Arvo Taskinen ei haasteita pelännyt

 

Kiteen kehittyminen puutalovaltaisesta kirkonkylästä nykyaikaiseen kaupunki-ilmeeseensä kesti oikeastaan vain reilut kaksi vuosikymmentä. Vielä vuonna 1950 täällä oli vain kivikirkko ja kivinen meijeri. Kivitaloja olivat "naiskoulu", kunnantoimisto Selkuella, osuuskassa, osuuskauppa ja säästöpankki, viimeisimpänä oli juuri valmistunut postin talo.

Kirkonkylän kansakoulu valmistui vuonna 1954 ja Puhoksen iso koulu vuonna 1957. Vuonna 1950 valmistuneen postitalon oli rakentanut Tauno Huhtilaisen Kiteen Rakennus Oy. Koulurakennusten urakoitsijoina toimivat Etelä-Karjalan rakennusliikkeet.

MALISEN VELJEKSET Kiteenlahden Palo-ojalta olivat paikkakunnan omana voimana. Heidän jäljiltään on Kiteentien varrella pystyssä vielä Simo Saukkosen talona tunnettu liiketalo. Malisten rakentamia ovat myös kelloseppä Ruotsalaisen talo, nyt jo purettu kirjakaupan talo, kansanopiston kivirakenteinen päärakennus juhlasaleineen ja viimeisimpänä vuonna 1966 valmistunut Kannisen huonekaluliikkeen talo, tämä yhteistyössä urakoitsija Ilmari Pantsarin kanssa.

 

 

 . Firman työväkeä palkittiin 25-vuotisjuhlassa kunniamerkein. Joulukuu 1984.

 

VUONNA 1933 syntynyt Arvo Taskinen oli jatkosodan sotaorpo. Isä kaatui elokuussa 1941. Perheessä oli kolme lasta, Maire, Teuvo ja Arvo, joka siis oli nuorin. Valtiovalta halusi siloittaa sotaorpojen tietä tarjoamalla heille osittain maksuttoman ammattikoulutuksen. Se asia saattoi olla taustalla, kun Arvo hakeutui tekniseen kouluun rakennusmestarin opintoihin.

Oli vuosi 1957 kun Kiteellä kunnan omana työnä oli rakenteilla nykyinen virastotalo. Siellä Arvo Taskinen, "Taskisen Arssi", jolla nimellä hänet parhaiten tunnettiin, oli silloin vielä opiskelunsa harjoittelijana töissä. Hän valmistui Lappeenrannasta vuonna 1958  ja pian sen jälkeen jo valmisteli oman firman perustamista. Kunnan töissä tutuksi tullut keskusvaraston hoitaja Uuno Murtonen tuntui sopivalta kumppanilta. Uunolla oli ikää ja kokemusta enemmän ja hänellä oli hyvää osaamista rakennustarvikkeiden hankintamiehenä. Sopimus yhteistyöstä syntyi ja uusi kiteeläinen yritys starttasi nimellä Rakennusliike Taskinen & Murtonen. Ensimmäinen suuri urakka oli Kiteen Osuuskassan uusi toimitalo, jonka rakennusvuodet olivat 1960-1961.

JATKOSSA urakoitiin säästöpankin pankkitalo Tuupovaaraan vuonna 1962, sitten TVH:n tukikohtia, kuten Rääkkylään ja Kesälahdelle, sekä osuuskassan konttori Enoon. Riihijärven koulu oli ohjelmassa vuosina 1963-1964, Salokylän koulu Kesälahdelle valmistui 1965. Sitten alkoi Kiteen keskustassa tapahtua. Muutaman vuoden kuluessa rakennettiin Yhdyspankin ja Keski-Karjalan Säästöpankin uudet konttorirakennukset. Valitettavaksi takaiskuksi Arssi koki talvikaudella 1965-1966 kansalaiskoulun urakan menemisen Etelä-Karjalan Konttinen & Kervolalle. Urakoitsija ajautui konkurssiin ja työn vei loppuun samasta suunnasta Kuusankoskelta tullut T. Potinkara Oy. Sen talven rakennustyöksi saatiin onneksi Onkamon metsäkoulun uudisrakennusten urakka.

 

 

Arvo Taskinen työmaalla, tässä jo Mersu-kantaan siirtyneenä. Lindankujan työmaa vuonna 2000.

 

 

 Johtajan 50v. syntymäpäivät, lokakuu 1983.

 

ERÄS SYY SIIHEN, että työ joutui ja laatu oli sitä mitä toivottiin, olivat firman avainpaikoilla olleet luottomiehet. Silloin kun joukko oli vielä vain muutamia kymmeniä, siihen kuului oma veli Teuvo, useita Arssin serkkuja ja muita nuoruudentuttuja hänen kotikylästään Puhossalosta. Kun itsekin palvelin rakennusliikettä useana vuotena alkaen kesästä 1964, aistin porukassa vallinneen hyvän fiiliksen. Tuntui kuin olisi ollut töissä omassa yrityksessään. Sellainen vaikuttaa onnistumisiin. Niinä vuosina luotiin Taskisen rakennusliikkeen hyvä maine.

Lukuisia liikekiinteistöjä rakennettiin. Niitä olivat Rääkkylän S-Market, E-liikkeen tilat Kiteelle, samoin laajennus osuuskaupalle ja lisää tilaa Kupiaisten käyttöön. Vielä uudistettiin kivikirkon lämmitys kuumailmalaitteille maanalaisine lämpökeskuksineen. Rakennusliikkeen suurimpia töitä vuosikymmenen lopussa oli Kiteelle rakennettava ammattikoulun uusi rakennus Selkuelle. "Tämä on ensimmäinen rakentamamme rakennus, jossa huonetilavuus ylittää 9000 kuutiometrin rajan", totesi Arssi silloin. Firma oli tässä vaiheessa tukevasti jaloillaan ja ansainnut arvostetun asemansa koko Keski-Karjalan rakentajana. Silloin ei tiedetty, että varsinainen rakentamisen "buumi" oli vielä edessä.

MERKITTÄVÄ ASIA koko Keski-Karjalan kehittymiselle oli 18.12.1968 saatu valtioneuvoston päätös, joka mahdollisti ns. kehitysaluelakien mukaiset avustukset Kiteelle rakennettavaa lastulevytehdasta varten. Paitsi että se antoi uudet tulevaisuuden näkymät koko paikkakunnalle, myös Taskisen rakennusliikkeelle se oli suurin yksittäinen tekijä yrityksen kasvuun. Tosin tehtaan rakentamisen ensivaiheen toteutti Palkki Oy, joka oli tulevan tehtaan omistajan oma rakennusyhtiö. Sen toimesta rakennettiin myös Puhoksen ensimmäiset vuokrakerrostalot ja muutamia rivitaloja, kaikki tehtaalle tulevan työvoiman tarpeisiin. Se oli alku, mutta jatkossa Puhoksen alueen teollisuusrakentaminenkin oli Rakennusliike A. Taskisen työtä. Uuno Murtonen oli jo eläkkeellä.

UUDET NÄKYMÄT työpaikkojen syntymisestä olivat peruste laajalle vuokrakerrostalojen rakentamiselle, alkuun Rantalan alueella. Ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 1971 ja toimintaa jatkettiin useina seuraavinakin vuosina. Syntyi satoja uusia asuntoja ja niiden määrää lisäsi omistusasuntotyyppisten kerros- ja rivitalohuoneistojen rakentaminen. Se laajeni Hutsiin ja myöhemmin Peltolaan. Uudet alueet Sepänniemessä ja Kytänniemessä olivat kaavoitettu rivi- ja omakotitaloalueiksi. Suurin osa kerros- ja rivitalorakentamisesta oli nytkin Taskisen rakennusliikkeen töitä. Parhaimmillaan yrityksen palkkalistoilla oli yli 300-päinen työntekijäjoukko. Muutos asumisen muodoissa oli nopeaa. Kovin paljon liioittelematta voi sanoa, että suunnilleen yhdessä vuosikymmenessä puolet kiteeläisistä oli valinnut asumispaikakseen taajamat. Sellainen taajama-aste oli yksi mittapuu sille, että Kitee sai kaupunkinimityksen 1.1.1992. 

 

        Rauni ja Arssi firman entisen traktorikuskin 50-vuotispäivillä. Vuosi 1989.

 

AINA EI VOI voittaa, vastoinkäymisiäkin sattui. Pahimmat olivat talvella 1981 sattuneet suuren lumikuorman aiheuttamat kattosortumat kahdessa Taskisen firman aikaisemmassa rakennuskohteessa. Karhun suksitehtaan liimapalkkirakenteiset katon pääkannattajat repesivät ja osa hallin kattoa romahti alas. Toinen juttu oli vielä suurempi: Plan-Sellin sahan hitsaamalla koottujen teräsristikkorakenteisten kattotuolien liitospultit pettivät ja katto kaikkine lumineen rysähti sahaushalliin. Vaikka myöhemmissä selvityksissä syylliset löytyivät muualta kuin rakennusliikkeen vastuualueelta, tapahtumat toivat rakentajille melkoisen henkisen paineen. Onnea oli siinä, että ihmisiä ei kumpaisessakaan tapauksessa jäänyt sortuvien massojen alle. Materiaalivahingot saatiin korjattua ja kustannuksetkin siirtyivät ainakin osittain vakuutusyhtiöiden maksettaviksi.

RAKENNUSLIIKE otti käyttöön uusia rakennustapoja. Ensimmäinen uudistus oli nopeasti koottavien suurmuottien käyttö rakennusten runkovaluissa. Seuraavana vaiheena oli oman elementtitehtaan rakentaminen. Tarvittavat betonirakenteet tehtiin mittatyönä kohteisiin ja osa rakennuspaikalla tarvittavasta työvoimasta siirtyi elementtituotantoon. Yleisesti ottaen isoja rakennusväen joukkoja uudella tekniikalla rakennettaessa ei työmailla enää ollut. Elementtitehtaan tuotteet olivat hyvässä  maineessa. Erityisesti Kiteellä tehdyt valkobetonielementit olivat kysyttyjä. Pääkaupunkiseudulla "Taskisen valkoisia" elementtejä on muun muassa Tiedekeskus Heurekan seinissä ja Vantaan lentokenttähotellin julkisivuina. 

 

 

 Erikoisvaluja, lastulevytehtaan viimeisin laajennusvaihe.

 

 

  Joskus rakennustelineitä jouduttiin improvisoimaan. Tässä alustana on kuorma-auto.

 

FIRMAN MYÖHEMPÄÄN kehitykseen kuului laajeneminen ensin Joensuun, sitten pääkaupunkiseudun suuntaan. Yritysjärjestelyissä Taskisen rakennusliike sulautettiin suurempiinsa. Elementtitehdasta isännöi nykyään Rudus Oy. "Arssin firman" taakse jäänyt olemassaolo näkyy Keski-Karjalassa vielä pitkään. Ainakin taajamissa on vaikeaa löytää katseelle suuntaa, johon Rakennusliike Taskisen kädenjälkeä ei osuisi.

Yrityksen viimeisimpiä rakennuksia Kiteellä on vuodelta 2000 oleva Lindankujan pienkerrostalo. Kilpailijoista Kesälahden Rakennus Oy, Rakennusliike Eero Reijonen Liperistä ja paikkakunnan oma Tehotuuma ovat rakentaneet muutamia kerros- ja rivitaloja Kiteelle. Kiteen ensimmäiset kerrostalot muuten rakensi jo 1960-luvun puolessa välissä joensuulainen rakennusliike S.A.Tervo. Tornitaloina tunnetut luomukset ovat Olkonkallion suunnassa kivikirkosta Kiteenjärveä kohti. 

 

Kolme pitkäaikaista rakentajaa, putkiasentaja Esko Pasanen sekä timpurit Aulis Pirhonen ja Martti Väistö täyttivät iän 60v. samoihin aikoihin vuonna 2007.

 

  

Hutsin ensimmäisen hyppyrimäen lopputarkastus, Taskisen ensimmäisiä töitä Kiteellä. Reino Alhainen ylinnä ja Arssi hänen edessään vasemmalla. Kuva, Maija Hakulinen.

 

TASKISELLE riitti työtä oman liikkeen johdossa yli 40 vuotta. Oloneuvoksen päiville siirtyminen tapahtui vuonna 2002. Sen jälkeen oli entistä enemmän aikaa vaikkapa kiteeläiselle mestaruussarjan pesäpallojoukkueelle. Hän oli pitkään eräs sen vahvoista tukijoista. Vapaaherrana Arssi vietti usein aikaa kesäpaikalla Puhossalossa, Oriveden rantamaisemissa. Siellä toimen mies kohtasi matkansa pään, kun menehtyi sairauskohtaukseen 12. lokakuuta 2005. Jäljelle jäivät puoliso Rauni ja vuonna 1967 syntynyt poika Janne Taskinen. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri.

Kuvat ovat Martti Väistön arkistoista, siitä hänelle lämmin kiitos.