MENOSSA onyrityksen juhlavuosi. Keski-Suomesta Kesälahdelle muuttanut Mirja Uutela aloitti toiminnan maatilan päärakennukseen muokatussa Hoitokoti Annalassa vuonna 2000. Kymmenen vuotta myöhemmin rakennettiin samalle piha-alueella uusi talo, Annalakodit, johon päästiin muuttamaan 27. joulukuuta 2010. Tässä omistajana on Mirjan lisäksi hänen tyttärensä Marika Lampinen. On siis kaksinkertainen merkkivuosi. Juhlittukin olisi, mutta vaikkapa avointen ovien päivä piti unohtaa"korona-sordiinon" takia.
Annala-kotien toiminta alkoi tässä rakennuksessa vuonna 2010.
KODINOMAISUUS on tärkeä tavoite, Marika kertoo. Jouluun valmistaudutaan yhteisin voimin. Leivonnan osaamista talon asukkaista löytyy, joten piparkakut, joulutortut, jopa karjalan piirakat syntyvät porukkatyönä. Aatoksi joulukuusi tuodaan sisälle, koristellaan yhdessä ja muutenkin itse joulu vietetään oikealla ajallaan. Joulupukki tulee aattoiltana ja ateriaan kuuluvat kaikki tutut joulun herkut. Tutustuimme tarkemmin uudempaan yksikköön. Huoneet ovat valoisia ja viihtyisiä. Ympäristönä rauhallinen maalaismaisema muistuttaa sitä, joka useimmilla asukkailla oli vielä omassa kodissa ollessaan.
ALUEELLA JOSSA yleensä uusia työpaikkoja syntyy vähän, Annala-talojen tapaiset yritykset ansaitsevat huomion myös työnantajina. Täällä kahdessa yksikössä työntekijöitä on noin 25. Nykyään valtakunnan tasolla väännetään kättä hoitajamäärän mitoituksista. Tässä Annalat voivat laittaa pöytään kelpo luvun. Kun johtamistyö ja keittiön väki eivät ole mukana mitoituksessa, varsinaista hoitotyöpanosta on käytettävissä 0,6 henkeä asukasta kohti. Tällä hetkellä vaadittu luku on 0,5. Tavoiteluku 0,7 joka tulee voimaan muutamien vuosien kuluttua, onkin melko kaavamainen, sillä täälläkin on kunnoltaan erilaisia ihmisiä. Muutamalla muuten virkeällä henkilöllä suurimpana ongelmana ovat liikkumisen vaikeudet.
Marika Lampisen asussa näkyy jo lähestyvä joulu. Lähihoitajaharjoittelussa oleva Joona Tammentie ajaa työmatkaansa Parikkalasta. Tonttuhattu on hänelläkin.
VIIME VUOSINA kehitys on mennyt siihen suuntaan, että yksityisesti omistettuja hoitoyksiköitä on kymmenittäin siirtynyt suurille valtakunnallisille tai ylikansallisille yrityksille. Äidin ja tyttären omistamat Annala-hoitokodit sinnittelevät valtavirtaa vastaan. Omistus ei ole kasvotonta, päinvastoin; asukkaat ovat päivittäisessä kosketuksessa niihin joilla on asioita koskeva päätäntävalta. Mikäli tarvitaan, palaute ei tule mutkien takaa, ja se on hyvä asia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti