Kyläparin Myllytetatterissa on vahva osaajien joukko

Vuosikymmenet Keski-Karjalassa on opittu odottamaan alueen monien kesäteattereiden esityksiä.  Jäntevää työtä on tehty myös Potoskavaarassa Kyläparin Myllyteatterissa. Kun esityksiä on kertynyt jo paljon, ongelmaksi on alkanut nousta hyvien käsikirjoitusten puute. Tämäkin teatteri on siinä pulassa joutunut turvautumaan jopa ohjaajaansa Tarja Jänikseen. Toki hänen kynällään on luotu onnistuneitakin juttuja.
 

 

Kehittämiskonsultti Hemmo Huitura (Hannu Väistö) esittelee kylän kehittämisnäkymiä tilanteessa, jossa näytelmän henkilöt ovat täysilukuisina paikalla.
 

KESÄ 2019 on menossa ja Myllyteatterin näytelmä Kesäkeikka oli ensi-illassa tiistaina 9. heinäkuuta. Sää oli sadepäivän jälkeen viileä ja se saattoi karsia osan katsojajoukosta. Silti 70-80 teatterinystävää sai nauttia jo ensi-illassa onnistuneesta esityksestä. Uimaharjulaisen harrastajakirjoittaja Liisa Heiskasen käsikirjoitus on mainio. Juonessa on käänteitä, replikointi sopivan iskevää ja tekstiin hyvällä maulla istutettu huumori sopii karjalaiseen "pirtaan".

JUONI on aiemminkin keksitty: etelän maalikylistä peräisin ollut epämääräinen pariskunta tulee olutbaarissa keksittyine tavoitteineen "sattumalta" tuohon pieneen syrjäkylään, jossa tosin on kaunis järvi rakentamattomine rantoineen ja poikamiesisäntä, jonka tukkimetsässä humisee julmasti komeita sahapuita. Tuota poikamiesisäntää tulee kirjeenvaihtoilmoituksen perusteella jahtaamaan muodokas daami, jota esittää mainiolla paneutumisella Myllyteatterin pitkäaikainen näyttelijä Liisa Purmonen. Huijariparin mies, siviilissä Hannu Väistö, on kehitellyt itselleen kehittämiskonsultin roolin saapuessaan hänkin omine suunnitelmineen samaan neitseelliseen kylään.

VÄLIAIKOINEEN yli kaksi tuntia kestävässä esityksessä roolihenkilöitä on kaikkiaan täysi tusina. Juonta ei sovi liikaa paljastaa, mutta monia hyviä osasuorituksia nähdään vaikkapa tuon kuvitteellisen kylän naisten roolitöissä. Nimistä voi mainita jo esillä olleen Liisa Purmosen lisäksi Arja Havukaisen kuntohoitajana, vauraan talon tytärtä esittäneen Marja Leinosen, leskiemäntänä näytelleen Kaisu Kiiskisen  ja myös mökin leskeä esittäneen Ulla Saarisen roolit. Tuppuran mummo, alias Sohvi Mikkonen on roolissaan näytelmän vanhin nainen ja jo kuoleman kielissä. Tosiasiassa henkilö on iältään gallerian nuorimmasta päästä. Asia ei varsinaisesti häiritse. Rooli on repliikkien määrältään näytelmän pienimpiä, mutta oiva paikka hankkia kokemusta tuleviin haasteisiin.

Kyösti Kukkura (Esko Juvonen) kahden naisen pyörityksessä. Vasemmalla etelän houkutin Satu Seppä (Liisa Purmonen) ja oikealla se "oikea", Armi Kantti, kuntohoitaja (Arja Havukainen). Niveliään poteva isä Kalle Kukkura (Timo Saukkonen) seuraa tilanteen kehittymistä (kuva: Mervi Venäläinen).

HYVÄ KÄSIKIRJOITUS ja oivaltava ohjaaja ovat pystyneet luomaan näytelmän sisälle monta hyvin onnistuneeksi sanottavaa kohtausta. Tavoiteltua poikamiesisäntää esittävä Esko Juvonen tekee vahvan näyttelijäsuorituksen. Hänen ja somaksi mielitietykseen nousevan Arja Havukaisen hellittelykohtaus näytelmän loppupuolella on hyvällä maulla toteutettu, jopa kauniiksi luonnehdittava detalji, joka jättää katsojalle hyvän mielen. Kesäteatteria voidaan tehdä muutenkin kuin navanalushuumoria viljelemällä.

VIELÄ PITÄÄ mainita puusepät, pienellä pick-upilla huristeleva Pertti Purmonen ja hänen oppipoikansa, napakalla otteella roolinsa läpi vienyt pikkupoika Iiro Rahunen. Hyviä näyttelijöitä molemmat.

Siitä vain Kyläparin Myllyteatterin tuleviin esityksiin, vakuutan ettette tule katumaan!