Neljän vuoden blogihistoriaa

Hieman yli neljä vuotta siten, tarkasti 3.3.2009, kirjoitin ensimmäisen blogini otsikon Pajapellon nurkasta-alle. Kimmoke asiaan tuli silloin äsken perustetun verkkolehden Keski-Karjalan Neloset-puuhamiehiltä. Aikaisemmin tutut Esa A. Luukkainen ja Erkki Jormanainen asiaan yllyttelivät ja samalla avasivat itselleni näkymän täysin uuteen maailmaan blogikirjoittajien parissa. Sitä ennen hädin tuskin tiesin, mitä sanat blogi tai bloggaaja ylipäätään tarkoittivat. Alkuun innostus oli suuri, maaliskuussa 2009 syntyi kymmenlukuinen määrä juttuja, patoutunutta tarvetta kerrontaan oli siis ollut uinumassa. Nykyisin blogikirjoituksia syntyy enää harvakseltaan, hyvä jos keskiarvo on hieman enemmän, kuin yksi kerta kuukaudessa. Oma blogi on antanut mahdollisuuden hyödyntää eläkevuosina virinnyttä valokuvausharrastusta. Monilta matkoilta ja retkiltä kertynyttä kuva-aineistoa on päätynyt elävöittämään blogikirjoituksia. Monilla blogisteilla on kymmenittäin rekisteröityneitä seuraajia. Ilmiö perustuu suurelta osin vastavuoroisuuteen: Puolin ja toisin kommentoidaan toistensa kirjoituksia, jopa monin kymmenin kommentein yhtä kirjoitusta kohti. Itselläni kun tuo sarka on jäänyt kesannolle, kommentteja on ollut vähän. Lukijoita sen sijaan on ollut ilahduttavasti. Siksi tässä muutamia tilastolukuja: Kokonaismäärä katseluissa on tällä hetkellä hieman yli luvun 32.000. Lukijoitten tilasto kertoo katseluluvuista, että suomalaisia tuosta joukosta on tilanteessa 9.3.2013 29.817. Jenkeistä katseluja on 1079, Venäjältä 405, Ruotsista 188, Virosta 155, Saksasta 145, Ranskasta 100, Espanjasta 65, Britanniasta 62 ja Kanadasta 59. Lyhyemmissä tilastoissa ovat olleet mukana mm. Italia, Bulgaria, Valko-Venäjä, Ukraina, Balkanin pienet valtiot, Etelä-Amerikka ja Afrikan valtiot, kuten Kenia ja Etiopia. Myös australialaiset ja Uuden-Seelannin lukijat ovat joskus sivut löytäneet. Kokonaisuutena tilastointitapa sisältää myös virheen, sillä se ottaa luvussa  huomioon vain sen kirjoituksen, joka ensimmäiseksi kullakin lukukerralla avataan. Tavallisesti kävijä kuitenkin samalla kertaa silmäilee useampia blogitekstejä. Sillä perusteella on pääteltävissä, että luettuja kirjoituksia lukijamääränä on tilastoituneita huomattavastikin enemmän. Palautetta tulee harvakseen: eräs ranskalainen, 42-vuotiaaksi itsensä kertonut daami, lähestyi jopa sähköpostilla pari vuotta sitten ja esitti lähempää tuttavuutta perustellen: "kirjoitustesi perusteella uskon, ettet ole paha ihminen"! Helppo moinen tunnustus oli sillä tuntemuksella antaa, jos kaikki perustui kääntäjän avulla tehtyyn Pajapellon ukon kirjoitusten arviointiin. Kiteenlahti-kirjan tiimoilta olleissa yhteyksissä monet Etelä-Suomessa nykyään asuvat entiset kiteeläiset antoivat rohkaisevaa palautetta kertoessaan olevansa Pajapellon nurkasta-blogin aktiivisia lukijoita ja sanoivat välittäneensä linkkiä sivuille omien tuttaviensa tietoon. Ehkäpä puuhaa siksi kannattaa edelleenkin jatkaa! Monet kirjoitukset ovat painuneet pienen historiansa hämärään, mutta muutamat löydetään uudelleen ja uudelleen. Siksi liitän alle kymmenen-kärjessä listauksen. Vielä seuraavatkin kymmenen suosituinta ovat melko usein lukijatilastoissa esillä, mutta tässä kärki: Rautaa ja petroolia Puhoksessa ynnä kaksipyöräiste... 14.8.2010 1239 Viimeinen palvelus ystävälle 29.4.2012 962 Lapin lumoa ja Jäämeren rannikon jylhiä maisemia 1.10.2009 814 Suomen kesässä 4.7.2009, 1 kommentti 532 Kovia aikoja kohtiko Keski-Karjalassa? 8.1.2011 356 Ilo - ihmisen suuri voimavara 9.4.2009 317 Hietaniemi - kansallispyhättö 5.12.2009 283 Usko siirtää vuoria, Kalevi Keinosen suurtyö 24.11.2009, 1 kommentti 269 Elokuisia matkoja, seuraavaksi Baltiaan 7.8.2011 233 Vanhempaa ja uudempaa katseltavaa tekniikan parissa...  Tämä tarina, 5.8.2012 Puhoksesta, on koonnut kaikkiaan  222 lukijaa  ja sai kolme kommenttia.        Jokainen ylle listattu blogin nimi toimii myös linkkinä, jota klikkaamalla voi halutessaan käydä vilkaisemassa suosituiksi nousseita kirjoituksia.

Sukuseurat uusien haasteiden edessä

Ihmisten kiinnostus omiin juuriinsa on ponnistanut etenkin viimeisten parin vuosikymmenen aikana lukuisia sukukirjoja. ATK-pohjaiset lähteet ovat helpottaneet tutkijoiden työtä ja monet kansalais- ja työväenopistot ovat kouluttaneet ison joukon sukututkimuksesta kiinnostuneita. Saatu oppi on auttanut löytämään ja käsittelemään kullekin tärkeän oman suvun vaiheita. Kiteellä yrittäjänä toimiva sukututkija Ahti Kopperi on oman kertomansa mukaan saanut painettuja teoksia kunnioitettavan määrän, joka tässä vaiheessa on jo 14.000 sivullista sukutietoa. Lisää on kaiken aikaa tulossa.

Kuva yllä on Rapionmyllyn putouksen alapuolelta. Osa tarvittavasta energiasta otetaan edelleen oman turbiinin tuottamasta sähköstä, vaikka suurimmalta osalta laitos ja sen monet toiminnot saavatkin käyttönsä valtakunnanverkosta.

Havukaiset, Matikaiset ja Väistöt ovat eräitä sukuja, joiden historia on näin saatu kirjan muotoon. Jokainen näistä tässä esille otetuista kirjoista on massiivinen yli tuhatsivuinen teos. Paitsi sukututkijalle, myös kunkin sukuseuran puuhamiehille kirjaprojektit ovat merkinneet puurtamista valokuva-aineiston ja sukutarinoiden kanssa ja ennen kaikkea mittavaksi paisuneen  teoksen rahoittamisessa. Markkina tosin on useimmiten ollut melko hyvin ennakkoon tiedossa ja iso osa kirjoista on myyty pian  niiden ilmestyttyä. Silti painosta on useimmiten otettu "varman päälle", joten loppuerän markkinointi on tullut seuraavaksi, eikä niinkään vähäteltäväksi haasteeksi.

Uusi haaste taas on mielekkään jatkon löytäminen sukuseuratyölle. Kirjan valmistuttua on melko tavallista, että kiinnostus toimintaa kohtaan hiipuu, kokouksiin tulevan joukon määrä pienentyy huolestuttavasti ja jonkinlainen väsähtäminen alkaa leimata työtä. Viime vuosina rohtoa pulmaan on haettu yhteisistä matkoista.  Nyt ne tavallisimmin on suunnattu lähellä sijaitseviin ulkomaankohteisiin. Havukaisten sukuseura järjesti kahtena kesänä, vuosina 2010 ja 2011, matkat Baltiaan. Kohteina olivat Saarenmaa sekä Pärnu ja Riika. Mukana oli henkilöitä muistakin kiteeläistä suvuista ja ne kesätapahtumat koettiin onnistuneiksi. Mutta vielä jotakin uuttakin pitäisi löytää, toimintaan pitäisi löytää uutta hehkua. Siinä on jatkaville toimijoille haastetta kerrakseen!

Havukaisten sukuseura täyttää nyt vuonna 2013 jo 30 vuotta. Suurin osa perustajajäsenistä on edelleen toiminnassa mukana. Yllä oleva kuva otettiin kesällä 2005, siis kahdeksan vuotta sitten pidetyssä kokouksessa. Paikka oli Havukkalanmäki ja siellä silloin vielä toiminnassa ollut Kiteenlahden kyläkoulu. Vuotta myöhemmin, keväällä 2006, opinahjo sulki ovensa lopullisesti. Hyvä asia kuitenkin on se, että paikka on edelleen asutettu, nyt yksityisessä omistuksessa. Koulun lähellä on paikka, johon ensimmäinen kylään vakituisesti asettunut Havukainen perusti talonsa. Siinä paikassa onkin heinäkuussa 2005 paljastettu  suvun muistomerkki. Lisää tietoa: www.havukaistensukuseura.fi

Kesän 2013 sukukokous juhlavuoden merkeissä pidetään lauantaina 20.7. Juvalla Rapionmyllyn miljöössä. Ehkäpä kokouksen ympäristö on myllyn kahvilatila, josta otetut kuvat ovat tämän kuvatekstin ylä- ja alapuolella. Myllyn väki on luvannut tilojen riittävän, vaikka sukua tällä kertaa kertyisi paikalle paljonkin. Sitä tietenkin toivoo asiassa puuhaajana ollut sukuseuran nykyinen hallitus.

 

Näyttämöllä tapahtuu. Kuvaotos on joltakin edelliseltä kesältä, sillä Rapionmyllyn kesäteatteri on ollut ainakin kymmenkunta vuotta hyvin suosittu kohde, kun erilaiset yhteisöt tai yksityiset henkilöt miettivät kesäaikaisia käyntikohteita. Havukaisten kokouksen yhteydessä ohjelmaan kuuluu myös teatteriesitys, Mika Taluksen kirjoittama  Kerran vielä.

Tämäkin kuva on Rapionmyllyn koskesta. Se osa vedestä joka ei mene turbiinin läpi, tulee padon ylitse tapahtuvana virtauksena alapuolen vesistöön. Kosken kohina kuuluu myllypadon sillalta, ja on kuin viesti yli kahden vuosisadan takaa, jolloin myllypaikka oli vielä nuori. Näin kerrotaan, mutta jos menneitä vuosisatoja  vielä lisää tutkitaan, saattaa myllypaikallekin löytyä uutta ja nyt kerrotusta hyvinkin paljon vanhempaa historiaa.