Keväisen kesän kaunistaja Pajapellon nurkan mökin pihassa on pilvikirsikka. Tässä se kukkii keväällä 2022 ja nyt syksyyn päästyä korkeutta on sille tullut reilu metri lisää.
Kesään mahtuu tapahtumia. Pajapellon nurkasta katsoen siihen on kuulunut vanhan miehen raihnaisuuden tuomaa ja leikkausten siihen lisäämää toipilaan elämää. Sairaalakierros päättyi toukokuussa, mutta kahden kyynärsauvan antamaa tukea tarvittiin kesäkuun loppuun. Yhdellä sauvalla lääkäri ohjeisti yrittämään siitä eteenpäin. Nyt alkaa olla aika heittää sekin sivuun, vaikka täysin kivutonta liikkuminen ei vielä olekaan. Yritykset sienimetsässä liikkumiseen tarvitsevat vielä sauvaa avukseen, vaikka kivisessä ja mättäisessä maastossa liikkumisessa on sittenkin vielä omat ongelmansa. Mutta jospa se tästä pikkuhiljaa alkaisi taas sujumaan.
Tapahtumia, kuten alussa sanottiin, on silti ollut. Oma kiinnostus perinnekoneisiin on saanut käymään monissa sessioissa. Kiteen Puhos, Riihijärven maalaispäivä ja viimeksi Nurmeksen Vanhat Vehkeet tulivat käytyä paikanpäällä tarkoin katselemassa. Ulkomaillekin uskallettiin, kun 15-19.8. olimme bussimatkalla Baltiassa. Kohteina olivat Tallinna, Haapsalu, Hiidenmaan saari ja Saarenmaa. Kuressaaressa majoitumme Meri-hotelliin kahdeksi yöksi. Muutamia kuvia kesän kulusta tässä alempana. Ehkä syksyn saapuessa tähän ukon blogiin jaksaa kirjoitella taas enemmän.
Ensimmäinen kuva palauttaa mieleen oman mansikkamaan. Se on tarkoitus jo kyntää nurin, mutta runsas kukinta sai mielen muuttumaan. Mansikoita tuli oma tarvis ja jouduimme vielä kerran rakentamaan työlään verkkosuojauksen räkättejä varten.
Eräs pieni parannus oli aurinkosähkön ottaminen kesämökille. Kenno on pieni, noin 160 Wattia, mutta hyvin sen akkuun antama tehovarasto on mökkiläisen tarpeisiin riittänyt. Se on kooltaan 120 A.
Motskari on ollut huilimassa, kun lääkärit ovat sen vaaroista varoitelleet. Riihijärven maalaispaivään sillä sentään uskaltauduin.
Janeron Pentti Hurskainen oli laitellut Super Dextan varsin hienoon kuntoon. Tässä yllä ja alapuolella on muutamia otoksia työn tuloksesta.
Kari Monosen 500-kuutioinen, 2-sylinterinen Sunbeam S7 on todella hienosti entisöity. Ajokki kuvattiin Puhoksen perinnepäivillä. Uutena se oli potoskavaaralaisten veljesten Oiva ja Veikko Juvosen omistuksessa. Vuosimalli on 1952, joten ikää tällä upealla britillä on jo 70 vuotta.
Teijon Tehtaat oli aikanaan eräs johtavista maatalouskonevalmistajista Suomessa Sen mallisto oli varsin laaja. Tässä oleva valmiste on oikeastaan siroksikin kutsuttava kaasutinmoottori. Hurskaisen Kallen avulla sen valmistajaksi kuitenkin selvisi jenkkitehdas Delco-(Remy?). Laite on nimittäin valaistussähkön tuottamiseen tarkoitettu Delco Light, joka oli ilmeisesti ilmajäähdytteinen ja täydellisimmät versiot olivat varustettu kuorman ohjaamalla automaattikäynnistyksellä Suomessa tutumpien Lister-aggregaattien tapaan.
Vanhempaa tekniikkaa edustavat nämä Eero Tiaisen Ford A-malli 1920-luvun lopulta ja Opel-kopiona Neuvostoliitossa valmistettu sodanjälkeinen piikkinokka-Mosse.
Kuljettajan "työpöytänäkymä". Fordin A-mallissa.
Puhoksessa oli paljon tavaraa myös rompetorilla
.
Aamupäivän yleisöä ja moottoreita lauantaina. Perinnepäivät 2022.
.
Heikki Arpisen Zetor 25A uhkuu voimaa 1950-luvulta.
Yleisöä ja moottoreita tässäkin. Puhos 2022.
Teijon Tehtaat edustettuna näissäkin kuvissa. Alempi peräti dieselkoneena.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Nyt ollaan jo Nurmeksessa. Kentällä oli lukuisia nätisti entisöityjä veteraaniautoja.
Paikallinen viljelijä Ylä-Karjalasta oli saanut jenkkien uustuotanto-osien kauppiaita hyväksi käyttäen entisöidyksi tämän hellyttävän pienen 1940-luvun mallia olevan Farmall Cup-traktorin.
Porsche on on saksalainen traktorimalli, jota Hankkija tioi maahan 1950-luvulla- Alkuaan merkki tunnettiin Allgaierina, mutta nimi muuttui sitten Porscheksi. Myöhemmissä yritysfuusioissa tuotemerkki katosi.
Willys Whippet m.1927 edusti vanhimpia ikäluokkia Nurmeksen tapahtuman esillepanoissa.
Vuonna 1962 olen tullut mukaan Kiteen mieskuoron laulajiin. Nyt 60 vuotta myöhemmin juhlistimme pesisottelua heinä-elokuun vaihteessa rantakentällä.
Elokuun 14. päivänä Kankaalassa aloitettiin ohran puinti. Ensimmäisenä teriin jouitui Pajapellon mökin tontilla kasvanut laiho.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Ja Viroon:
Viron matkalta. Saarenmaan eteläisin kärki on pitkä Sörvenniemi. Paikallisesti se tunnetaan nimellä Sääre. Täältä lähtivät viimeiset saksalaisjoukot vuonna 1944 pakoon kohti Riianlahtea ja Saksaa. Paikalla on nykyisin matkamuistomyymälöitä sekä tämä komea majakka.
Autolauttaa odotellaan jollakin Viron saarista, joita tuli tutuksi useampiakin.
Muhun saaren talonpoikaismuseo oli eräs nähtävyys- ja ruokailupaikka alkavalla paluumatkalla, torstaina 18.8.
Kuumaa oli, joskus piti ihan laskeutua istualleen ja hiukan lepäilemään Muhulla luonnon helmassa.
Ryhmämme jäseniä aamiaisella Viru-hotellissa perjantaina 19.8.2022.
Virossa oli aiemmin käytössä paljon olkikattoisia rakennuksia. Puimurien aikana pitkät lyhdeoljet ovat loppuneet, mutta meriruoko korvaa mainiosti tuon puutteen. Kuvan yläreunassa näkyy katonlape ja ruokoladonta sen päällyksenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti