Osa kansalaisten turvallisuudentunteesta perustuu vakaaseen yhteiskuntajärjestykseen. Sen ylläpitäminen on aina kuulunut kulloinkin valtaapitävälle hallitusvallalle monine virkamiehineen. Saattaa tuntua yllättävältä, että Kiteellä sellainen lainvalvoja kuin nimismies on ollut jo vuodesta 1698. Sitä ennen Kiteenkin asioita lienee hoideltu Tohmajärveltä käsin.
VUOSISATOJA hallinnossa oli
maaherran ja tavallisen kansan välissä kihlakuntatasolla kruununvouti.
Tehtäväkirjo ja velvollisuudet olivat hengästyttävän moninaiset. Toki hänellä
oli apulaisena siltavouti tai -vouteja. Osa heidän tehtävistään muistutti
nykyisten poliisikonstaapelien työtä. Lainmuutoksella vuonna 1892 voutien virat
lakkautettiin ja ainakin maaseudulla tehtävät siirrettiin nyt uusille
virkamiehille, poliisikonstaapeleille. Kitee sai aluksi kaksi konstaapelia
ja niillä pärjättiin seuraavat 25 vuotta,
sillä kolmas virka tänne perustettiin vasta vuonna 1917.
Nimismies Tuomolan läksiäiset, loppuvuotta 1949. Takarivin konstaapelit alkaen vas: Toivo Lehti, Viljo Salmelainen, Simo Hakulinen, Pauli Kaljunen ja Juho Näreharju. Edessä Leo Rautava, kanslisti Kerttu Hämäläinen, silloin vielä Durchman. Sitten nimismies Alpo Tuomola ja Puhoksen konstaapeli Juho Kiiski.
NYT ESIMIEHINÄ olivat nimismiehet,
joiden tehtävänä oli toimia sisäministeriön alaisina lainvalvojina maaherran
valvovan silmän alla. "Vanhan ajan" nimismiehistä Kiteellä oli
Wintereitä kahdessa polvessa. Ensin tehtävässä oli Anders Winter vuodet
1826-1863. Kymmenkunta vuotta myöhemmin virkaan nimitettiin hänen poikansa,
sotakamreerin arvolla palkittu Knut Winter, jonka kausi kesti vuodesta 1874
aina vuoteen 1911. Jatkossa Kiteen nimismiesten virkakaudet olivat lyhyempiä,
kunnes 1940-luvulla virkanimityksen saanut Ilmari Havola teki taas pitkän uran.
Keväällä 1978 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseen mennessä virkavuosia oli
kertynyt liki kolmekymmentä.
ALLE KYMMENEN vuotta meitä
palvelleisiin nimismiehiin kuuluu muun muassa mies nimeltä Ilmari Pelkonen.
Siihen aikaan ei ollut harvinaista, että kansalaiset laativat kanteluita ja
valituksia maaherralle. Toisaalta nimismiehetkin tekivät vastaavaa puuhaa ja
vuosiraporteissaan saattoivat varsin reippaastikin suomia alaisiaan. Pelkosen
virkauraa häiritsivät samat asiat. Hän joutui jättämään virkansa hieman
ikävissä merkeissä, mutta ainakaan merkittävä virkavirhe ei liene ollut lähdön
syy.
ILMARI PELKOSEN nimi pulpahti
esiin muutamia vuosia sitten. Vanhojen moottoripyörien harrastajajoukko VMPK on
koonnut arkistoihinsa vanhojen moottoriajoneuvojen kantakortteja. Tässä
tapauksessa aineistoa oli Viipurin ja Kuopion lääneistä. Sain tiedustelun,
olisiko Kiteeltä saatavissa lisävalaistusta Harley Davidson-moottoripyörän
omistajasta nimismies Ilmari Pelkonen. Kantakortin kirjaamisajankohta läänissä
oli vuosi 1927. Silloinhan Pelkonen oli lopettelemassa työuraansa Kiteellä.
Valitettavasti emme täällä voineet auttaa kyselijöitä.
VANHEMMAT kiteeläiset
muistavat nimismies Eero Mäntylän, joka oli virassa ajan 1933-1939. Muistille
antaa tukea tieto hänen vaimostaan nimeltä Kyllikki Mäntylä.
Lastenkamarinovelleilla ja näytelmäteksteillä uransa aloittanut daami kirjoitti
ilmeisiä kiteeläisvaikutteita saaneen romaanin Kellonsoittaja, joka tuli
painosta vuonna 1948. Se herätti keskustelua paikallisten esikuvien löytymisenä
kirjan henkilögalleriasta. Kirjan nimenkin katsottiin viittaavan aikaisemman
nimismiehen Knut Winterin poikaan Ewald Winteriin, joka toimi muun muassa
kellonsoittajana ja urkujenpolkijana kivikirkossa. Sittemmin Kyllikki
Mäntylästä sukeutui oivallinen karjalaisuuden tulkki. Hänen näytelmänsä ovat
pysyvä osa suomalaista näytelmäkirjallisuutta ja hänen tekstejään on tulkittu
Kansallisteatterin näyttämön lisäksi lukemattomissa maakuntateattereissa ja
seuranäyttämöillä. Elokuviksi asti niitä on myös päätynyt, kuten monien muistama
karjalaismummosta lämmöllä kertova Opri.
Juho Näreharju jäi sydänongelmien takia sairauseläkkeelle jo 53-vuotiaana vuonna 1953. Silloin Havola oli jo nimismiehenä. Konstaapelit kuvassa alkaen ylärivistä vasemmalta: Veikko Mönttinen, Pauli Kaljunen, Leo Rautava, nimismies Ilmari Havola, Toivo Lamberg, Aarne Parkkonen ja Viljo Salmelainen. Eturivi: Kerttu Hämäläinen, Simo Hakulinen, muistolahjalla palkittu Juho Näreharju ja konstaapeli Juho Kiiski.
SOTAVUOSIEN jälkiselvittelyihin kuulunut asekätkentäepisodi kosketti osaltaan Kiteetä. Ilmari Havolan veli Antero oli operaatiossa valtakunnallisen huollon päällikkö. Hänen persoonansa kiinnosti myös silloista "punaista" Valpoa, mutta mies pääsi pakenemaan ensin Ruotsiin ja sitten Amerikkaan. Ilmari Havola oli saanut virkanimityksensä vuonna 1944 ja virallisesti jo ottanut tehtävän vastaan. Rintamalta paluun jälkeen häntäkin epäiltiin mukanaolosta asekätkennän suunnittelussa ja Ilmari sai ohjeen pidättäytyä toistaiseksi nimismiehen tehtävistä. Noin viiden vuoden ajan hän toimi yksityisenä asianajajana Kiteellä.
Ukko-Simon nimipäivät Ylävaaralla joskus 1950-luvulla. Vierasjoukossa on velimiehen ja Simon omaa perhettä sekä työkavereita poliisiasemalta. Vasemmalta lähtien: Alavaaran Viljo Hakulinen, sitten poikansa Jorma. Seuraavana on ylikonstaapeli Leo Rautava oikealla puolellaan Simon pojista Sakari. Sitten on Aarne Parkkonen, päivänsankari Simo ja Veikko Mönttinen. Seuraava, nimismies Havola, on hieman etualalla ja katsoo kohti kameraa. Hänestä oikealle istuu Erika Hakulisen (nimismies Havolan tytär) tunnistamana silmälasipäinen herra, Kiteen Säästöpankin silloinen johtaja Eero Rainisalo. Edelleen oikealle, Simon konstaapeli-poika Veli Hakulinen, jolla on sylissä yksi tyttäristään.
NIINÄ VUOSINA nimismiehenä oli Alpo Tuomola, virassa 1946-1949. Havola palasi virkaansa 1950 ja toimi siitä eteenpäin Kiteen nimismiehenä maaliskuun loppuun 1978. Sodanjälkeinen aika oli suuren kehityksen ajanjakso myös Kiteen nimismiespiirissä. Toiminta laajeni, paljon uusia konstaapeleita ja muuta virkakuntaa tuli Havolan alaisuuteen. Ajoneuvokannan voimakas lisääntyminen toi sekin paljon lisätehtäviä nimismiehen kansliaan. Ja konstaapelit olivat monesti mieleen jääneitä persoonia. Paljon muistoja heistäkin on jo 1930-luvulta lähtien. Mutta niihin palaamme uusissa tarinoissa.
Koti-Karjalan toimituksen saaman lukijapalautteen toivomusten perusteella ja toimituksen luvalla olen laatinut kokonaisuuden, jossa on kaikkiaan kolme artikkelia kiteeläisen lainvalvonnan muisteluna.
Tarinoitten lähteinä ovat kirjoittajan
henkilökohtaiset arkistot. Eräitä vuosilukuja ja henkilönimiä on löytynyt
Kiteen pitäjänhistoriakirjasta. Valokuvat ovat peräisin Havoloitten
kotiarkistosta.
kotiarkistosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti