Kiteenlahti - yhteisiä kouluvuosia muisteltiin lämmöllä

 

Kiteenlahden koulu toimi Havukkalanmäellä syksystä 1909 aina kevääseen 2006. Ensimmäinen koulunpitopaikka oli vuodesta 1905 vuokrahuoneisto Hovin Tiaisten talossa. Oma koulu kiteenlahtelaisilla oli siis kaikkiaan 101 vuotta. Tässä entisiä koululaisia on menossa katselemaan miltä ne tutut luokkahuoneet uuden omistajan käytössä näyttävät.

 

Kiteenlahtelaiseen koulunkäyntiin ja kylän muuhun historiaan liittyvät paikat tulivat uudelleen tutuiksi sunnuntaina 6. elokuuta. Entiseen kotikyläänsä kokoontui lähes satapäinen joukko kylän koulujen entisiä oppilaita. Tosin siinä joukossa oli mukana heidän seuralaisiaan ja kylässä elämäntyönsä tehneitä kiteenlahtelaisia.
     Bussikierroksella oli noin puolet mukaan tulleista. Retken aikana käytiin kylän näköalapaikoilla ja useissa muissa kohteissa. Ensimmäinen koulunpitopaikka Hovilla, "Rannan pohjukalla",  Metsäkosken mylly, sotilasmuistomerkit Mustalammin tienhaarassa, nykyisin Irja ja Risto Tornin omistama Emelin savupirtti ja keväällä 2006 sulkeutunut koulu Havukkalanmäellä, nostivat mukana olleiden mieliin monia ja osaksi haikeitakin muistoja. Siirtymätaipaleilla bussissa muistoja kertailtiin vielä vierustoverien kanssa.

 

Joukko on Metsäkosken myllyllä, missä omistajat Esko ja Taimi Tiainen kertoivat tarinoita myllyn ja voimalaitoksen historiasta. Vielä sotien jälkeen täällä oli myös raamisaha ja isännät jauhattivat Tiaisten myllyllä viljojaan. Nykyisin toiminnassa on enää voimalaitos, jonka tuottamaa sähköä hyödynnetään oman talouden energiatarpeissa.

 

 

Joukkoa Mustalammin tienhaarassa. Siellä sijaitsee kaksikin muistomerkkiä, jotka ovat pystytetty täältä jatkosotaan lähteneitten Pohjanmaan sotaveteraanien toimesta.

 

Joukko-osasto JR58:n taistelujen muistomerkki Kiteellä on varsin tuore, sillä se paljastettiin juhlallisin menoin kuluvana kesänä. Ajankohta oli 9. päivä heinäkuuta.

 

 

Irja ja Risto Tornin savupirtti on myös kotimuseo. Tässä pari kuvanäkymää sen monipuoliseen vanhaan esineistöön ( kuvat ylä- ja alapuolella).

 

Emelin talo on vanha ja aikoinaan sitä on lämmitetty savupirttinä. Taloon liittyy paljon kylänväen tuntemaa, osin mystistäkin historiaa. Siitä on todisteena lukuisia asiakirjoja ja muita dokumentteja, jotka ovat Tornin pariskunnan toimesta sidottu kirjaksi. Arvokasta perinteentallentamista sekin!

 

Rantakalalle kokoonnuttiin Partalan museopihapiiriin. Tarjolla oli Pentti Vanhasen taidolla valmistama lohikeitto. Entisiä kylän opettajia edusti siellä Kirsti Holopainen Pentti-puolisonsa kanssa. Omaan kotikyläänsä matkan suuntasi sunnuntaina joukkoa monista suunnista Kainuuta ja pääkaupunkiseutua myöten. Ikäjakauma oli melkoisen laaja. Kaksi vanhinta ovat tänä vuotena 90-vuotiaita.
    Lapsuuden lähinaapureina ja koulutovereina yhdessä kasvaneet Taimi Louhio ja Aune Lappalainen olivat tulleet muistelutapahtumaan Helsingistä ja Joensuusta. Pitkiä ajankaaria oli siinä, että niin Taimi kuin Aunekin ennättivät olla kylään opettajaksi syksyllä 1905 tulleen Eemil Nikkosen oppilaina useita vuosia. Opettaja Nikkonen kuoli syyskauden 1938 aikana. Lopun lukuvuotta aina kevääseen 1939 opettajana toimi Eemilin vanhin poika Teuvo Nikkonen, joka juuri äskettäin oli valmistunut Sortavalan seminaarista.

 

Kiteenlahden koululle rakennettiin vielä 1980-luvulla lisärakennus jossa on muun muassa käsityöluokka ja juhlasali. Pihapiirissä on entisiä oppilaita menneiltä vuosikymmeniltä.

 

Uudet omistajat ovat rakentaneet entisestä koulusta kotinsa ja samoissa tiloissa toimii heidän omistamansa antiikkitavaroiden liike ja verkkokauppa. Entinen Kenkkulan Tuula ja Notkon Martti ovat kuvassa etualalla.

 

 Entinen koulurakennuksen yläluokka on Sari Kokko-Muhosen ja aviomies Harris Muhosen perheen kodissa olohuoneena.

 

 

Kiertoajelu päättyi Partalan museopihapiiriin. Siellä oli jo odottamassa toinen mokoma tapahtumavieraita.

 

 

Säätiedot lupasivat päivälle jopa runsaita sateita. Tapahtuman puuhaajat olivat siltä varalta siistineet vanhan kivinavetan sisätilat juhlakuntoon. Lattia oli pesty, penkit ja pöydät pyyhitty ja valkoiset liinat laitettu paikoilleen. Onneksi lämmin kesäinen poutasää kesti iltaan asti. Tässä  rantakalavieraita on ruokailemassa pihakatoksen pöydässä.

 

 

Yllätysvieraana paikalle saapui opettaja Kirsti Holopainen, joka  oli 1980-luvun alusta Kiteenlahdessa opettajana yli kymmenen vuotta. Kuvassa hän on puolisonsa Pentin kanssa aloittamassa ruokailua Partalassa.

Varsinaiset muistelut tehtiin seurojentalolla. Vierasjoukon tarkka lukumäärä oli 90 henkeä. Se täytti salin miltei viimeistä paikkaa myöten. Valmisteltuja puheenvuoroja kuultiin puolenkymmentä ja kaikkiaan äänessä oli kymmenkunta entistä niin Havukkalanmäellä kuin seurantalolla ahkeroinutta koululaista. Muussa ohjelmassa kuultiin Tapio Matikaisen hanurinsoittoa ja Kalle Hartikaisen humoristinen esitys, joka perustui tunnetun nimimerkki Aapelin tekstiin.

 

Juhlavieraat mahtuivat juuri ja juuri tarjolla olleille istuinpaikoille Kahvikupit olivat valmiina pöydissä. Helmisen Aarnen ja Seijan mansikkamaalta pöytiin tuodut maistiaismansikat olivat kuin lämmin tervehdys kotikylän kesästä.

 

 

Ohjelma seurojentalolla alkoi Tapio Matikaisen soittamalla valssilla Nuoruusmuistoja.

 

 

Ensimmäinen koulumuistojensa kertoja oli tyttönimeltään Taimi Timonen, avioituneena nimellä Louhio.  Taimi täytti tänä kesänä 90 vuotta. Muisti oli silti kirkas, kun hän kertoi opintiensä alkuvuosista opettaja Eemil Nikkosen koulussa.

 

Entiset lähinaapurit, ikätoverit ja lapsuudenystävät Taimi Louhio ja Aune Lappalainen (etualalla) tapasivat vuosikymmenten jälkeen muistelutapahtumassa. Aune oli tyttönimeltään Toropainen. Ikätoverit tunnettiin Kiteenlahdessa nimillä Timolan Taimi ja Toroppalan Aune. Seisaallaan ja omia kouluvuosiaan Kiteenlahdessa muistelee Unto Pirnes, joka teki elämäntyönsä johtamistaidon kouluttajana. Olimme Unton kanssa pulpettikaverit oppilasvuosina koulun "yläluokassa".

.

Seurojentalon kahvitarjoilussa oli juhlan henkeä. Pöytiin katettuihin posliinikuppeihin tarjoiltu kahvi ja leivonnaisina tuoreet pullat ja  Kirsi Väistön leipomat täytekakut loivat vierasjoukon mieliin kotoisan tunnelman ja nostivat esiin muistoja vanhojen "hyvien aikojen" kyläjuhlista Kiteenlahdessa.
 

 

Omia koulumuistojaan toi Kiteenlahteen myös Irja Valtonen. Hän teki elämäntyönsä opettajana Kangasniemellä. Irja kertoi olevansa harrastekirjoittaja, joka useimmiten jättää työnsä tulokset pöytälaatikkoon. Täällä hän kuitenkin esitti kouluajoistaan kertovan runon joka on kopioitu tähän alle:

 

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

 



KOULUMUISTOJA KITEENLAHDESTA

 

Ida-mummon askelissa aloin koulutieni:

joen yli siltaa pitkin, sitten polku pieni.

Halttulasta aukes meille oiva kärrytie.

Heiveröisen matka siellä raskas ollut lie.

Kotvan jälkeen tuli vastaan synkkä kuusikko,

sitten koulu näkyikin, se Piiroomäki jo.

 

Tunti oli alkanut, kai siellä tavattiin.

Varovasti mummon kanssa ovi avattiin.

Opettaja , Lydia, hän tuli meitä vastaan,

mummo siinä esitteli yhtä lapsenlastaan.

Hirrestä ol´ luokan seinät, kaksoispulpetti,

Pönttöuuni nurkassansa kattoon sojotti.

 

Näin se alkoi opintaival vuosikymmeniksi,

vuoden päästä Salme-sisko koulukaveriksi.

Lienee mulla verissä jo silloin ope ollut

ja Salme usein koulutiellä neuvotuksi tullut.

Piiroomäen jälkeen vaihtui koulutalo suuri,

Korkean mäen huipulla se seisoi, tiedon muuri.

 

Opettaja Nikkosen mä muistan oikein hyvin,

hän usein meitä laulatti, opetti tiedonjyvin.

Ei ollut taksikyytejä, ei polkupyöriäkään,

me tallusteltiin yhdessä, ei yksin metriäkään.

Ei koulubussi kulkenut, ei huristellut taksi,

mut´ talven matka suksilla se tuli helpommaksi.

On koulu toiseks muuttunut, vempaimet monenmoiset,

mut`muistot kouluaikaiset lie nytkin samanlaiset:

on joku hyvä kaveri ja jotakuta karttaa

ja opettajat muistetaan, kai toilaukset tarkkaan.

Pääoma suuri meillä on, tää peruskoulu vapaa,

Tuskinpa missään muualla tällaista toista tapaa.
 

Kirjoitti Irja Valtonen (ent. Laasonen) elokuussa 2017

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

 

Ahti Ilvonen oli Kiteen koulutoimenjohtajana 1970-luvun alussa. Siihenkin aikaan Kiteenlahden koulu oli lakkautusuhan alaisena. Ahti kertoi  Helsingin matkasta, jonka tekivät kouluhallitukseen johtokunnan puheenjohtaja Eemil Malinen, koululautakunnan kiteenlahtelaisjäsen Mikko Timonen ja Ahti Ilvonen. Matkan tuloksena oli, että kouluhallitus otti kantaa että koulupiiriä ei tule lakkauttaa. Tuon matkan jälkeen koulu toimikin kylässä vielä yli 30 vuotta.

 

Leena Halttusen koulutie kulki Kiteenlahden Salolta mäkien yli Havukkalanmäelle. Tyttönimi vaihtui avioituessa Väistöksi. Myöhemmin Leena miehensä Hannun kanssa on tullut tunnetuksi vaiikapa Motora-kansantanssiyhtyeen tanhuajana. Yhteiskunnallista työsarkaa Leena on hoitanut Tohmajärven kunnallishallinnossa toimien siellä muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtajana. Leenalla oli kerrottavana omat muistonsa kouluvuosista ja lapsuudesta kotikylässä. 

 

Kalevi Hartikainen Puhossalosta oli tapahtuman "vieraileva taiteilija". Harrasteteatterimies esitti ansiokkaasti nimimerkki Aapelin tekstiin perustuvan humoristisen raportin, jonka pikkukaupungin korttelipoliisi tekee esimiehelleen, kun oli seurannut edellisillan kabaree-esitystä ravintolassa sekä epäilyttäviksi katsomiaan tapahtumia esityksen jälkeen.

 

 

Tähän tarinan loppuun sopii laittaa vielä muutamia kuvia seurojentalon yleisöstä. Tässä etualalla ovat Pekka Hakkarainen ja Raili Halttunen. Tyttönimellään Väistö Raili oli pulpettikaverini lukuvuotena 1949-1950.

 

Kuvaussuunta kohti näyttämöseinää. Otoksessa on monta omaakin koulukaveria.

 

 

Vielä kaksi näkymää tapahtuman yleisöstä. Kuvista ylä- ja alapuolella näkyy, että sali oli liki viimeistä paikkaa myöten täynnä (vihje: kun klikkaat hiirtä vaikkapa ekakuvan päällä, saat ne näkymään näytöllä isommassa katselukoossa).

 

Järjestäjille suitsutettiin loppupuheenvuoroissa kiitosta. Mukana ollut yleisö tietenkin on suurin tekijä onnistumiselle, mutta toki kiitokset lämmittivät kokoontumisen puuhaajia. Sää suosi tapahtumaa. Poutaa jatkui iltaan asti. Kun järjestäjät olivat raivaamassa paikkoja Partalassa illalla, tuli rankkasade, joka antoi hetkessä vettä lähes kymmenen milliä. Se ei tapahtumaa haitannut, jos ilmojen haltija järjestikin Partalanmäelle ilmaisen pihamaan pesun.
    Monia kuultujen kommenttien perusteella järjestäjille jäi mukava tunne siitä, että kotimatkoilleen  Kiteenlahdesta lähti nyt jo pilvistyvään sunnuntai-iltaan iso joukko päivän monipuoliseen antiin tyytyväisiä seniorikoulukkaita.

 

Karjalassa kun oltiin, tilaisuuden arvokas päätös oli Karjalaisten laulu.  Hyvä tapa on laulaa se seisaalleen nousten. Juhla on päätöksessä ja lähtö kotimatkalle edessä.