Kiteen lentokenttä jatkosodan vuosina Haarajärvellä.

Kiteellä toimi jatkosodan alkuvuotena yksi varsinainen lentokenttä. Se oli Haarajärvellä Kalle Virtasen suopellolla. Sarkojen pituus oli 1060 metriä ja kentältä todella operoitiin. Toinen kenttä oli oikeammin varalaskeutumispaikka. Se taas sijaitsi Selkuenmäellä samalla ylänköpellolla, jossa ovat tätä nykyä vielä muun muassa Kidex Oy:n, entisen Marimekon ja Karhu-suksitehtaan kiinteistöt. Tasankopelto oli aikaisemmin suurelta osin Kiteen kunnan omistamaa maatilaa.

 

Ford-Ferguson -traktori sotilaskäytössä Kiteen Haarajärvellä. Lentokoneitten polttoainetta siirrellään kentällä jalasreen varassa.

Välirauhan aikaan ainoa käytettävissä ollut meritie Suomeen suuntautui Petsamon Liinahamariin. Satamasta alkanut maantiereitti Ivaloon, Sodankylään ja edelleen Rovaniemelle oli käytössä ainakin kesäkuun alkuun 1941. Petsamon kautta tulivat Suomeen myös ensimmäiset Ford-Ferguson traktorit. Todennäköisesti kaikki ohjattiin SA-käyttöön. Ne olivat vielä sen ajan ulkomaankauppaa, kun Suomi oli normaaleissa suhteissa USA:n kanssa. Liittoutuneitten tultua mukaan Neuvostoliiton rinnalle sodassa Saksaa vastaan, Suomesta tuli jenkkien vihollisvaltio.

 

Sama Ford-Ferguson tässäkin. Niin kuin kuva kertoo, Haarajärven kentällä oli lähtövalmiina kokonainen laivue hävittäjiä. Molemmat kuvat on otettu elokuun alussa 1941. (Muistithan että kuvat saat avautumaan isommassa koossa klikkaamalla hiirellä jotakin kuvista).

 

 

Virtasen pitkät "suokapaleet" toimivat hyvin lentokenttänäkin. Siihen aikaan oli käytössä avo-ojitus, joka tietenkin piti tässä käytössään väliaikaisesti tukkia.

 

Sama kuvaussuunta kuin edellisessä kuvassa, talosta poispäin siis. Suuremmaksi klikatussa kuvassa näkyvät hyvin myös metsänreunaan oikealle kätkeytyvät lentokoneet.

 

Vielä kolmaskin kuva lentokentästä Kalle Virtasen pellolla. Nyt suunta on kohti talouskeskusta, joka on pienellä kumpareella.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤