perjantai 19. marraskuuta 2021

Yhden vuoden litviikki

 
 
 
 
Vuosi on vierähtänyt. Marraskuussa 2020 aloin todenteolla puuhata kirjaa Brittien dieselit ja Charles Chapman.
Vaiheita on täälläkin kerrottu, joten siitä ei enempää. Kiitoksia on annettu monelle puuhassa auttaneelle. Dieselit-kirja oli kolmas tietoteos myös Pajapellon ukko-nimeä käyttävälle harraste-freelancerille.
Tässä ensimmäisessä kuvassa ovat kaikki koviin kansiin päätyneet kirjani. 2005 marraskuussa ilmestyi Kiteen Mieskuoron 100v.- historiikki. 2012 tuli painosta 350-sivuinen Kiteenlahti-kyläkirja. Huhtikuun alussa 2021 alettiin myydä tätä viimeistä - Dieselit- teosta. Nyt senkin painos alkaa olla lopussa - vain muutamia kymmeniä kirjoja on enää myymättä. Alemmassa kuvassa on tämä viimeinen aikaansaannos.
 
 
 
 

 
Blogejani seuraaville on tuttu asia, että eräs lemmikkikasveistani on keväällä  lyhyen ajan kukkija, pilvikirsikka. Pitihän sitä menneenä keväänäkin seurata. Nopeakasvuista puuta ovat kohdanneet myös vastoinkäymiset, mutta nyt ollaan taas tässä vaiheessa.

 

 
 Toukotyöt eivät jää entiseltä viljelijältä unohduksiin - mukana pitää olla - vaikkapa katseella seuraten. Tässä perustetaan kotitilan pellolla nurmea toukokuun alussa 2021.
 
 
 

Dieselit-kirja tuli kesän mittaan huomioiduksi monissa maatalous- ja konealan lehdissä. Paikallislehti Kuhmossa julkaisi tämän arvioinnin 2.7.2021.
 
 
 
 
 Toukokuuta 2021. Tässä kolme kuvaa omavalmisteisen pilkekoneen kanssa tehdyistä polttopuuhommista. Pöllit olivat järeitä. Läpimittaa oli jopa yli 60 senttiä Hyvin ne halkesivat naapurikylässä asuvan kaverin "rantteella". 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 Ensimmäiset mansikat kypsyivät juhannuksen tienoilla. Oma mansikkamaa on tuottanut satoa jo kymmenkunta vuotta. Ensi kesänä täältä vielä poimitaan näitä herkkuja, mutta sitten pitää etsiä uusi paikka pienelle viljelmälle. 
 
 

 
Jokakesäinen matka Savonlinnan torille on välttämätön ohjelmanumero. Lörtsykahvien juonti ja torin muu tunnelma on aina uudelleen koettava. Näin tapahtui menneenä kesänäkin.
 



 
 
Sadonkorjuuta on monenlaista. Kaksi kuvaa luonnontuotteista. Puolukkavuosi tämä taakse jäänyt kesä oli aivan uskomaton - jo toista kertaa peräkkäin.
 

                                           
                                            
Sieniäkin saatiin vähintään omaan tarpeeseen. Ikävää vain, että muutama vuosi sitten saatu kihti rajoittaa sienten käyttöä ruokapöydän herkkuina.
 
 

 


 
 Puinnit joutuivat ajallaan. Hellekesä tyrehdytti viljojen kasvun. Arvioitten mukaan satotaso jäi laajoilla alueilla noin puoleen normaalivuosista. Niin oli asia Kiteelläkin. Näillä eväillä täytyy kuitenkin seuraavaan satokauteen sinnitellä, toivottavasti sitten saadaan taas normaalit tulokset.


 
 
Siinäpä katsausta menneestä kesästä tulikin "piisalle" asti. Nyt elämme jo kaamosta ja ajatukset joulun odotuksesta täyttävät mielen.
 
Mutta omana viestinäni  vielä pieni asia: Erittäin hyvä joululahja perheen miesväelle tämä jutun alussa kerrottu monipuolinen Dieselit- kirja todellakin on. Painos on jo hyvin vähissä, mutta kiireisimmät ostajat ehtivät vielä kirjan saada. Postimaksut ovat syyskuun alussa taas nousseet, silti toimitan viimeiset kirjat helposti-paketteina tilaajan kirjelaatikkoon tai kirjeluukkuun entisellä hinnalla. Paketti on pehmustesuojattu, joten lähetys tulee ehjänä perille. Uutta painosta ei oteta, siksi uskon että kiiteltyä kirjaa pidetään pian arvoteoksena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti