Kuvassa on Kiteen Osuusmeijeri 1930-luvun alussa. Konehuone ja höyrykattila ovat vielä kivimeijerin sisällä, mutta sen takana on jo raamisahan vaatima puinen lisärakennus.¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Kiteeläinen kotiseutuväki on vuosikymmenten ajan kantanut huolta Meijerinrannan historiallisen miljöön säilyttämisestä tuleville sukupolville muistona oman pitäjän osuustoimintapohjalle syntyneestä teollisuudesta. Puhoksen Konepaja hiipui 1800-1900-lukujen taitteessa. Metalliteollisuus Kiteellä olikin ollut jokseenkin täysin sen yrityksen varassa. Maataloutta lähempänä olevalla meijeritoiminnalla täällä oli perinteitä yksityisen yrittäjän P. Kankkunen Oy:n hoitamana jo vuodesta 1876.
¤
Valistunut kiteeläisvaikuttaja ja kansanedustaja Akseli Brander puuhasi Kiteelle useita osuustoiminnallisia yrityksiä. Ensimmäinen oli Kiteen Osuusmeijeri, jonka toiminta alkoi vuonna 1906. Myöhemmin perustettiin Kiteen Osuuskauppa ja osuuskassoja, jotka alkuun toimivat pieninä kyläkassoina, mutta koottiin suurelta osin jo ennen toista maailmansotaa yhdeksi pitäjän kattavaksi osuustoimintapankiksi nimeltään Kiteen Osuuskassa.
¤
Kiteen Osuusmeijeri ajautui talousvaikeuksiin 1960-luvun alussa. Maidonlähettäjät syyttivät hallintoa kannattamattomasta sahaustoiminnasta ja siihen liittyneestä riskejä sisältäneestä ulkomaankaupasta. Lopullinen fuusiopäätös tehtiin vuonna 1963. Joensuun Ympäristön Osuusmeijeri-nimellä Kiteellä jatkettiin toimintaa meijerialueen uudemmassa toimitilassa, maidonkeräilyasemalla. Kun maidon pystökeräilystä luovuttiin 1970-luvun taitteessa, tilasäiliömaitoa alettiin kuljettaa suoraan Joensuuhun.
¤
Saha oli vuokrattu jo fuusiovaiheeessa yksityiselle ja lopulta jo vanhanaikaiseksi jäänyt laitos purettiin. Jäsenten tarvitsemaa leipä- ja rehuviljan jauhatusta ja tuottajamyyntiä varastoineen jatkettiin myllyssä. Alueella uusimpana rakennuksena ollut maidon vastaanottoasema yläkerrassa olleine työmaaruokaloineen jäi tyhjäkäynnille ja palveli sitten pari vuosikymmentä liiketilana. Viimeisiä vuokraajia oli Keskusosuusliike Hankkija, jolla oli meijerin tiloissa maatalousmyymälä vielä 1980-luvun lopulla.
¤
Meijerin alue nousi otsikoihin kesällä 2008, kun ilkivaltaisesti sytytetty tulipalo tuhosi kivimeijerin kattorakenteet ja aiheutti savuvahinkoja jäljellejääneisiin rakennuksen osiin. Sivurakennuksessa olevaan konehuoneeseen pääsi rakennusten välisen yhdyskäytävän kautta paljon myrkyllisiä savukaasuja. Niiden vaikutuksesta siellä edelleen oleva historiallisesti arvokas höyrykone alkoi kiihtyneen korroosion takia edelleen rapistua.
¤
Meijerin alue ja sen kiinnostava historia nostettiin hyvin aiheellisesti esille kohta tulipalon jälkeen, nyt eritoten siksi, kun Meijerinranta kiinteistöineen oli juuri äsken siirtynyt Kiteen kaupungin omistukseen. Kiteeläiset kotiseutuharrastajat ovat todella iloisia siitä, että nyt perustettu Meijerinranta-hanke antaa toivoa yhteisen kulttuuriympäristömme uudesta noususta. Hankkeen vetäjäksi nimitetty maisteri Heli Hirvonen kokosi lauantaina 19.2.2011 koolle keskustelijaryhmän ideoimaan Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskus-hankkeen jatkoa.
¤
Tämän tekstiosuuden jälkeen on liitetty kymmenkunta valokuvaa meijerinrannan aikaisemmasta historiasta ja osaksi myös nykypäivästä, eilinen kokouslauantai niihin lukien:
¤
Tämä valokuva on otettu Kiteen Osuusmeijerin 50-vuotisjuhlien aattona 1950-luvun puolessa välissä. Kaikesta kuvaan tallentuneesta, tässä tapauksessa erityisesti lautatarhalta, uhkuu toiminnan henki.
Tämä näkymä on Kiteenjärveltä meijerin alueelle. Taustalla ovat ison pappilan rakennukset ja kuvan vasemmassa reunassa näkyvät Lojanderin talo ja nahkurinverstas. 
Järvenjäältä otettu kuva on jokseenkin samansisältöinen edellisen otoksen kanssa. Pakkassäässä korostuvat meijeristä nousevat höyryt ja konehuoneen höyrykattilan piipusta kohoava savu. 
Talvinen kuva tämäkin. Etualalla näkyy höylätyn puutavaran varasto, rimapinoja odottamassa hiilenpolttoa ja suuri sahanpuruvuori.
Meijerikköjä pienellä tauolla kivimeijerin seinustalla. Edessä on mustavalkoisten meijerikuvien omistaja ja käyttöömme luovuttaja, toisen polven konemestari Rauno Rintanen. 
Meijerisalissa oli maidon pystökeräilyn vuosina mm. kaksi suurta separaattoria ja tehokas levypastööri maidon "iskukuumennusta" varten.
Marraskuussa 2009 otetussa kuvassa näkyy meijerin konehuoneessa oleva 120 hv:n tehoinen venttiilihöyrykone. Ikävä kyllä, otoksessa näkyy myös tulipalon jälkeen alkanut nopea rapistuminen.
Yksisylinterisen höyrykoneen männänvarsi ja -sylinteri ovat kauttaaltaan ruosteen peitossa. Nyt arvokkaan veteraanin pelastamiseen on saatu uutta toivoa. 
Meijerin autonkuljettajia, konehuoneen ammattilaisia, korjaamomiehiä ja sahan väkeä on tässä koottu yhteiseen potrettiin. Ajankohta oli 1940-1950 lukujen vaihde.
Tämä kuva on otettu konttoriväestä ja meijeriköistä. Vuosiluku oli todennäköisesti 1955. Seisomassa toisena vasemmalta on konemestari Onni Rintanen ja hänen oikealla puolellaan isännöitsijä Heikki Ikonen.
Vientisahauksen vuosina otettu kuva. Vasemmalla istuu sahanhoitaja Lasse Tapaninen ja lasin takana oikealla oleva henkilö on isännöitsijä Ikonen.
Lauantaina 19.2. otettu kuva kuva on Kiteen evankelisen kansanopiston Aurinkosalista. Projektin päällikkö Heli Hirvonen esittelee hanketta.
Tilaisuuden yleisöä. Edessä vasemmalla Joensuun taitokorttelin johtaja Petra Karjalainen, hänestä oikealle Kitee-Seuran pj. Heikki Pirinen ja Kuopiosta tullut vieras, sikäläisen Pro Mylly-hankkeen puuhamies Niila Tamminen.
Saksasta tullut vieras oli taiteilija ja graafikko Katharina Benkwitz. Hän kertoi Saksaan pienelle Wacken-nimiselle paikkakunnalle syntyneestä Euroopan suurimmasta hevi-metal -musiikkitapahtumasta: Wacken open air- konserttiin on viime vuosina kokoontunut jopa 140.000 kävijää. Silti tämän kulttuuritapahtuman kasvu jatkuu edelleen.Meijerinranta-hanke sai Wacken-kokemuksen pohjalta tulleella näkemyksellä vahvaa kannustusta: Saksalaisvieras näki alueella olevan potentiaalia jopa kansainvälisten mittojen taide- ja kulttuuritapahtumien näyttämöksi ja paikallisen taitojen osaamisen arvostetuksi keskukseksi. Esillä oli myös tiivis integrointi Hutsin urheilukeskukseen. Kaupungin edustaja kertoi suuniteltavan jopa kahdella alikukulkutunnelilla varustetun kävelytien rakentamista Meijerinrannasta Hutsiin.
¤
Katharinan yhteydet Suomeen syntyivät Nigthwish-fanina internet-maailmassa. Samalla tavalla on syntynyt kontakti myös yhtyeen isähahmoon, Plamen Dimoviin. Taiteilja oli tällä Kiteen vierailullaan vieraana myös Dimovien perheessä. Ylläoleva Tuomas Holopaista ja Plamen Dimovia esittävä kuva on poimittu Katharina Benkwitzin piirroksista hänen nettisivuiltaan Capitana Art Vermilion-osoitteessa.
Saksalaisvieras on laatinut viime vuonna kannet Pajari-näytelmän CD-levyyn, jolla kuullaan Plamen Dimovin siihen säveltämää musiikkia. Kiteeläisystäviensä innoittamana hän oli mukana näytelmän ensi-illassa Kiteesalissa syksyllä 2010.
Katharinan suunnittelema levyn kuori kertoo englanninkielisessä tekstissään vanhasta kiteeläislegendasta: Vapaa käännös puhuu Pajarista nimellä "punainen parooni".
Meijerinranta-hankkeen avaustilaisuudessa ollut kiteeläisyleisö koki hienona asiana Katharina Benkwitzin kertomuksen taiteilijalogonsa historiasta: Eräs sen monivivahteisen symboliikan aihe on jo nimessä Capitana.art. Esi-isissä ollut merikapteeni on mukana niin nimessä capitana, kuin logossa näkyvänä laivan ruorina. Ruori muistuttaa suuresti Kiteen kuntavaakunaa. Alkuun se oli pelkkää sattumaa ja ruorin takana oleva värikenttä oli silloin kauttaaltaan punainen. Väritys muuttui, kun tuttavuus, jopa ystävyys Nigthwish-yhtyeeseen, sen Tuomas Holopaiseen ja "isään", Plamen Dimoviin, syntyi. Kiteen vaakuna antoi sittemmin kimmokkeen siihen, että logoa kaunistavat nyt Karjalan värit, punainen ja musta. Sitä erikseen kysyttäessä Benkwitz kertoi tuntevansa näiden kahden värin symboliiikan karjalaisen kansan elämään kuuluvan ilon ja surun ilmentäjinä.
Innostusta ja uskoa Meijerinrannan tulevaisuuden puolesta leijui lauantaina vahvasti ilmassa ja etenkin puheeenvuorojen sisällössä. Ehkäpä jatkossa nähdäänkin alueen nousu uuteen kukoistukseen. Toivokaamme sitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti