sunnuntai 20. syyskuuta 2020

Vaikeuksia blogin kirjoitusnäkymässä ja tekstin sekä kuvien siirrossa.

Koronasyksyn kohokohtiin kuuluu ehdottomasti retkemme Kainuuseen. Raatteentie on käsitteenä ja historiallisilta asioiltaan tuttu, mutta vasta nyt sitä päästiin paikanpäältä katselemaan. Tässä uudella blogisysteemillä yritän reissusta jotakin kertoa ja samalla harjoitella uusina esiin tulleita asioita siinä sivussa. Kuvassa on Raatteenportin parkkialuetta ja ravintolan toinen sisäänkäynti.

 

Talvisodan muistomerkki on suomussalmelaisen Erkki Pullisen taiteellinen työ. Muistomerkin 17.000 kivipaatta kuvasivat hänen ajatuksissaan kaikkia Raatteentien taistelujen uhreja. Niitä oli Neuvostoliitosta, Ukrainasta ja myös Suomen armeijasta.

 

Talvisodan ensimmäisinä päivinä, tarkalleen 3. joulukuuta, putosi neuvostoilmavoimien hävittäjä Kiantajärveen. Jään petti koneen alla, mutta lentäjä pelastui ja paikalliset siviilit auttoivat hänet takaisin Neuvostoliittoon. Koneen runko nostettiin jo aiemmin mutta sen hyvin säilynyt moottori vasta muutama vuosi sitten. Nyt se on hienossa kunnossa museoesineenä Raatteentien museossa. 

 

Kunnostettua juoksuhautaa Raatteentien taistelujen alueella.


Museon sisätiloissa on kiinnostavaa sotahistoriallista esineistöä.

 

Iso osa onnistunutta Kainuun matkaa oli hyvä yöpymispaikka joka löytyi aivan läheltä, vajaat kymmenen kilometriä Ämmänsaaresta Puolangan suuntaan. Siisti ja tilava sekä hyvin varusteltu loma-asunto oli meille täydellinen valinta.

 

Missäpä suomalainen reissaaja ilman "kylyä" pärjäisi. Hulppea sauna meille olikin illan päätteeksi tarjolla. Ja löylyjä piisasi!

 

Sinne jäi Kainuu ja sen upea ruska. Ajatus uudesta matkasta näille seuduille jäi elämään. Ehkä jo ensikesänä ja uudella teemalla?

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Viime keväänä Google ilmoitti muutoksista bloginäkymissä. Oli mahdollista säilyttää entinen kirjoitusalusta ja jatkaa tutulla systeemillä. Tein valinnan näin. Kesätauon jälkeen kaikki oli muuttunut. Vaikuttaa että hankaluuksia ja uuden oppimista on tullut lisää. Helposti seurattava tilastointi ja lukijat-osio näyttää hävinneen jonnekin. Suuri harmi on kuvien siirtäminen ja kuvatekstien upottaminen kuvien alle. Ehkä tässä vielä jotakin oppii, jos ei muuten niin viisaammilta kyselemällä. Tämä nyt syntynyt blogikirjoitus on osa tuota opettelua, toistaiseksi vielä omin voimin!

Pieni lisäys teemaan: Internet Explorer näyttää selaimena vetelevän viimeisiään? Kun menin nettiin Crome-palvelinta käyttäen, suurin osa blogia vaivanneista ongelmista näyttää jääneen taakse. Tämän olisi asiaan paremmin perehtynyt saattanut arvatakin, mutta nyt oppi tuli kantapään kautta!

6 kommenttia:

  1. Kiitos
    Hyvä, kirjoitus ja kuvat. Olemme mieheni kanssa käyneet myös Raatteentiellä, varmaan 10 vuotta sitten.

    VastaaPoista
  2. Pekka,

    apuasi pyytelen. Eli jos löydät Kiteenlahden koulun luokkalehtiä vuosilta 1977 - 1988 arkistoistasi tai kyliltä, niin kiitollisin mielin ottaisin lehtiä vastaan.

    Saatas jatkoa tälle sarjalle, jonka aloitin tänään ja jota nyt pari viikkoa tästä eespäin julkipainan.
    Ks.
    https://hikkaj.blogspot.com/2020/09/kuka-nyt-luokkalehtea-lukisi.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi ettei meiltä noita lehtiä
      löydy. Mitenkä asia lienee
      oppilailla? Etenkin tyttöjen luulisi niitä säilytelleen. Voisin yrittää kysellä muutamalta naapurilta.

      Poista
    2. Vesa tais olla tuon lehden vuonna, 1986, jo ylemmillä asteilla.
      Muuten tuon Luokkalehden kannen piirsi muuan Matikaisen Mervi. Tuntuuko tutulta? :)
      Käypä vikase mitä siellä lehessä tänään tapahtui, kun Jarno ja Aarne pilkillä pistäytyivät. Ja miten meitä syytettiin maalarien auton mukiloimisesta...

      Poista
    3. Olen tutustunut aiheeseen. Hyvää jatkoa sinulle !

      Poista
  3. En saanut tarttumaan kommenttia vaikka yritin mrnmäviikolla. Kiva että lehtiä löytyi. Mukavien muistojen lähteitä sinulle, uskon.

    VastaaPoista