Aktiivimallia Pentti Luukkaisen tapaan

 

 

Chevrolet Impala omaa hienon tarinan. 

Kiteellä tiedetään Sortavalan seudun siirtolaisina Kytänniemen Impivaaraan asettunut Aarne Luukkaisen perhe. Kolmetoista aikuisikään varttunutta lasta ovat jokainen jättäneet näkyvän jäljen ympäristöönsä. Musikaalisuus on piirteistä yksi, mutta pojat ovat luoneet oman uransa autoilijoina tai koneyrittäjinä. Perinne jatkuu jälkipolvissakin.

ETENKIN vanhojen koneiden harrastajapiireissä tunnetaan edelleen varsin hyvin mies nimellä "Luukkaisen Pena". Papinkirjoissa Pentti Luukkaisen syntymäajankohdaksi on merkitty päivämäärä 19.9.1933. Tällä tarinalla haluamme onnitella ja kunnioittaa näin hieman jälkikäteen, 85-vuotiasta toimen miestä. Aktiivisuutta riittää edelleen. Siitä esimerkki: lähes päivittäin Pentti toimii tavalla tai toisella kuorma-autoyrittäjinä toimivien poikiensa apumiehenä. Joskus tarvitaan varaosia tai tarvikkeita, joskus joku työkone tai auto on väärässä paikassa ja isän apu on niissä tilanteissa tarpeen.

 

Vuoden 1964 mallia oleva Anglia tuli hyvin vähän ajettuna Kiteenlahdesta.

 

NUORUUSVUOSINAAN Pentti toimi kuljettajana ensin isänsä Aarnen autoille. Jatkossa löytyi kuskin pestejä maansiirtokoneille. Puhokselaisen Pertti Toropaisen raskas Praga-maansiirtoautokin oli tovin hänen hoteissaan. Vuosiin mahtuu monenlaista toimintaa, myös puurtamista itsenäisenä koneyrittäjänä tai kuorma-autoilijana omalla kalustolla.
 

 

Pentin "Letukka" kerää kiinnostuneita katselijoita. Otos on Puhoksen perinnepäiviltä.

 

 

Sama Chevrolet-kuormuri vuodelta 1939 tässäkin. Omistaja seisoo  oikealla. 

 

Vanhan Chevroletin moottoritilaa. Bensakone on jo kansiventtiilimallia.

 

Pentin ajopeli oli 11 vuoden ajan Ahlström-yhtiön Sisu, jossa olivat nestemoottorit perävaunussa.
 

Eräässä vaiheessa hän oli puutavarayhtiön kuljettajana "firman" autolla. Siihen aikaan kehiteltiin perävaunun vetoa pyörännapoihin asennetuin Sisu-nestemoottorein. Prototyyppiversio Ilmari Louhion keksintönä tunnetusta sovelluksesta asennettiin Pentin ajokkiin. Keksintö osoittautui verrattomaksi avuksi raskaitten puutavarakuormien siirtämisessä metsäautoteiltä tai pehmeiltä laaneilta kantavalle tielle. Nykyään nesteveto on laajasti käytössä erityisesti pienille ajonopeuksille tarkoitetuissa ratkaisuissa.

 

 

Raskas 10-pyöräinen kaikilla pyörillään vetävä Praga V3S-maansiirtokuormuri oli ylileveä
             maantieliikenteeseen. Moottori oli Tatran ilmajäähdytetty 7,4 litrainen kuutosdiesel. Tämäkin otos on kuutostien työmaalta. Silloinen kuljettaja Pentti Luukkainen on mukana kuvassa.

 

 Kuutostietä rakennettiin 1950-luvun lopulla. Erkki Järvisen ja Pertti Toropaisen omistaman Pikku-Jussin kuskina oli Pentti Luukkainen.

 

Kuutostien rakennustyömaalta on tämäkin kuva. Caterpillar oli tunnustettu laatumerkki jo silloin, mutta tekniikka vielä alkukantaista. Cat Traxcavator telakuormaaja oli silloin köysitoiminen. Kauha puskettiin penkkaa vasten täyteen ja sen nosto tapahtui teräsköysivintturilla. Kippaus oli mekaaninen. Hyvin näinkin kuormia syntyi. Sen ajan kuorma-autoon tarvittiin vain pari kauhan kouraisua, ja sitten taas menoksi!

 

 

Eräs kummajainen 1950-luvulta on Star 20-kuorma-auto. Kuva otettiin Aarne Luukkaisen pihassa. Puolassa valmistetun ajokin maahantuojana toimi mies, joka päätoimenaan harjoitti puolalaisen kivihiilen tuontia Suomeen. Star-autoja tuotiin vain 20 kappaleen erä, joten Kiteelle ostettu yksilö oli harvinaisuus lajissaan.  Ajokin kestävyys oli heikko. Moottori petti monesti ensin ja autoa paranneltiinkin asentamalla entisen voimakoneen tilalle länsivalmisteinen moottori.

 

VAIKKA Pentti Luukkainen onkin enää harrastetasolla mukana työelämässä, tärkeinä eläkevuosien puuhina ovat vanhat ajoneuvot. Hänen omistamansa Chevrolet-kuormuri vuodelta 1939 on laajalti tuttu veteraanikuorma-autoilijoiden kokoontumisista Itä-Suomessa. Nostalginen ajokki on myös vinolla takaikkunalla oleva Ford Anglia 1960-luvun alkupuolelta. Luukkaisilla oli aikaisemmin omistuksessaan museorekisterissä oleva ja tosi nätti punainen britti, MG-avoauto. Harmi, että se myytiin Kiteeltä pois. Kaikkein kiinnostavin on Chevrolet Impalan tarina. Siksi se ansaitsee tarkemman kerronnan.

TUNNETUSTI vuonna 1975 Suomessa järjestettiin ETY-kokous, jossa suuri joukko valtioitten päämiehiä oli läsnä, myös USA:n presidentti ja Neuvostoliiton Leonid Breshnev. Jenkeistä laivattiin Suomeen 50 kappaletta erikoisvarusteltuja Chevyjä kokousvieraitten kuljetuksiin. Tarinan mukaan 47 oli käytössä, mutta kolme autoa oli varalla Hangon vapaasatamassa. Ne kolme jäivätkin Suomeen, kun muut autot palautuivat takaisin, todennäköisesti valmistajalleen GM-tehtaille. Yksi kolmesta kulkeutui uutena Joensuuhun Timosen autoliikkeelle.

Sieltä sen osti Aarne Luukkaisen pojista taksimiehenä toiminut Kalevi. Piirimyyjä opasti kertomalla näissä yksilöissä olevista rakennepoikkeamista. Esimerkiksi kampiakselit olivat normaaliversioita järeämmät. Siksi silloin kun moottori joskus tulisi peruskorjausikään, olisi syytä purkaa se etukäteen ja mitata koneessa olevat komponentit ennen kuin varaosia tilataan. Kalevi ajeli Impalalla Kiteen taksissa noin 400.000 km. Sitten sen osti lankomies yksityiskäyttöön. Isä-Aarne oli seuraava omistaja. Nyt hieno ja upean tarinan omaava yksilö on Luukkaisen Pentin autotallissa. Arvoa nostaa sekin, että tämä auto on säilynyt ainoana silloin Suomeen tuodusta erästä.

 

 

 85-vuotias päivänsankari on myös hanuristi.

PENTTI JÄI leskimieheksi kymmenkunta vuotta sitten, kun vaimo menehtyi vaikeaan sairauteen. Elämänuskoa antavat lapset ja lastenlapset. Erityisesti ukin mieltä lämmittää pojantytär Anniina Luukkaisen menestyminen. Kultainen Harmonikka-kisan voitto muutamia vuosia sitten on yksi osoitus suvun vahvasta musikaalisuudesta. Eikä miehen omakaan hanuri ole unohtunut nurkkaan. Hyvin löytyivät säveleet, kun hän pyynnöstä otti soittimen syliinsä.