Kesä jäi taakse. Monta jännittävää vaihetta siihen sisältyi, erityisesti kun seurasi tarpeellisten sateiden osumista kotikylään ja yleensäkin pelloilla tapahtuvaa kasvuston kehittymistä. Pitkä kuuma jakso juhannuksen tienoilla asetti omat haasteensa ja toi riskiä eritoten kasvunsääteitten käyttöön. Ennustajaksi noissa asioissa kun meistä ei ole.
Kesän alussa tehtyyn juttuun mahtui huoli valkoposkihanhien aiheuttamasta tuhosta viljelyksille. Nyt kesä on pitemmällä, omenapuut kukkivat.
Pihassamme on kolme vuorijalavaa. Alkuun ne kehittyivät hitaasti ja jäniksetkin vainosivat. Nyt kasvu on vauhdikasta, joka kesä tulee reilu metri lisää pituutta. Vuorijalava saattaa kasvaa lähes 20 metrin korkuiseksi. Silloin on kyse melko mahtavasta puusta.
Nätti pihapuu pilvikirsikka kaunistaa puutarhaa keväällä vain muutaman päivän ajan. Kukinta on lyhyt. Ruskan aikaan puu saa monesti upean punavärityksen joka kestää kauemmin, jopa parisen viikkoa. Niin oli tänäkin syksynä.
Kaura alkaa tulla röyhylle. Menneenä kesänä näin tapahtui jo juhannuksen aikaan.
"Silloin päivä oli mittumaarin". Juhannusaaton savusauna odottaa kylpijöitä.
Juhannusvastoja savusaunaan taitellaan Valkeavaarassa.
Sieltä sitä löylyä pihahtelee - ihan voimalla!
Mansikka-aika alkoi heinäkuun alussa.
Nyt oli kotoisen mansikkamaan kahdeksas tuotantokesä. Omilla pärjätään, kun marjoja tuli taas pieni pakastin täyteen. Kaksi lisäkuvaa aiheesta.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Kuva-arvoitus, mitä tässä tehdään? Helpotetaan, kaksikymmentä vuotta palvelleen laakasiilon pohjalaatta tuli finaaliin. Uutta laattaa valetaan ja betoninpumppaus on käynnissä. Ulottumaa auton puomistolla on yli 25 metriä.
Jatketaan kesäisten töiden teemassa ja "teknisen aselajin" parissa. Kiteenlahti-kirjassa on laajasti kerrottu Heinäpuro-Hiidenjoen 1930-luvulla tehdystä perkauksesta ja sen vaikutuksesta etenkin peltoalan lisääntymiseen kylässä. Perkaus uusittiin kesällä 1987. Yksi Hiidenjoen silloista on Joentauksentiellä. Menneenä kesänä se tehtiin uudestaan ja suora kulkuyhteys viljelyksillekin oli kuukauden poikki. Tässä sillan kantavat rakenteet odottavat betonivalua ja sen laudoitustyökin oli kuvaa otettaessa vielä kesken.
Puintivalmista kauraa Toroppalan pellolla.
Tulihan se lopulta korjuuaikakin. Tällä kertaa niin ohrat kuin kauratkin tuleentuivat samoihn aikoihin. Meillä puinnit alkoivat kaurapellolla. Kuvat ylä- ja alapuolella.
Puimurin säiliöstä tyhjennetään kauraa harraste-Fordin perässä olevaan kärryyn
Kaksi kuormaa ohraa lähdössä kuivurille. Pyöröpaaleja käytetään nykyään usein ruokinnassa myös kesällä, täälläkin ne olivat laidunruokintaa täydentämässä.
Erittäin hyväsatoista ohraa puidaan Kankaalan suopellolla.
Eipä ollut turha tämäkään puintipäivä, tulos näkyy kuvassa.
Kauraa kahdessa kuormassa, puintia Kankaanperällä.
Perunan viljely ei onnistunut tänä kesänä. Syy ei ole selvinnyt. Mutta huomiseen on uskottava ja siksi kone ostettiin tulevaisuutta varten. Kuvat ylä- ja alapuolella.
Sienimetsäkin kutsui elo-syyskuun vaihteessa.
Ja puolukkavuosihan tämä oli armottoman hyvä. Kaikkea satoa ei ennättänyt saada talteen.
Mustikoita pyrkii mukaan puolukoita poimittaessa. Näin tässäkin. Happamien puolukoiden säilymisen kannalta on parempi erottaa mustikat marjoja puhdistettaessa pois.
Aikaisemminkin kehuttu laite puolukoiden puhdistamiseen. Kun malttaa tehdä säädöt kuntoon, työ on todella joutuisaa ja marjat tulevat puhtaiksi.
Erittäin mehukkaita marjoja saatiin tänä syksynä runsaasti - ja puhtaita, kuten nämäkin kaksi kuvaa kertovat.
Kun oli mistä tehdä jalosteita, teimme hillosokerilla hilloa, kuten tässä. Vielä teimme pulmu-puolukoita, marmeladia, ja huippumaistuvaa puolukkamehua viinihapon kanssa. Tuoremehuakin kävimme omenoista puristamassa.
Siinä oli kuvattuina osa kesän puuhina elettyä sadonkorjuuta ja muitakin elämyksiä. Hyvä kesä se tämäkin oli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti