torstai 7. maaliskuuta 2013

Sukuseurat uusien haasteiden edessä

Ihmisten kiinnostus omiin juuriinsa on ponnistanut etenkin viimeisten parin vuosikymmenen aikana lukuisia sukukirjoja. ATK-pohjaiset lähteet ovat helpottaneet tutkijoiden työtä ja monet kansalais- ja työväenopistot ovat kouluttaneet ison joukon sukututkimuksesta kiinnostuneita. Saatu oppi on auttanut löytämään ja käsittelemään kullekin tärkeän oman suvun vaiheita. Kiteellä yrittäjänä toimiva sukututkija Ahti Kopperi on oman kertomansa mukaan saanut painettuja teoksia kunnioitettavan määrän, joka tässä vaiheessa on jo 14.000 sivullista sukutietoa. Lisää on kaiken aikaa tulossa.

Kuva yllä on Rapionmyllyn putouksen alapuolelta. Osa tarvittavasta energiasta otetaan edelleen oman turbiinin tuottamasta sähköstä, vaikka suurimmalta osalta laitos ja sen monet toiminnot saavatkin käyttönsä valtakunnanverkosta.

Havukaiset, Matikaiset ja Väistöt ovat eräitä sukuja, joiden historia on näin saatu kirjan muotoon. Jokainen näistä tässä esille otetuista kirjoista on massiivinen yli tuhatsivuinen teos. Paitsi sukututkijalle, myös kunkin sukuseuran puuhamiehille kirjaprojektit ovat merkinneet puurtamista valokuva-aineiston ja sukutarinoiden kanssa ja ennen kaikkea mittavaksi paisuneen  teoksen rahoittamisessa. Markkina tosin on useimmiten ollut melko hyvin ennakkoon tiedossa ja iso osa kirjoista on myyty pian  niiden ilmestyttyä. Silti painosta on useimmiten otettu "varman päälle", joten loppuerän markkinointi on tullut seuraavaksi, eikä niinkään vähäteltäväksi haasteeksi.

Uusi haaste taas on mielekkään jatkon löytäminen sukuseuratyölle. Kirjan valmistuttua on melko tavallista, että kiinnostus toimintaa kohtaan hiipuu, kokouksiin tulevan joukon määrä pienentyy huolestuttavasti ja jonkinlainen väsähtäminen alkaa leimata työtä. Viime vuosina rohtoa pulmaan on haettu yhteisistä matkoista.  Nyt ne tavallisimmin on suunnattu lähellä sijaitseviin ulkomaankohteisiin. Havukaisten sukuseura järjesti kahtena kesänä, vuosina 2010 ja 2011, matkat Baltiaan. Kohteina olivat Saarenmaa sekä Pärnu ja Riika. Mukana oli henkilöitä muistakin kiteeläistä suvuista ja ne kesätapahtumat koettiin onnistuneiksi. Mutta vielä jotakin uuttakin pitäisi löytää, toimintaan pitäisi löytää uutta hehkua. Siinä on jatkaville toimijoille haastetta kerrakseen!
Havukaisten sukuseura täyttää nyt vuonna 2013 jo 30 vuotta. Suurin osa perustajajäsenistä on edelleen toiminnassa mukana. Yllä oleva kuva otettiin kesällä 2005, siis kahdeksan vuotta sitten pidetyssä kokouksessa. Paikka oli Havukkalanmäki ja siellä silloin vielä toiminnassa ollut Kiteenlahden kyläkoulu. Vuotta myöhemmin, keväällä 2006, opinahjo sulki ovensa lopullisesti. Hyvä asia kuitenkin on se, että paikka on edelleen asutettu, nyt yksityisessä omistuksessa. Koulun lähellä on paikka, johon ensimmäinen kylään vakituisesti asettunut Havukainen perusti talonsa. Siinä paikassa onkin heinäkuussa 2005 paljastettu  suvun muistomerkki. Lisää tietoa: www.havukaistensukuseura.fi
Kesän 2013 sukukokous juhlavuoden merkeissä pidetään lauantaina 20.7. Juvalla Rapionmyllyn miljöössä. Ehkäpä kokouksen ympäristö on myllyn kahvilatila, josta otetut kuvat ovat tämän kuvatekstin ylä- ja alapuolella. Myllyn väki on luvannut tilojen riittävän, vaikka sukua tällä kertaa kertyisi paikalle paljonkin. Sitä tietenkin toivoo asiassa puuhaajana ollut sukuseuran nykyinen hallitus.
 

Näyttämöllä tapahtuu. Kuvaotos on joltakin edelliseltä kesältä, sillä Rapionmyllyn kesäteatteri on ollut ainakin kymmenkunta vuotta hyvin suosittu kohde, kun erilaiset yhteisöt tai yksityiset henkilöt miettivät kesäaikaisia käyntikohteita. Havukaisten kokouksen yhteydessä ohjelmaan kuuluu myös teatteriesitys, Mika Taluksen kirjoittama  Kerran vielä.
Tämäkin kuva on Rapionmyllyn koskesta. Se osa vedestä joka ei mene turbiinin läpi, tulee padon ylitse tapahtuvana virtauksena alapuolen vesistöön. Kosken kohina kuuluu myllypadon sillalta, ja on kuin viesti yli kahden vuosisadan takaa, jolloin myllypaikka oli vielä nuori. Näin kerrotaan, mutta jos menneitä vuosisatoja  vielä lisää tutkitaan, saattaa myllypaikallekin löytyä uutta ja nyt kerrotusta hyvinkin paljon vanhempaa historiaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti