Syrjäsalmeen rakennetaan uusi rautatiesilta

           

Syrjäsalmen nykyinen silta. Juna kiitää sen yli suuntanaan Helsinki.

Sodan yhtenä ikävänä seurauksena Suomi menetti 1800-luvun lopulla valmistuneesta Karjalan radasta tärkeän osuuden valtakunnan rajan siirtyessä pitkälle länteen. Vasta parikymmentä vuotta myöhemmin rakennettu Parikkalasta Tohmajärven Onkamoon vievä oikoratayhteys palautti Itä-Suomen nopeampaan matkantekoon; alettiin päästä Joensuusta suoraa yhteyttä myöten Imatralle ja edelleen Helsingin suuntaan.

 

  

 

Kiteen asemalta on päästy junamatkalle keväästä1967. 

 

Kiteellä sijaitseva Syrjäsalmen rautatiesilta oli vaikein osuus tuon vuonna 1967 valmistuneen oikoradan rakentamisessa. Jo salmen pohjan maaperä oli ongelmallinen. Virtapilareitten alle ei löytynyt kovaa kalliota ja maaperä uoman pohjalla oli epähomogeenista hiekkaa. Siksi pohja jouduttiin paaluttamaan ja pilarien perustukset rakennettiin niitten varaan. Kun sillan pituudeksi tuli 117 metriä, Itä-Suomen vesioikeuden päätöksessä määrättiin sillan keskiaukon leveydeksi 42,4 metriä. Se mitta oli annettu anturoiden välisenä arvona. Osaksi tästä johtui sillan kolmiaukkoisuus kahden virtapilarin rakenteella. Iso vapaata tilaa keskiaukolla oli silloin perusteltu laivaliikenteen tarpeilla. Nykyään arvioituna se sai lupaehdoissa kohtuuttomankin ison merkityksen.

NYT NOIN 55 vuotta palvelleella sillalla on jouduttu ratkomaan monia teknisiä ongelmia. Jo rakennustöiden yhteydessä tulivat esiin esimerkiksi hitsaamalla tehdyn kotelorakenteen muotovirheet; silta oli jo uutena jonkin verran "propellilla". Teräsrakenteita betonisiin maatukiin liitettäessä jouduttiin tekemään erikoisratkaisuja, joita jatkossa korjailtiin. Virtapilaritkin pyrkivät jonkin verran heilumaan, mistä aiheutui osa rakenteiden epävakaudesta. Voi sanoa että monenlaista harmia sillan kanssa ratahallinnolle on riittänyt. Vuosia on ollut käytössä myös alennettu nopeus, junatyypistä riippuen sillan ylityksessä on saanut ajaa joko 80- tai 60 kilometrin tuntivauhdilla. Nyt ollaan niin pitkällä, että uuden sillan suunnitelmat ovat valmistuneet ja ne ovat olleet nähtävinä menneen vuoden lopulla. Valmista pitäisi tulla parin vuoden sisällä. Sen jälkeen sillan yli Pendolinollakin voi pyyhältää nopeudella 200 kilometriä tunnissa

 

 

 

 Sijaintikartta, Syrjäsalmen ratasilta.

 

UUSI RATASILTA on suunniteltu 15 metrin etäisyydelle nykyisestä ratasillasta sillan länsipuolelle, siis nykyistä lähemmäksi maantiesiltaa. Edellisestä sillasta poiketen se on nyt viisiaukkoinen, tyypiltään teräsbetoninen jatkuva palkkisilta, jonka reunimmaiset jännemitat ovat 26,5 metriä, ja sillan keskiosalla on kolme 33,5 metrin mittaista jännettä. Sillan hyödyllinen leveys on 7,2 metriä ja kokonaispituus 167 metriä. Uuden sillan vapaa korkeus noin 11 metriä on sama kuin nykyisellä sillalla, mutta on suurempi kuin viereisen maantiesillan vastaava mitta. Tulevan sillan vapaa-aukko on noin 31,0 metriä vedenpinnan yläpuolisena pilarien vapaana välimatkana ja 23,5 metriä vedenpinnan alapuolisena anturoiden vapaana välimatkana. Uuden sillan tukilinjat ovat rataan ja salmen uomaan nähden kohtisuorat. Sillan keilojen etuluiskien ja sivuluiskien kaltevuus on noin 1:1,5. 

 

 

 

Uusi silta, leikkauspiirros ja sen selityksiä. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi. Tästäkin kuvasta voit sitten lukea piirrokseen liittyviä tekstejä.

 

 

 

Entinen Syrjäsalmen silta tulee aikanaan purettavaksi

.

RAKENNE perustetaan välituiltaan liittorakenteisten teräsputkipaalujen varaan. Sillan välituilla paalutyyppinä käytetään porapaaluja ja maatuilla lyöntipaaluja. Perustusten tekemiseen vaikuttaa se, että  peruskallio on virtapilarien kohdilla 45-65 metrin syvyisen hieta- tai savisoramaan alla. Nykyaikainen suuriläpimittainen porapaalu on samalla kuin timanttipora, joka pystyy tunkeutumaan myös kallioon. Ominaisuus on tarpeen Syrjäsalmessakin, sillä kunkin paalun osalta porausta tehdään vielä peruskallioon muutaman metrin verran. Suurten porapaalujen käyttö siltojen pilareina on viime vuosina yleistynyt. Suomessa käytettyinä niiden läpimittojen valikoima on tätä nykyä 300 -1220 millimetriin, vaikkakin tässä sillassa käytetään asteikon alapään dimensioita. Lopullinen lujuus syntyy vasta kun paalut täytetään teräsbetonilla.

SILLAN PÄÄTYJEN penkereet ovat perustuksiltaan maanvaraiset. Rantaviivan tuntumaan sijoittuvien sillan 
välitukien kohdilla tehdään rannan muotoilutäyttö, jotta kyseisten välitukien anturat saadaan suojattua maapeitteellä routaa ja eroosiota vastaan. Uuden sillan maatuet varustetaan tarvittavin laakerein ja 5 metrin pituisin siirtymälaatoin. Siltaan tulevat VR-käytössä olevat rautatiesiltojen tyyppikaiteet, myös rantaluiskat maisemoidaan entiselleen.
Odotellaan, kyllä tästäkin hankkeesta kuullaan lisää ennen kuin uuden sillan yli aletaan huristella.

Tämän artikkelin lähteitä ovat olleet hankkeen julkiset asiakirjat ja kirjoittajan omat arkistot.

 Syrjäsalmen silta ja Onkamo-Parikkala oikorata ovat aikaisemminkin olleet Pajapellon nurkan blogissa:

 http://kankaalanpekalta.blogspot.com/2019/11/sillat-ovat-insinooritaidon-haasteita.html

 http://kankaalanpekalta.blogspot.com/2017/02/onkamo-parikkala-rata-50-vuotta.html

 

 

 

 

: