Kaukon merkkipaalulla 80v. - muistelua
Nuoruusvuosien monet sattumat johdattivat Kauko Päiväkummun Karjalan maisemiin. Vuonna 1934 syntynyt velipoika Pentti tuli Helsingissä asuvan naapurinsa kanssa käymään Kiteenlahdessa ja kaikki sai alkunsa siitä. Multmäen Havukaisia ollut Heikki oli muuttanut Helsinkiin ja naapuriksi omakotialueella sattuivat juuri Päiväkummut. Molemmilla miehilla oli poika, keskenään lähes samanikäiset. Poikia yhdisti iän lisäksi moottoripyöräily. Isot brittipyörät molemmilla, Ariel ja Royal Enfield. Taisi olla kesä 1954 tai 1955, kun pojat päättivät lähteä moottoripyörillään Kiteelle ja "sukuloimaan" Kiteenlahteen.
Pentti Päiväkumpu tapasi silloin ensimmäisen kerran tulevan vaimonsa, Multmäen Antin Eila-tyttären. Se taisi olla rakkautta ensi silmäyksellä. Häät olivat kesäkuun alussa 1957. Yksi häävieraista oli Pentin nuorempi veli, lokakuussa 1941 syntynyt Kauko, silloin vasta 15-vuotiaana. Yhteydet Kiteenlahteen olivat tiiviit etenkin Pentillä perheineen, Kaukokin ihastui maisemiin ja kun myöhemmin Heinäjärven rannalta tuli myyntiin tontteja, Pentti, Kauko ja näiden sisar, ostivat tarjolla olleet kolme rantapaikkaa samalla kertaa.
Elämänkulku toi tullessaan paljon kiinnostavia juttuja. Niistä pitää jatkossa kirjoittaa oma tarinansa. Yksi asia on tarpeen kertoa jo tässä. Kun Kauko muutti Uuteen Värtsilään eläkkeelle siirryttyään, ihmeet eivät tähän loppuneet. Perheen poika Esa tuli käymään isänsä uutta elinpaikkaa katsomaan. Viimeistään silloin Esa tuli siihen päätelmään että Helsinkiin hän ei enää lähde, niin miellyttävä kuva hänelle oli Keski-Karjalasta tullut. Näkemystä hänellekin oli karttunut jo aikaisemmin, Heinäjärven kesämökillä lomia vietettäessä. Toki yksi muukin asia siihen varmaan vaikutti: Minna-puoliso oli kiteeläinen, jo aikaisemmin Esan löytämä Närsäkkälän tyttö.
Mutta palataan näihin kuvioihin joskus myöhemmin. Keskitymme 80v-merkkipäiväänsä juuri juhlineeseen Kauko Päiväkumpuun:
Kaukon suunnittelema Päitsi-mitali on pronssivalua.
Merkkivuottaan juhliva mies ei varsinkaan motoristiporukoissa esittelyjä kaipaa. Erityiset ansiot hänellä ovat enduropiireissä Päijänteen Ympäriajojen pitkäaikaisena ratamestarina ja kilpailujen johtajana. Tämän talvella järjestettävän tapahtuman historia alkaa jo 1920-luvulta. Kauko ennätti toimia "Päitsin" ratamestarina peräti 25 vuoden ajan. Siinä ohessa hän järjesteli useita ralleja ja kilpailuita muun muassa valtakunnallisen AKK:n toimeksiannosta. Järjestö ojensikin Kaukolle kultaisen ansiomerkkinsä vuonna 2014.
Nyt jo typistetty Päijänteen ympäriajo oli täydessä mitassaan melkoinen ponnistus. Kolmelle päivälle sijoitetussa kisassa ajoa kertyi pisimmillään 1160 km. Kilpailu sai ainakin takavuosina runsaasti julkisuutta. Perjantai-illalle sijoitetun lähdön paikkana oli usein Malmin lentokentän alue. Ensimmäinen yö levättiin Järvenpään Hotelli Rivolissa. Seuraava, täyden ajopäivän jälkeinen väliyöpyminen, oli Keski-Suomessa, monesti Joutsenlammella tai Vierumäellä. Päijänne-ajon läpäisseet saivat kukin pronssista valetun mitalin. Sen suunnittelija on Kauko Päiväkumpu. Päijänne-ajojen yksi perinne on kiertopalkinto, jonka kolme kiinnitystä saanut kilpailija saa omakseen. Kyseessä on kookas kuparilevytaulu, johon on kiinnitetty vastaava Päijänteen Ympäriajo-mitali. Tämäkin on Kaukon käsien taidokasta työtä.
Valtakunnallisen tason tunnustus on tämä Kaukolle vuonna 2014 ojennettu Autoliiton kultainen ansiomerkki.
Miehellä on ammattikoulutausta, joka saattoi johtaa harrastuksissa moottorien pariin. Varsinainen työura oli kuitenkin Helsingin kaupungin nuoriso-osaston tehtävissä, jota puuhaa kesti kaikkiaan 32 vuotta. Moottoripyörillä Kauko ei kilpaillut. Sen sijaan hänellä oli jo nuoruuden vuosina Land Rover-maastoauto, jota tuli hyödynnettyä muun muassa Autoliiton tiepalvelun piirissä. Päiväkumpu toimikin tuon järjestön puheenjohtajana monia vuosia. Helsingin suhteittensa tuloksena hän sai sovituksi Päitsin käyttöön Helsingin taksien käy Valtakunnallisen tason tunnustus: AKK:n kultainen ansiomerkkitöstä silloin vanhentuneina poistuvat radiopuhelinyhteydet ja lisäksi paljon laitteistoa. Ne viriteltiin uusiin tehtäviin ja vapautuneita aallonpituuksia voitiin käyttää jo kisan ratakarttojen teossa ja eritoten kilpailujen aikana. On tunnettu asia, että Päitsin kisojen tulospalvelu olikin aikansa nopein, jopa useat ulkomaat mukaan lukien. Puhutaan siitä, kun ajoja järjestettiin 1950- ja 1970-lukujen aikaan.
Autoliiton liikenneturvallisuustyötä, Kauko vasemmalla. AL:n johtoa vastaanottamassa ensiaputyynyjen lahjoitusta.
Muistoihin kuuluu kuuluu suuri määrä toimitsijakortteja eri tehtävistä.
Sturenkadun ja Mäkelänkadun kulmilla Helsingin Vallilassa lapsuus- ja nuoruusvuotensa viettänyt Kauko Päiväkumpu lopetteli vähitellen myös kerrotun Päijänne-uransa siirryttyään eläkevuosikseen Pohjois-Karjalaan. Perhe asuu nykyisin Uusi-Värtsilässä. Vielä yksi uusi harrastus täältä löytyi: Keski-Karjalassa toimii aktiivinen Kyläparin Myllyteatteri, jonka näyttelijäjoukossa hän ennätti toimia viitisentoista vuotta. Kiteellä kymmenen vuotta sitten alkanut paikallinen endurotoiminta ja kilpailujen järjestäminen on sekin saanut miehestä jämäkän ja asiantuntevan taustavoiman, sillä hänen endurohenkinen työnsä MC-Kiteen piirissä jatkuu. Monet pitävät Kaukon ansiona, kun Suomen Moottoriliitto hyväksyi jo kymmenkunta vuotta sitten "Karjalan Kankailla" Cross Country-tapahtuman SM-osakilpailuksi. Yhtenä kunnianosoituksena voidaankin pitää sitä, että lauantaina 16.10. 2021 Kiteen Aimossa järjestettävän kisan johtajana toimii merkkivuosia täyttävä ystävämme.
Kaukon töitä on tämän Päitsi-kiertopalkinnon suunnittelu. Vuonna 2020 siihen kiinnityksen saanut voittaja esittelee.
Myllyteatterin Kivenpyörittäjän kylä, vuosi 2007. Kauko seisoo takana vasemmalla.
"Kaken silta" Hutsiin siirrettynä muistuttaa ensimmäisitä endurokisoista Kiteellä.
Kiteen kaupungin
myötävaikutuksella lauantain kisa oli katsottavissa myös TV:ssä.
Laaja ystäväjoukko ja Koti-Karjala-lehti lukijoineen toivottavat mitä parhainta onnea 18. lokakuuta 2021 80 vuotta täyttävälle miehelle!
