaisi asian tekemällä vankasta koivupuusta kahdenistuttavan istuimen, jossa istujat olivat kylläkin vierekkäin, mutta samalla kasvot toisiaan kohti. Vaikka se keinu oli työläs tehdä, tavoite saavutettiin.

  Matti Turunen testaa  presidentille lähdössä olevaa keinua Väinö Ilvosen pihassa. Kyyti odottaa taustalla.

Yksi Matin keinuista meni "Urkille"

Matti oli maltillinen poliitikko, mutta vankasti Kekkosen miehiä. Hän oli vuonna 1903 syntyneenä kolme vuotta UKK:ta nuorempi. Kesällä 1959 nikkari sai ajatuksen lähettää presidentille oman arvionsa mukaan paras keinutuolinsa. Valkoiseksi maalatun huonekalun mies vei aluksi Kiteen kirkolle Väinö "Linssi" Ilvosen pihaan valokuvattavaksi. Siitä se nostettiin Pohjolan Liikenteen kuormuriin ja matka Helsinkiä kohti alkoi.

Jonkin aikaa kului ja Tervavaaraan tuli postia, jonka lähettäjänä oli Tasavallan Presidentin kanslia. Matti sai presidentti Kekkoselta kirjeen, jossa kiiteltiin Kiteeltä tulleesta lahjasta. Käyntikutsukin siinä oli ja ohje sisäänpääsylle: "Ottakaa tämä kirje mukaan ja näyttäkää  vahtimestarille, sen pitäisi avata ovet!" Kävihän kiikkutuolimestari Urkin kanssa juttusilla. Hedelmäkorissa oli tarjoilun aineksia ja aikaa oli varattu kymmenen minuuttia. Iso kohokohta se oli Karppalan talon nikkarille ja aihe monille tarinoille, kun mies myöhemmin pistäytyi naapureissa tai sukulaisissa kyläilemässä.

Mysteeri  koivukujan takaa: tapasivatko Tervavaaran Matti ja Tabe Slioor?

Kun aloin laatia tätä tarinaa, mielessä oli hämärä muistikuva Matin kertomasta asiasta, joka olisi tapahtunut 1950-luvun lopulla: Karppalan pihalle tuli musta amerikanrauta, jonka takapenkillä istui uskomattoman upea nainen. Faktaa kuitenkin on, että Tabe Slioor pistäytyi niihin aikoihin silloin tällöin Juuassa nuoruudenystävänsä Kalevi Nietosvaaran luona. Jo kerrotun mukaanhan se johti parin avioitumiseen vuonna 1960. Olisiko mahdollista, että tämä kohudaami olisi sittenkin käynyt tervehtimässä myös komean koivukujan takana asunutta "miljoona-Mattia"?

Olen käynyt keskusteluja joukossamme jälkipolvina elävien Matin veljenpoikien kanssa. Heillä ei ole tietoa tuosta muistelemastani Tabe Slioorin käynnistä Matin elinaikana. Mies menehtyi riuduttavaan sairauteen vuonna 1962. Kertojat muistavat varmasti, että Slioor kävi kaksi kertaa Tervavaarassa, mutta ne molemmat tapahtuivat Matin kuoleman jälkeen. Silloin Tabe vieraili Matin Onni-veljen luona ja tarkoituksena oli jutunteko Madame-lehteen. Haastattelujen pohjalta kirjoitetussa tarinassa kerrottiin kansan parissa eläneistä tietäjistä, "pohuista", joista yksi ja melko tunnettukin olisi kuulunut Tervavaaran Turusten esipolviin.

Ester Turunen ja Tabe Slioor kävivät vielä Matin kuoleman jälkeen Karppalassa ja istahtivat hetkeksi keinutuolimestarin erikoismalliin.

Aikaa noista tapahtumista alkaa olla reippaasti yli 50 vuotta. Oma muisti on valinnut meille lokeroihinsa erilaisia asioita. Ajankohtana - 1950-loppuvuosina - Onni-veljen pojilla oli ikää rapiat kymmenen vuotta, eikä lasten tietoon kaikkea ehkä edes kerrottu. Mattikin saattoi varjella yksityisyyttään. Siksi uskallan yhä vaalia houkuttelevaa muistikuvaa, että Tabe Slioor ja Matti Turunen todellakin tapasivat ainakin yhden kerran joskus ajalla 1957-1959. Matin veli asui maantien toisella puolella  ja välimatkaakin oli kilometrin verran. Siksi ajattelen, että kaikkea Matin elämään kuuluneista asioista ei välttämättä tullut veljen perheen tietoon. Tässä saattaisi olla osaselitys sillekin, että Tabe Slioor osasi suunnata Kiteelle - ja vieläpä Tervavaaraan - lehtiartikkelia tekemään.

Parfyymit muistuttivat Tabesta vielä vuosikymmeniä myöhemmin

Matin kuoleman jälkeen sisarista vanhempi, vuonna 1897 syntynyt Maria, eleli elämän loppuvuodet Onni-veljensä perheessä Tervavaaran Turusessa. Siellä vieraillessaan Tabe Slioor oli antanut Matin siskoille lahjaksi hienot lajitelmat ranskalaisia parfyymeja. Ester oli nuorempi, kun syntymävuosi oli 1921. "Mari" se kuitenkin eniten Tabea ihaili. Kun Tabe Slioor 1961 julkaisi 10-osaiset muistelmansa Jallu-lehdessä, sitä ei vielä Tervavaarassa noteerattu. Myöhemmin miesseikkailut tulivat Marinkin tietoon. Se suututti niin, että hän vei hienon parfyymipakkauksen aitan taakse ja särki ison kiven päällä putelit murusiksi mullospeltoon. Jälkeenpäin Mari sanoi mielikuvissaan epäilyttäväksi balettitanssijaksi katsomaansa Sliooria vähätellen: Mitä lie ollutkin, "pallestettinaisia"!

Eräänlainen paluu entiseen oli, kun "Tervavaaran Esteri" tuli kyläreissulle Kankaalaan, äitinsä syntymäkotiin ja entiseen Uuno-enolaansa, syksyllä 1967. Vierailu kesti lopulta kolme vuotta. Silloin monissa puhdetarinoissa ehdittiin muistella Tabeakin - ja sain tukea omille vanhoille muistikuville.

Mutta vielä kerran Tabe muistutti Tervavaaraakin vierailuistaan: Talon pellot olivat  jo vuokrattu ja uusi kyntömies kolisteli kivistä ahoa aitan takaa. Kun hän hetkeksi laskeutui traktorin pukilta jaloittelemaan, mulloksesta leyhähti vahvana hienojen parfyymien tuoksu. Siinä olivat viimeiset, mutta vielä 1980-luvulla saadut terveiset, hienolta maailmannaiselta nimeltä Tabe Slioor.