Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen uudelleen syntynyt
Inkerin evankelis-luterilainen kirkko sai alkuun paljon tukea Suomesta. Ensimmäinen piispa oli
Suomessa papinvirastaan eläkkeelle jäänyt rovasti Leino Hassinen. Nykyään
tehtävää hoitaa paikallinen mies, Aarre Kuukauppi. Kirkko menetti paljon
odotuksina parasta joukkoaan Suomeen Inkerin paluumuuttajina 1990-luvulta
lähtien. Siksi seurakuntaväki siellä on nykyään varsin ikääntynyttä. Nuorempia
jäseniä kirkkoon on tosin viimeisinä vuosinakin saatu venäläisen perusväestön
piiristä.
Konsertin päätyttyä otettiin yhteiskuva, jossa vierailijoiden lisäksi oli mukana viipurilaisia muutamissa kappaleissa avustanut Ruskealan kirkon kuoro.
TÄTÄ NYKYÄ Inkerin kirkolla on viitisentoista toimivaa
seurakuntaa. Keskuspaikka ja pappisopisto sijaitsee Pietarin kupeella Keltossa,
jossa on myös uusi, vuonna 1992 käyttöönotettu kirkko. Viimeisin valmistui
viime kesänä Muurmanskiin. Sen vihkiäiset olivat äsken, viikonvaihteessa 9-10
päivinä marraskuuta 2019. Meitä lähimmät seurakunnat ovat Sortavalassa ja
Ruskealassa, joka viimeksi mainittu erinäisten vaiheitten jälkeen otettiin mukaan
yhdeksi Inkerin kirkon toimintapisteistä. Sortavalassa on oma papinvirka, jota
hoitaa paikallinen Keltossa pappisvihkimyksen saanut teologi. Ruskealan kirkon
papinvirkaa hoidetaan suomalaisin voimin. Nyt Kalevi Keinosen perintöä siellä vaalii
Kouvolassa diakoniatyön johtajana uransa tehnyt Kari Mäkisalo.
SUOMALAISTEN "linkkien" välityksellä on syntynyt
vakiintunutta yhteistoimintaa Inkerin kirkon ja suomalaisten seurakuntien sekä
muiden toimijoiden välille. Se sai alkunsa jo Leino Hassisen vuosina. Keski-Karjalan
suunnasta yhteistyö Sortavalaan ja eritoten Ruskealaan on säännöllistä ja
vankkaa. Viimeisin näyttö siitä saatiin sunnuntaina 24. marraskuuta, kun siellä
pidettiin "poikkikansallinen" konsertti, jonka taustahenkilö ja
ideoija oli juuri Kari Mäkisalo. Hän saattoi yhteen Viipurissa toimivan
Pietari-Paavalin luterilaisen kirkon Agricola-kuoron ja Ruskealassa
vuosikymmenet aktiivisesti avustajana toimineen Kiteen mieskuoron laulajineen.
Messun yhteyteen liitetty tapahtuma oli ilmeisesti alku pitemmällekin
yhteistyölle kuorojen kesken. Ainakin Viipurin suunnasta tulleiden innostus
siihen tuotiin vahvasti esiin.
Kiteen mieskuoron laulajajoukko esiintyi useaan kertaan.
KONSERTILLA oli täysimittainen ohjelma, mitä tulee
esitettyjen kappaleitten määrään. Solistiosuuksineen ohjelmanumeroita oli
reilut kaksikymmentä. Viipurilaiskuoron johtaja Darja Shkurljateva on
Moskovassa syntynyt, suomalaisesta tekijänoikeuslainsäädännöstä Venäjällä
loppututkinnon suorittanut maisteri. Nuoruudestaan asti hän on harrastanut
sellonsoittoa ja opiskeli lakitieteiden lisäksi suomenkieltä. Täydellistä
puhetaitoa hän ei kuulemma oppinut, mutta ymmärtää hyvin meikäläistä puhetta.
Luterilainen herätys toi Darjan Inkerin kirkon piiriin ja edelleen
kanttorinvirkaan Viipurissa. Hänen monipuolinen osaamisensa näkyi konsertissa
omilla sellokappaleilla ja siinä, että kuoron esiintymisarsenaaliin kuuluvat
myös nokkahuilut ja muutamissa lauluissa säestyssoittimina toimineet keraamiset
käsikellot.
Viipurin evankelis-luterilaisen kirkon Agricola-kuoro on naiskokoonpano.
KITEELÄISLAULAJIA johtanut Hannu-Heikki Hakulinen joukkoineen
vei Ruskealassa kuultavaksi komean kokoelman hengellistä ja
suomalaiskansallista mieskuoromusiikkia. Yleisön lopullinen valloittaminen
tapahtui kahden solistilaulajan esityksillä. Se kunnia voitiin kirjata
ansioluetteloon Jukka Pirhosen ja Eino Virtasen ansiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti