Jälleen Puumalan reitillä

Tiedossa on, että Puumalan seutu kuuluu maisemistaan kauneimpiin Suomessa. Eritoten se tunnetaan vesistöisenä seutuna, jonka tieverkosto kaartelee järvikannaksilla, pengerryksillä ja upeitten siltojen kautta. Puumalan silta kirkonkylän kupeessa on eräs Suomen komeimmista. Näyttävä on myös Anttolan kautta Mikkeliin johtavalla tiellä oleva oleva Lietveden silta. Erityisesti motoristit ja polkupyörilläkin matkailevat ovat löytäneet Puumalan jäsen ympäristön maisematiet.

Upeita maisemia Lintusalosta mantereella johtavan reitin varrella.

Yli 800 metriä pitkä Puumalan silta kaartaa komeasti ihan kirkonkylän kupeessa.

Olimme ajelleet näissä maisemissa moottoripyörillä jo kesällä 2015. Paljon on sen jälkeen tapahtunut, joten päätimme ottaa matkan uusiksi. Samalla arvelimme yöpyä reitin varteen sijoittuvassa Lintusalon saaressa. Entinen Puumalan kunnan järvipelastusalus uusittiin muutama vuosi sitten. Entiselle keksittiin uusi käyttö motoristeja ja polkupyöräilijöitä palvelevana lauttana. Nyt tuo Norppa II-niminen alus  on liikennöinyt kaksi kesää edestakaista reittiä välillä Hurissalo -Lintusalo. Kokemuksia ovat saaneet niin matkustajat kuin liikennettä harjoittaneet "laivurit". Viime kesänä ylittyi jo tuhannen matkustajan määrä. Tietoisuus tarjolla olevasta palvelusta on lisääntynyt niin polkupyöräilijöiden kuin motoristienkin piirissä. Niin paljon, että 20. elokuuta 2018 täyttyi ylittäjien määränä luku 1500.

 

Lietveden silta on suora ja siksi sen sivuprofiilin kuvaaminen ei ole helppoa. Tässä kuva on otettu ilmasta. Vesien hallitsema ympäristö näkyy hyvin.

Puumalasta lähtien Lintusaloon päättyvällä tieosuudella on kaikkiaan 15 saarta.  Osaksi saaret ovat yhdistetty toisiinsa maapengerryksillä tai lyhyehköillä silloilla. Matkalla on myös Hätinvirran lossi. Paikalle on suunniteltu silta, joka tulisi korvaamaan lossin. Tätä nykyä tosin näyttää, että hanke siirtyy pitkälle tulevaisuuteen. Vakituinen asutus saarilla on paljon vähentynyt, mikä seikka pienentää sillan tarvetta.

Sivullisen arviona voinee olettaa, että tästä saaristoreittiin kuuluvasta lauttamatkasta odotetaan jatkossa kehittyvän Puumalan kesäajan matkailutarjontaa merkittävästi tukeva osa. Paikkakunta tunnetaan entuudestaan upeista maisemistaan, komeista silloistaan ja etenkin Lietveden tien komeista pengernäkymistä. Reitillä on mittaa kaikkiaan noin 65 kilometriä ja sen varrelle osuvat kuuluisa Pistohiekan  tanssilava, Lietveden kaunis silta ja kaksi vesistöosuutta. Ne ovat jo kerrottu Hätinvirran lossi, tuon "virran" - oikeammin salmen - leveyden ollessa reippaat parisataa metriä, ja noin kymmenen kilometrin lauttaosuus välillä Hurissalo-Lintusalo. Jos maantieosuudet Hurissalon tien lisäksi myös Lintusalosta Puumalan sillan tuntumaan saadaan kuntoon, ja liikkuminen muutenkin toimimaan sujuvasti, saarilla jo ennestään oleva majoitus- ja ravintolatoiminta tulee saamaan toiminnalleen tuntuvasti uutta potkua.

Kaksi kuvaa Puumalan kirkosta. Vanhan ajan talonpoikaista kirvesmiestyötä edustava temppeli rakennettiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Omalla tavallaan upea rakennus edelleen.

Mikäli uskoa reittihankkeen myönteiseen kehitykseen Puumalassa ja toivottavasti myös tiehallinnossa riittää, sen pitäisi lähiaikoina näkyä panostuksina kulkuväylien kuntoon. Päällysteen korjausta vaatii osuus päätieltä Hurissaloon. Vielä kiireellisempää kunnostamista odottaa Lintusalosta mantereelle, Puumalan risteykseen päättyvä tieosuus. Tiellä on pätkä sorapäällystettä, sitten asfaltin routavaurioita, vuosien kuluttamana muuten rikkoutunutta pintaa, jopa suoranaisia reikiä ajoradan päällysteessä. Kun saaristoreitin ajatellut käyttäjät ovat joko polkupyöräilijöitä tai motoristeja, päällysteen kunto on näille kulkijaryhmille suoranainen turvallisuustekijä. 

 

Hurissalossa oleva rantautumispaikka vaatisi kunnostamista. Lautalle ajo varsinkin moottoripyörillä tapahtuu huteralta vaikuttavan lankkusillan kautta. Haitta on silti näennäinen, mutta "liittymän" ilmeen parantaminen on muutenkin perusteltua.

Lautta on rantautumassa. Entiset matkustajat poistuvat pian ja uudet lastataan kyytiin. Hurissalosta Lintusaloon lähti iltapäivällä 20. päivänä elokuuta kahdeksan motoristia.

 Rantautumispaikat lauttaosuuden molemmissa  päissä  kaipaisivat pientä kunnostamista. Oppia voisi ottaa käytössä olevien maantielossien ratkaisuista, tosin pienemmässä mittakaavassa. Itse lautalla etenkin moottoripyörien käsittely ja kääntely hartiavoimin on melkoisen raskasta. Puumalasta varmasti löytyy insinööri, joka osaa suunnitella laakeroituna kevyesti navassaan pyörähtävän karusellilevyn. Kun pyörä ajetaan lauttaan, tuollaisen levyn päällä se olisi helppo pyöräyttää tarpeelliseen suuntaan ja kevyesti siirtää paikalleen lautan kannella. Sanotuista sinänsä pienistä epäkohdista huolimatta on syytä toivottaa lauttaliikenteelle suotuisaa jatkoa.

Kun olimme jo kerran vierailleet samoissa maisemissa kesällä 2015, siltä matkalta on olemassa blogikirjoitus ja kuvia. Jos lukijaa kiinnostaa, se löytyy tämän linkin takaa: http://kankaalanpekalta.blogspot.com/2015/07/teppo-mikkosen-muistona-nestori.html

Juhlallinen ajokerta, kun matkustajamäärä 1500 täyttyi ajokerralla, jolle satuimme mukaan. "laivuri"-pariskunta tarjosi meille tyrnimehumaljat tapahtuman kunniaksi. Mehu oli peräisin heidän omasta puutarhastaan.

 

Lautta vie kohti Lintusaloa. Matkaa on noin 10 kilometriä ja varsinainen ajoaika suunnilleen 45 minuuttia. Seuranamme kuvanottohetkellä olin lauttakuljetuksia hoitavasta pariskunnasta "laivurin rouva", joka siis myös osallistuu toimintaan.
 

Päätepiste Lintusalossa on Nestorinranta. Tässä ollaan rantautumassa sinne. Laulun Vanhoja poikia viiksekkäitä Miikkulaisen esikuva Nestori Reponen asui täällä.

 

Olimme kuuden kiteeläismotoristin ryhmänä lauttamatkalla Hurissalosta  Lintusaloon  maanantaina 20. elokuuta. Yövyimme siis Lintusalossa matkailuyritys Nestorinrannan eräässä majoituspaikassa nimeltään Nestorin maja. Sauna ja uimaranta olivat mainiot ja aamiainen jonka nautimme pienen matkan päässä sijainneessa saman yrityksen ravintolassa, oli sekin maittava.

Nestorin majan sauna- ja uimaranta. Omistajarouva opastaa meitä saunanlämmityksen nikseissä.

Rannan suunnasta otetussa kuvassa näkyvät sauna ja majoitusrakennus. Toisessa rakennuksessa on kaksi majoitushuonetta, muuta se jää lähes kokonaan kuvasta pois saunan ollessa se edessä.

Saunarannasta kohti selkävesiä otettu jäähyväiskuva kertoo kesäisestä Saimaasta.