Syksyinen vierailu Inkerin kirkon juhlaan

Otsikkokuviksi sopinevat nämä kaksi otosta. Yläkuva on juuri avausvaiheeseen valmistuneesta uudesta Prisma-tavaratalosta. Suomalaisyritysten liikemerkit ovat yleisiä tämän päivän Pietarissa ja muuallakin lähialueella. S-ryhmälläkin on Pietarissa sekä hotelleja, että tavarataloja. Tämä uusi Prisma sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Viipurista Pietarin suuntaan.

Kun matkamme pääkohde oli nimenomaan Inkerin kirkon "päämaja" Keltossa, toinen otsikkokuva on sieltä. Messun lopussa olevan ehtoollisen asettamissanoja on lausumassa kutsujamme piispa Aarre Kuukauppi oikealla ja hänen vasemmalla puolellaan on avustajana nuorempi Inkerin kirkon pappi.

Kiteen Mieskuoro teki syyskuun 14-16. päivinä matkan Pietariin ja Kelttoon. Ryhmässä oli kaikkiaan yli 30 henkeä, joista laulajia oli parikymmentä, sitten osalla miehiä seurana olivat puolisot ja muutama muukin  kuoron ystävä oli joukossa. Kulttuurikaupunki oli ja on edelleen ehtymätön uusienkin elämysten lähde, mutta pääasiana oli tutustua Inkerin kirkon nykypäivään ja siihen, miten tähän on tultu. Kuoro oli Sortavalassa avustamassa messua keväällä 2007, kun siellä asetettiin luterilaiaen kirkon virkaan venäläissyntyinen kirkkoherra, nuori isä Anton. Silloin juhlassa virkaansiunaamisen tehnyt Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi esitti kuorolle vierailukutsun tulla tutustumaan Kelttoon kirkon päätoimipaikkaan, pappisseminaariin ja uuteen kirkkoon, jotka kaikki sijaitsevat siellä, tarkemmin Kolpinon kylässä. Yllä oleva kuva otettiin Tali-Ihantalan taistelujen muistomerkistä, kun joukko oli jo paluumatkalla sunnuntaina 16.9.2012.

Liput liehuvat, Venäjän lippu, Inkerin lippu ja Inkerin kirkon oma viiri. On uuden kirkon 20-vuotisjuhla. Vuonna 1992 saatiin valmiiksi suurelta osin suomalaisen rahoitusavun  turvin komea uusi kirkko. Arkkitehtisuunnittelukin on Suomesta, sillä kirkon on piirtänyt arkkitehti Pentti Kärki Joensuusta.

Lippukuva kohti sinitaivasta ja seesteisiä poutapilviä

Hotellin parvekkeelta otettu kuva kohti Nevaa ja rannan valtaväylillä kulkevaa liikennettä. Kaupungin yleisilme on kovasti siistiytynyt sitten neuvostovuosien. Voisi melkein sanoa, että kaupunkikuva alkaa muistuttaa mitä keskieurooppalaista metropolia tahansa.

Kelton kirkon alttaritaulu on seitsemän metrin korkuinen lasimaalaus.

Kantavina rakenteina ovat Suomessa valmistetut liimapuupalkit. Vaalea puu lisää sisätilojen valoisuuden tuntua ja on muutenkin upea materiaali kirkkosaliin, jossa on istumapaikkoja 300-350 sanankuulijalle.

Väliin yksi näkymä eräästä Pietarissa sijaitsevasta kirkosta. Kiteen mieskuorona olimme jo 15.9. lauantaina vierailulla ja päivällisellä Pyhän Marian kirkossa Pietarin keskustassa. Sinnekin kirkko saattiin kunnostettua Suomen Kirkon Keskusrahaston avulla. Se taas tuli mahdolliseksi, kuin presidentti Jeltsin palautti ukaasillaan kaikki Neuvostoliiton aikaan valtiolle otetut kirkkorakennukset maa-alueineen,  ne aikaisemmin omistaneille kirkkokunnille. Pyhän Marian seurakunta ei maa-alueiden osalta ole voinut ottaa alkuaan sille kuulunutta kokonaista korttelia itselleen, sillä alueella on paljon myöhemmin rekennettuja liike- ja asuinkiinteistöjä , eikä niiden lunastaminen ole Inkerin kirkon voimavaroilla mahdollista.

Kivierämaa tarvitsee keitaita. Siksi tässä kuvassa on "välipalana" perisuomalaisia mustikoita elokuussa 2012 kotinurkilta löytyneinä.

Lähes parasta metsän antia ovat monen mielestä juuri aromikkaat puolukat. Tässä sellaisia on puhelimen kameralla tallennettuina perin kauniilla sammalta ja jäkälää kasvavalla metsäpohjalla.

Palaamme jälleen Kelton kirkon 20v. juhlaan Kolpinossa. Paikallinen kirkkokuoro esiintyy viehättävän johtajansa ja kirkon urkurin, Maria Väisän johdolla.

Oma joukkomme sai useaan kertaan esiintymisvuoron. Lauloimmehan jo lauantaina Pyhän Marian kirkossa ja sunnuntaina Keltossa kolmeen eri kertaan; Messun lisäksi avustimme ehtoollisen viettoa ja saimme vielä yhden esiintymisen varsinaisessa vuosijuhlassa.

Jumalanpalveluksen ja  juhlan välillä oli yhteinen riuokailu. Kun kirkko oli ääriään myöten täynnä jo jumalanpalveluksessa, kansaa ruokittiin seurakuntasalin lisäksi ulkosalla. Tässäkin joukossa istuu useita Kiteeltä tulleita vieraita.

Silmätäänpä välillä nyt hetken tyhjään kirkkosaliin. Kelttoon oli juuri saatu uudet urut ja sekin oli juhlapäivän eräs ilonaihe. Nyt voidaan tarpeen mukaan valita tilaisuuteen sopiva soitin, sillä aikaisemmat urut mahtuvat jatkossakin olemaan paikallaan salin toisella seinustalla. Uudet urut toimivat digitaalitekniikalla ja kokoonsa nähden soittimesta löytyy vakuuttava määrä äänikertoja ja soundeissa runsaasti variaatioita urkurin taitojen niin salliessa.

Kotiinlähtö on mielessä. Nyt jo väljemmässä  ruokapöydässä istuvat oikealla Kiteen Mieskuoron johtaja Hannu-Heikki Hakulinen vaimonsa Erikan kanssa. Toisella puolella pöytää lähimpinä ruokailevat Martti Tiainen ja Seija Timonen, hekin oman ryhmämme jäseniä. Kotimatka alkoi pian. Kiitokset vielä jälkikäteenkin meistä huolehtineille Merja Kramsulle Pyhän Marian kirkon tiloissa Pietarissa sekä hyvän päivällispöydän meille valmistaneille emännille siellä. Hyvänä muistona on meille myös kuoronjohtaja, urkuri ja Kelton kirkon sihteeritehtäviä hoitava Maria Väisä, hänen sydämellinen ystävällisyytensä!  Kiitämme vielä erikseen Inkerin kirkon piista Aarre Kuukauppia, sillä juuri hanen viiden vuoden takainen ystävällinen kutsunsahan meidät tälle matkalle toikin!