Lehti-ilmoituksella kerroimme mitä oli tulossa. Vanhan ajan tanssit oli mielestämme sopiva teema ja kuvasi hyvin ajatusta, jolla olimme lähteneet puuhaan.
Sali oli kuin juhlaa varten siistitty - ja niinhän asia oikeastaan olikin!
Kahvilatila on viihtyisä. Se onkin seurojentalolla kaikkein viimeisimpiä kunnostuksen kohteita. Siinäkin puuhassa toimijoita olivat kyläyhdistyksen aktiivisimmat jäsenet.
Kaksi ylläolevaa kuvaa kertovat siitä hengenpalosta ja kylän nuorison omaehtoisesta itsensä kehittämishalusta, joka täällä vallitsi kauan sotavuosien jälkeen. Kahvilan ja eteistilan seinillä on useita kymmeniä kunniakirjoja. Ne ovat näkyviä tuloksia kylässä olleesta aktiivisesta nuorisoseuratyöstä 1940-luvulta aina 1980-luvun vuosiin. Kalevan Neiet-nuorisoryhmäkin kokosi vuosien saatossa kymmeniin nousevan kunniakirjojen rivistön. Tämän varhaisnuorisotoiminnan "äiti" oli emäntä Aira Kankkunen aina 1980-luvun puoleen väliin. Toimintaa jatkoi sitten Laila Helminen, nykyisin Eronen. Ryhmää ei enää kylässä ole. Viimeisiä toimintavuosia olivat ajat 1990-luvun lopulla. Nuorisoseuran tanhujoukkueen arvokkain saavutus oli Kuopion läänin nuorisoseurojen tanhukilpailujen A-sarjan voitto 1950-luvun lopulla. Myös Kalevan Neiet-ryhmä sai lukuisia palkintosijoituksia kunniakirjoineen jopa valtakunnan tason kilpailuissa. Iltamat olivat jo ennakkokerronnan mukaan eräs tapa kunnioittaa kylässä 110 vuotta sitten alkanutta nuorisoseuratoimintaa. Kun tämä harrastus nyt on jo hiipunut, otimme yleisön avuksi ja saimmekin aikaan omasta mielestämme hyvän ja omalla tavallaan arvokkaankin juhlan.
Emäntien loihtima puhvettikin on juhlakunnossa. Puuttuu enää simakannu, sillä juoma säilytetään hyvin kylmänä mahdollisesti tanssimisesta "lämmenneille" iltamavieraille.
Yksi lähtökohta oli kohdella vieraita niin, etteivät he tuntisi joutuneensa vain rahastuksen kohteiksi. Siksi lippu hinnoiteltiin kymmenen euron tasolle ja puhvetissa olivat todella asiakasystävälliset hinnat - kuten kuvakin kertoo.
"H-hetki" oli kello 19.00. Jo varttituntia ennen sitä joukkoa alkoi tulla talon pihalle. Viimeisillä minuuteilla kolmella liikennettä ja pysäköintiä ohjanneella kylän miehellä oli työksi asti puuhaa. Parkkialueet täyttyivät ja sali samoin. Lippuja myytiin yli 110 kappaletta. Tässä on tilanne lipunmyyntipaikalta.
Iltamat pyörähtivät käyntiin ja lattia täyttyi tanssijoista. Hanuristeja oli kaksi. Tässä harmonikkaa soittaa kylän oma mies, Tapio Matikainen. Toinen soittaja oli Kuisma Lipponen Värtsilästä. Hänkin oli monelle tuttu jo entuudestaan.
Jo ilmoittelussa lupasimme järjestää lipun ostaneiden kesken arpajaiset hyvillä voitoilla. Niin tapahtuikin. Ensimmäisessä arvonnasta "päävoitto" oli Tallinnan risteily kuljetuksin satamaan ja takaisin. Sen lahjoitti matkatoimisto Pohjolan Matka. Lisäksi arvottiin useita kirjapalkintoja, joiden aiheena oli muun muassa kiteenlahtelainen paikallishistoria. Niinpä arvottiin Kiteenlahden kylähistoriakirja, kiteeläinen marttahistoria Tahtonaisia ja kaksi Kiteen mieskuoron 100-vuotishistoriakirjaa.
Järjestimme vielä toiset arpajaiset erikseen myydyillä lipuilla. Niiden voittoina oli hyviä leivonnaisia: täytekakku, lanttukukko ja ruisleipää. Vielä arvottiin useita Tuija Tiaisen valmistamia ja iltamiin lahjoittamia tekstiilitöitä sekä Kiteen Apteekin lahjoittamat kolme kassillista, joiden nimeksi apteekkari oli antanut "selviytymispakkaus". Arvonnan onnettarena toimi vuosi sitten koulukäyntinsä aloittanut Milla-tyttö.
Vielä kaksi kuvaa tanssin "pyörteistä". Yleisö oli tyytyväinen ja monissa kommenteissa kiiteltiin "oikeiden" vanhan ajan tanssien mukaista tunnelmaa. Sehän oli tavoitteemmekin, palauttaa nostalgisesti mieliin oman nuoruutemme vuosia. Paljon vieraita oli lähtenyt matkojen takaa. Olihan etäisin vartavasten paikalle tullut peräti Rovaniemeltä. Muita etempää tulijoita saapui Joensuusta, Onkamosta, muualta Tohmajärveltä ja lomillaan kesävieraina kylässä olevia ihmisiä pääkaupunkiseutua myöten. Ei tarvinne enemmälti vakuutella sitä, että iltaman puuhanneet kiteenlahtelaiset olivat hyvin tyytyväisiä. Onnistumisen kokemuksia ei meillä ihmisillä välttämättä jokaiselle päivälle ole. Perjantai-ilta 12.8. oli meille yksi niistä. Ja ihan hyvällä omallatunnolla saamme näin ajatella!
Vielä kolmas kuva salista tanssien aikaan. Niukka valaistus ja parien liikkuminen vaikuttavat kuvien terävyyteen. Mutta tapahtuman tunnelma näinkin välittyy.
Kiitämme lämpimästi kaikkia teitä, jotka suuntasitte matkanne Kiteenlahden iltamiin. Monet teistä toivoivat, että vastaavat kekkerit järjestettäisiin pian uudelleen. Sitä emme uskaltaneet luvata, mutta sen verran vihreää valoa annoimme, että jospa kuitenkin ensi kesänä näihin aikoihin Kiteenlahden seurojentalolla taas "pistettäisiin jalalla koreasti", kuten vanha sanonta kuuluu. Jos elossa ollaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti