
Sukuseura, jonka puuhiin yllättäen viime kesänä jouduin, oli tehnyt päätöksen yhteisestä retkestä. Silloin, viime vuoden heinäkuussa, innostus on kerrotun mukaan ollut suuri. Elokuussa tulevana kesänä asian pitäisi toteutua. Järjestelyjä on jo tehty ja tieto lähtee pian kaikille jäsenille. Jos kaikki onnistuu suunnitelmien mukaan, bussin pitäisi täyttyä Saarenmaalle lähtijöistä. Osa lähtee Keski-Karjalasta, mutta sukua on Lappeenrannan ympäristössä, Kymenlaaksossa ja Helsingin seudulla. Kyytiin pääsee monesta paikasta matkan varrella. Laivaterminaalissa on sitten jälleen koossa Havukais-sukua, toivottavasti iso joukko.
Kesään on vielä aikaa, monta talvista kuukautta. Joulun lyhyistä valoisista tuokioista on jo menty aimo askel pitenevien päivien suuntaan. Paljon puhuttua ilmastomuutosta uhmaavat pakkasetkin hellittävät ajallaan ja auringon lämpö saa jääpuikot räystäille viimeistään maaliskuussa. Kaikki tämä antaa aiheen lämmitellä kahden vuoden takaisia muistoja edelliseltä Kuresaaren matkalta. Kuvista näkyy, että ajankohta on ollut varhaiskevät. Niin todella oli, sillä kotona oltiin jo viikko ennen vapunpäivää. Mutta elokuussa luonto Saarenmaalla on kypsän kesän täyteläisessä loistossa. Sitä passaa mennä ihastelemaan!











Ei kommentteja:
Lähetä kommentti