Viimeinen palvelus ystävälle

Ystävämme Teppo Mikkonen viime syksynä Tallinnassa. Matkatoimiston johtajana hänellä oli takanaan tuhansia matkoja Euroopan eri puolille.
(Jos avaamisessa on ongelmia: Koko kirjoitus avautuu, kun klikkaat blogitekstin nimeä oikealla olevassa luettelossa.)

Oman kotikylän asialla

Seurantalo oli viimeistään 1920-luvulta eteenpäin eräs itsensäkehittämisen foorumi maalaiskylässä. Alla on kuvassa Kiteenlahden ensimmäinen seurantalo, joka ehti palvella vajaat kymmenen vuotta ajalla 1925-1934. Sitten sen tuhosi tulipalo ja uutta saatiin odottaa vuoteen 1938. Silloin alettiin uuden rakentaminen parin kilometrin päähän entisestä. Se talo seisoo edelleen maantienvarressa Loukunvaaraan lähtevän tien risteyksessä.

Opettajan ympärillä on omaa perhettä ja koulun oppilaita Kiteenlahdessa vuonna 1922. Eemil Nikkonen oli hahmo, jota liioittelematta kutsua kylän sivistyksen apostoliksi. Jos vähänkin perehtyy koulun tapahtumiin tai kylällä toimineitten järjestöjen historiáan ajalla 1905-1938, ei voi tulla muuhun tulokseen kuin siihen, että Nikkonen oli ehdoton voimanlähde kehittyvän kylän moninaisille toiminnoille.

Oma kotiseutu, kotikylä, koulutoverit, nuoruuden harrastusvuodet, perinteet, vanhat työtavat, kaikki ovat meille omassa ympäristössämme ainutkertaista ja omalla tavallaan korvaamatonta omaisuutta. Sitä, jonka toisaalta yhdessä omistamme, mutta myös niin omaa, ettei kukaan voi sitä meiltä poiskaan viedä! Sen asian parissa olen viettänyt talven viimeisen kuukauden. Vanhat valokuva-arkistot, omat ja naapurien kokoelmat, kaikkea sopivasti kooten, on tavoitteena saada samojen kansien sisälle, ehkä jo tulevaksi jouluksi. Alle olen tallentanut kuvakokoelmista pieniä maistiaisia. Bloki jää väistämättä kesannolle, mutta väliaikatietoja lupaan silloin tällöin tännekin merkitä.

Kiteenlahden Valkealampi Selänteenmäeltä kuvattuna. Ajankohta oli 1930-luku.

Kiteenlahden kansakoulun oppilaita keräämässä jäkälää ensimmäisen maailmansodan aikaan. Syksy 1914.

Kiteenlahden peltoaukeaa Kalliolan Huhtilaisen suunnasta Kiteenjärveä kohti. Kuva on otettu joskus 1950-luvulla.

Kankaalan lypsykarjaa 1990-luvun alussa. Siltaa rakennetaan talkoilla Hiidenjokeen Hiiden- ja Tuhkalansaarten väliin. Kesä 1987.

Elonleikkuukone töissä jokiperkauksessa 1935 viljelykuntoon kuivatetulla suopellolla. Vuosi oli 1956.

Tämäkin kuvaa kertoo viljelykylä Kiteenlahdesta heinäkuun kuvassa 1955.

Heinäkuussa 1953 rikkoontui Joentauksen silta Hiidenjoessa, kun viisi vuoliaista pamahti yllättäen poikki. Traktoria kuljettanut 14-vuotias pelastui ihmeen kaupalla jokeen suistuneen traktorin alle jäämisestä. Kuskina oli näitäkin kuvia blokiin siirtävä, nyt jo pian 73-vuotias ukko.

Hiidenjoen perkaustyötä kesällä 1935. Kivinen kuva on otettu Kalliolan Huhtilaisen takanurmen kohdalta.

Kiteenlahtelainen, 2. Divisioonan tykistöön jatkosodassa kuulunut suuntaaja, on tässä kuvassa takarivin vasemmalta alkaen kolmantena.

Maatalouskerholaisia ja peräti nimilistoin on tässä yhteiskuvassa Kankaalan rapuilla. Kevät 1946.

Kesäinen kuorokuva Kiteenlahdesta on vuodelta 1958. Opettaja Aarre Nikkonen johtaa ja tilanne on Aune ja Mikko Timosen häistä.